Oliko entisaikaan tavallista ostaa liian pieniä kenkiä? Niin että muodostuu vaivasenluuta ja varpaat rutussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkkarit jatkuvassa käytössä varmaan aiheuttaa niitä. 

 

En ole koskaan oikeastaan käyttänyt korkokenkiä ja silti vaivaisenluut. Enemmän ehkä kyse rakenteellisesta jutusta ja jalkojen linaushäitriöstä.

Käytin nuorena paljon korkkareita, mutta minulla ei ole vaivaisenluita eikä muitakaan varvasongelmia. Tiedän ainakin kolme sellaista, joilla oli todella pahat vaivaisenluut, mutta koskaan eivät olleet käyttäneet korkkareita. Yksi heistä oli 90-vuotiaana kuollut anoppini.

Vielä tänäkin päivänä esimerkiksi nuoruusaikojeni suosikkimerkki Höglin kengissä on aivan liian kapea kärki.

Kasarilla - ysärillä käveltiin korkkareissa kilometritolkulla. Jalka valuu avokkaan kärkeen.

Miltäköhän kuninkaallisten jalat näyttää...

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla - ysärillä käveltiin korkkareissa kilometritolkulla. Jalka valuu avokkaan kärkeen.

Ei ollut kaikilla.

Kyllä. Muistan tätieni käyttäneen ainoastaan juhlissa korkkareita, kun kuulema puristivat niin pahasti jalkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Oli. Ja vieläkin vanhat naiset ihastelee pientä kengän numeroa ja "siroja" kenkiä. Pakkomielle joillain saada jalat mahtumaan esim 37 kenkiin koska joskus ollut sopiva. Ei ymmärrystä, että jalkaholvi madaltuu ym asiat tekee jalasta ajan myötä isomman.

Tämä on totta. Raskaus ja lihominen kasvattaa jalkaa. Samoin tossuissa laahustaminen.

Itse käytin vielä 60v töissä korkokenkiä ja sopiva koko oli 37 mutta sitten siirryin mataliin ja nyt kengän koko on jopa 38. Mulla ei ole vaivasenluuta yli 40v koroista huolimatta

Vaivasenluut  eivät  tule liian pienistä  kengistä,  vaan  korkokengistä.

Vierailija kirjoitti:

Miltäköhän kuninkaallisten jalat näyttää...

Eihän ne ole korkkareissa kuin edustustehtävissä lyhyitä aikoja kerrallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Työskentelin kenkämyyjänä nuorempana. Naiset ostavat lähes aina liian pieniä kenkiä. Ne, joiden koko on 37 ovat oikeasti kokoa 39 jne.  Monen nuoren pitkän tytön kengännumero 42, mutta jalka sullotaan numeroon 40. En ymmärrä tätä. On kiva kävellä jalat verillä. Ihan kuin kukaan katsoisi onko kenkäsi kokoa 41 vai 38.  Miehet ostavat yleensä oikeaa kokoa olevia kenkiä.

Muistan jonkun lehtijutun, jonka mukaan äiti oli suuttunut "ei minun tyttärelläni ole niin suuret jalat", kun kenkämyyjä oli ehdottanut 40-numeroisia kenkiä. Ehkä tämä on jonkun verran totta, mutta itse olen ostanut aina sopivia, en epämukavia. Paitsi ehkä juhlakengiksi, joilla ei ole ollut tarkoitus kävellä eikä edes seisoa pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vaivasenluut  eivät  tule liian pienistä  kengistä,  vaan  korkokengistä.

Ei tule niistäkään, minkä voivat todistaa vuosikymmeniä korkeita korkoja käyttäneet ja ne, joilla on vaivaisenluut, vaikka eivät ole koskaan korkokenkiä käyttäneet, eivätkä edes liian pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Oli. Ja vieläkin vanhat naiset ihastelee pientä kengän numeroa ja "siroja" kenkiä. Pakkomielle joillain saada jalat mahtumaan esim 37 kenkiin koska joskus ollut sopiva. Ei ymmärrystä, että jalkaholvi madaltuu ym asiat tekee jalasta ajan myötä isomman.

