Haluan laajentaa musiikkimakuani - suositelkaa minulle jotain?
Olen kasvanut (lähinnä 1950-luvun) musiikin parissa ja nuorena aloin itsenäisesti kiinnostua ensin 1920-1940-lukujen musiikista. 1960-1980-lukujen musiikista en jotenkin ole innostunut koskaan, suuremmin. Toki joka vuosikymmenellä aina hyviä artisteja on, osa minunkin makuuni. Teininä löysin myös Vivaldin, Puccinin ja Chopinin ja sitä kautta aloin kuunnella vähitellen vähän jotain muutakin, pikkuhiljaa laajentaen koko ajan.
Genreissä tämä tarkoittaisi varmaan jotain tyyliin Rock 'n' Roll, Swing, Blues, Rockabilly, vähän sellainen ränttätänttä-tyylinen uudempi rock, en silti vielä sanoisi ns. classic rock.. Eurotrance, techno ja sellaiset on myös OK.
Vieläkin kuuntelen lastenmusiikkia. Naurakaa pois vaan! :) Esim. Fröbelin Palikat on vielä kova juttu! :) Niin ja tietysti ihana Mörköooppera!
Artisteja esim. Jerry Lee Lewis, Wanda Jackson, Buddy Holly, Glenn Miller, Hank Williams Sr, Roy Orbison, Bill Haley and his Comets, Danny and the Juniors, Gene Pitney, Big Mama Thornton, B.B. King, John Lee Hooker, Crazy Cavan, Matchbox, Teddy and the Tigers, Agents (erityisesti nautin heidän kausistaan Jorma Kääriäisen ja Vesa Haajan kanssa), Pet Shop Boys, Erasure, Komiat... Myös Max Raabe orkestereineen sekä Geoff Castellucci kuuluvat suosikkiartistilistalleni. Nää on siis niitä mulle kaikista läheisimpiä, rakkaimpia.
Säveltäjistä tuttuja esim. juuri ihanat Vivaldi, Puccini, ja Chopin, vähän myöhemmin kun tutustuin tarkemmin, korviani alkoi miellyttää myös Bach, Mozart, Verdi, Smetana, Brahms, varmasti tulee tutkittua vielä lisääkin..
Isäni oli ammattimuusikko, siitä sain kipinän ja innostuksen ja varmaan voisin sanoa myös positiivisen yliannostuksen 1950-lukua, sen ajanjakson tunnen hyvin. Harmi kun en enää voi soittaa isille ja pyytää suosituksia! Äitini taas ei pidä oikeastaan minkäänlaisesta musiikista juuri lainkaan! Vastakohdat taisivat vetää puoleensa..
Haluaisin vielä laajentaa musiikkimakuani, mutta olen luonteeltani vähän sellainen, että pitäisi lähteä laajentamaan maltillisesti, varovasti.. Esim. raskaampi musiikki kiinnostaisi, mutta en ainakaan vielä ole innostunut mistään nk. örinähevistä, vaikka sitäkin olen ennakkoluulottomasti yrittänyt kokeilla - ilmeisesti vielä minulle liian raskasta, pitäisi nyt löytää jotain vähäsen kevyempää mikä on kuitenkin "sinne suuntaan kallellaan"..
Ropeconissa olen nyt käynyt tanssimassa, kun koronan ja etä-Ropeconin jälkeen taas siirrytty live-Ropeconiin, pari vuotta siis. Siellä soittavat aivan huikeaa musiikkia! Sekä historiallisissa tanssiaisissa että Discolarpin puolella. Sellaista haluaisin kuulla arjessanikin.
Ehkä tästä nyt saisitte jonkunlaisen käsityksen siitä, minkälaiseen musiikkiin voisin tutustua juuri nyt...? Ikää mulla 22 vuotta, jos se jotakuta kiinnostaa. :) Yliopistossa aloittelen opintoja nyt, filosofian maisteri tavoitteenani, pääaineena filosofia.
Kommentit (153)
Sonata arctica siis. Puhelin muokkailee taas tekstiä.
Jos metalli kiinnostelee ja tykkää klasarista niin vanhempi Therion.
Vaikka albumi Vovin.
Tässä klassinen ja kuorot ei ole vain päälle liimattuna tehosteena, vaan se on oikeasti osa musiikkia. Toinen voisi olla Haggard mutta siinä metallilaulut on örinäosastoa enemmän.
Agni parthene? Vaikka Valamon luostarin kirkkoslaaviversio byzantti-moniäänisyydellä? Se moniharmooniisuus menee suoraan selkärankaan aivomasseurilla. Anteeksi surkea pakkosuomenkielitaitoni.
hälsningar Niklas
Koska tykkäät klassisesta, rockista ja jazzista ja raskaampi kiinnostelee, testaa metallihkoa progea?
Esim Leprous: Bonneville tai Nighttime disguise (groovaa!), The Valley, The Sky is Red, Contamibate me (vähän raskaampaa)
Jinjer: Wallflower, Pisces (kevyempiä) Pit of Consciousness, Teacher teacher
Opeth: Windowpane (melodinen), Sorceress (groovea taas), Harlequin forest (kaikkea!)
Vierailija kirjoitti:
Koska tykkäät klassisesta, rockista ja jazzista ja raskaampi kiinnostelee, testaa metallihkoa progea?