Tuo on totta. Vasta vein yhden mummon kenkäostoksille ja hän lusikalla väänsi kengän jalkaan niin, että kenkä pullisteli oikein saumoistaan. Mummosta koko oli hyvä ja meinasi suuttua, kun tarjosin suurempaa.

Eli kyllä, kaksi numeroa liian pienillä on kautta aikain kävelty ja omakin mummoni on tarkka, että kengät näyttävät siroilta ja pieniltä. Sisareni ostaa myös aina liian pienet kengät, vaikka on jo ihan aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Vanhempien naisten vaivaisenluut johtuu siitä, että kooltaan sopivat kengät olivat korkeakorkoisia ja liian kapeakärkisiä. Saman ikäisillä miehillä ei ole vastaavia jalkaongelmia.

Kooltaan sopiva ei ruttaa varpaita pinoon ja nippuun.

Niinhän sitä luulisi, mutta varsinkin korkeakorkoisissa on yleensä niin kapea kärki, että 38-kokoiseen jalkaan pitäisi olla 40-numeroinen kenkä, jotta varpaille olisi tarpeeksi tilaa. Silloin taas kantapääosa on aivan liian suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vaivasenluut  eivät  tule liian pienistä  kengistä,  vaan  korkokengistä.

Väärin. Ne tulevat kapeissa kengissä, oli korkoa tai ei.

Ja jos pitää kapeita kenkiä 8h päivässä, on pidettävä varpaanlevittimiä ja jumpattava jalkaa se sama tuntimäärä yhteensä. Silloin pysyy tasapaino.

Vierailija kirjoitti:

Oli. Vielä 80-luvulla kenkäkaupan myyjä saattoi sanoa että kengät kyllä venyvät käytössä. Ennen minulle tuli aina rakkoja kantapäihin, ja joskus vein liian pieniä kenkiä suutarille venytettäviksi.

Ei enää koskaan. Jos jalan numero on joskus ollut 36, ei se tarkoita että kaikki 36-numeroiset kengät mahtuvat kunnolla jalkaan.

Nykyään kenkäkaunpoissa ei ole enää myyjiä, vaan kaikki koot ovat esille. Antaa asiakkaalle enemmän vapautta pitää puoliaan ja olla ostamatta liian pieniä kenkiä, jos haluttua mallia ei ole isompana. Olen sitä mieltä että jos kenkä ei jo kaupassa tunnu hyvältä, ei se tunnu myöhemminkään.

Ennen kenkä saattoikin muotoutua, kun materiaali oli oikeaa nahkaa. Tämän päivän muovikengät pitävät mallinsa, eli eivät veny yhtään.

Äidillä on kivuliaat vaivasenluut, koska kulki pienestä pitäen väärän kokoisissa kengissä. Välttääkseen saman ongelman meillä tyttärillä, meille ostettiin kengät kunnon kasvuvaralla. Viimeisimmät äidin ostamat eivät olleet koskaan sopivat. Vaan ei ole myöskään vaivasenluita. Jalkavaivoilta taisin säästyä myös pituuskompleksin takia. Korkkareita en käyttänyt kuin vasta aikuisena, olin ilman korkojakin muita pidempi.

Vierailija kirjoitti:

Oli. Vielä 80-luvulla kenkäkaupan myyjä saattoi sanoa että kengät kyllä venyvät käytössä. Ennen minulle tuli aina rakkoja kantapäihin, ja joskus vein liian pieniä kenkiä suutarille venytettäviksi.

Ei enää koskaan. Jos jalan numero on joskus ollut 36, ei se tarkoita että kaikki 36-numeroiset kengät mahtuvat kunnolla jalkaan.

Nykyään kenkäkaunpoissa ei ole enää myyjiä, vaan kaikki koot ovat esille. Antaa asiakkaalle enemmän vapautta pitää puoliaan ja olla ostamatta liian pieniä kenkiä, jos haluttua mallia ei ole isompana. Olen sitä mieltä että jos kenkä ei jo kaupassa tunnu hyvältä, ei se tunnu myöhemminkään.