Esim Leprous: Bonneville tai Nighttime disguise (groovaa!), The Valley, The Sky is Red, Contamibate me (vähän raskaampaa)
Jinjer: Wallflower, Pisces (kevyempiä) Pit of Consciousness, Teacher teacher
Opeth: Windowpane (melodinen), Sorceress (groovea taas), Harlequin forest (kaikkea!)
Kiinnostelee? Kyllähän Ap:ta nuo kiinnostivat oikeasti eikä vähän sinne päin.
Ei kannata sulkea pois örinäosastoa, vaan lähestyä asiaa musiikin kautta, ei niinkään laulutyylin. Unohda proget ja sukkahousuhevit joitakin klassikkoja lukuunottamatta. Joku semmoinen hyvin tehty poppimetalli voisi myös upota, kuten tuo aiemmin mainittu Ghost tai vaikka Pain tai mikä se oli pari vuotta sitten se Suomen viisuedustaja, Blind Channel?
Kokeilepa näitä ja mieti kolahtaako jokin:
Nightwish (itse en fanita, mutta ehkä sinä voisit tykätä). Ja siitä ainakin vanhemmat aikakaudet, esim. Tarja Turusen ajalta Sleeping Sun vaikkapa. Sitten se aika, kun Tarja ja Marco lauloivat.
Manowar (näillä monenlaisia kappaleita, katso tubesta niitä suosituimpia)
Stratovarius
Paradise Lost - Draconian Times -levy
Amorphis
HIM
Testament
Melodinen death metal (unohda kaikki hc, speed/grind-jotain ainakin tässä kohtaa, vanhemmat melodiset dm bändit on parempia, myös niiden nykytuotanto)
Testaa myös jotain black metallia, esim. Cradle of Filth
Kokeile myös näitä keskenään eri tyylisiä: Scorpions, Slayer, Accept, Udo, Black Sabbath, Ozzy Osbourne, Danzig, Lacuna Coil, Volbeat, Type O Negative, 5 finger death punch, Primordial. Melko varmasti pidät jostakin näistä.
Älä välitä kaikista tuhansista eri alagenreistä. Kukaan suht normaali ei tajua niitä. Pääasia on tykkäätkö vai et. Nykyään on myös niitä joissa on yhdistetty teknoa/konemusiikkia, örinää ja tarttuva kertsi usein naisen laulamana. Taitaa olla yleensä ruotsalaisten juttuja.
Sammuta välillä se pöytäkone Ap.
Ropeconissa? 😆🤣
#👧🏻autistivajakki
Vierailija kirjoitti:
Sonata arctica siis. Puhelin muokkailee taas tekstiä.
Nyt kyllä heräs mielenkiinto millaisen viestittelyn yhteydessä on kaivettu naftaliinista vanha kunnon Sonera, kerta puhelin sitä ehdottaa :D
Vierailija kirjoitti:
Agni parthene? Vaikka Valamon luostarin kirkkoslaaviversio byzantti-moniäänisyydellä? Se moniharmooniisuus menee suoraan selkärankaan aivomasseurilla. Anteeksi surkea pakkosuomenkielitaitoni.
hälsningar Niklas
Pitikö se ruotsalainen ylimielinen paskakulttuuri nyt tähänkin ketjuun sotkea.
Niklas, jag rekommenderar dig att flytta till ditt riktiga hemland Sverige. Fy fan. Jäkla slavar.
Vierailija kirjoitti:
Sonera arctica
Itel Radiolinja arctica tai sitten Moi arctica.
Vierailija kirjoitti:
Perusklassikkobändit: Beatles, Rolling Stones, Doors, Pink Floyd.
Ensimmäinen, jossa oikeasti jotain hyvää ehdotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Agni parthene? Vaikka Valamon luostarin kirkkoslaaviversio byzantti-moniäänisyydellä? Se moniharmooniisuus menee suoraan selkärankaan aivomasseurilla. Anteeksi surkea pakkosuomenkielitaitoni.
hälsningar Niklas
Pitikö se ruotsalainen ylimielinen paskakulttuuri nyt tähänkin ketjuun sotkea.
Niklas, jag rekommenderar dig att flytta till ditt riktiga hemland Sverige. Fy fan. Jäkla slavar.
Se sentään kirjoitti suomeksi ja viittasi ruotsinkielisyyteensä kai lähinnä selityksenä sille, ettei osannut kirjoittaa täydellistä suomea. Älä motkota siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusklassikkobändit: Beatles, Rolling Stones, Doors, Pink Floyd.
Ensimmäinen, jossa oikeasti jotain hyvää ehdotetaan.
Kaikki umpipaskoja, vain muutama kuunneltava kappale löytyy näiltä ylihypetetyiltä uikuttajilta.
Villikorttina ehdotan kreikkalaista bändiä nimeltä Rotting Christ kevyenä johdantona sinne örinämpään jos se kiinnostaa. Nimestään huolimatta bändi ei ole mitään örinää. Alkupään tuotanto on raskaampaa, mutta kasarin loppupuolella perustettu bändi on ehtinyt luomaan moneen kertaan nahkansa.
Tustumisen arvoinen on Rituals -niminen albumi, joka on loistava kokonaisuus. Musiikki on metallia, mutta siinä käytetään paljon myös perinnesoittimia ja vaikutteita on niin idästä kuin Kreikan omastakin historiasta. Lauluosuudet ovat pääsääntöisesti puhtaita, tempo mättörunttauksen sijasta hitaampaa ja musiikissa paljon mahtipontisuutta, muttei kuitenkaan äkkiä pompöösiksi kasvavaa sinfometallia.
Eläkeläiset