Eli mistä ne sitten tulee? Voisiko olla enemmön virheasento kengissä, kun pelkät korot. Jotkut korolliset kengöt voi olla hyvinkin mukavat, eli hassua kun joskus aina ajatellaan että mitä vähemmän korkoa, niin sitä mukavampi. 

Toki sellaista kovaa keinonahkaa olevat korkokengät, joissa suippokärki eivät varmaan mukavimmat. Jalka on aika prässissä. 

Monesti korkokengässä ei haittaa ole aiheuttanut se korko, vaan lähinnä se että puristaa tai hiertää jostasin. Voi olla joku remmi, mikä puristaa tai niissä kengissä missä avoin varvaskärki voi se reuna hiertää ikävästi. Tai joku hihna mikä menee varpaiden yli. 

Monesti myös levveäkorkoiset on ihan mukavia, jos ei kovin korkeita.

Eräät olivat oudot. Sellaiset tolppakorkoiset nilkkurit. Olivat korkealle nilkkaan ulottuvat ja joku virheasento selvästi niissä oli,kun aiheuttivat hirveät säryt aina käytön jälkeen juuri sääriin ja nilkkoihin, ei siis jalkaterään. 

Samoin jotkut kengät saattavat piristaa oudosti siitä varpaiden päältä, vaikka oikean kokoiset ja matala korko. Yleensä vain toisessa kengissä tuo ongelma. 

Ostin, koska olin lapsena oppinut, että kenkien pitää puristaa. Ehkä 25-vuotiaans aloin ostaa joten kuten sopivia kenkiä, mutta vasta nelikymppisenä siirryin lenkkareihin ja jalat kiittävät.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Vanhempien naisten vaivaisenluut johtuu siitä, että kooltaan sopivat kengät olivat korkeakorkoisia ja liian kapeakärkisiä. Saman ikäisillä miehillä ei ole vastaavia jalkaongelmia.

Vaivaisenluita voi olla vaikkei olisi ikinä käyttänyt korkokenkiä. Joku rakenteellinen ongelma.

Voisin väittää tietäväni jotain "entisajoista", kun ostin kenkiä itselleni jo 1970-luvulla. Ei todellakaan ollut tavallista ostaa liian pieniä arkikenkiä. Ei ollut silloinkaan helppoa löytää kauniita ja siroja juhlakenkiä sellaisille räpyläjaloille, joissa levein kohta on jossakin pikkuvarpaan kohdalla. Ja kyllä, käytin korkokenkiä ja joskus kärjestä liian pieniä. Nyt en enää osta sellaisia koskaan ja olen huomannut sen tosiasian, että kengissä on sama homma kuin vaatteissa: koot ovat muuttuneet. Ennen saattoi sopia koko 36, nyt pitää olla 40.

Ei minulla silti ole vaivaisenluita eikä muitakaan jalkaongelmia, vaikka ikää on 60+. Jopa leikkausta vaativia vaivaisenluita on ollut sellaisilla tutuilla, jotka eivät ole koskaan käyttäneet liian pieniä eikä varsinkaan korkokenkiä. Siihen on tainnut vaikuttaa enemmän perintötekijät kuin kengät.

Ehkä en ole tarpeeksi vanha ihaillakseni pieniä kenkiä. Olen reilusti ostanut tyttärilleni 40-numeroisia kenkiä. Olen kyllä kuullut äidistä, joka oli suuttunut kenkäkauppiaalle " ei  minun tyttärelläni ole niin suuret jalat", kun oli jalkojen koko mitattu.

Mulla oli teininä liian pieniä, koska kaupasta ei saanut kokoa 42. Heti kun alkoi jostain löytymään ostin sopivia ja edelleen ostan. Tuo lyhyt vaihe ei onneksi vahingoittanut jalkojani vaan mulla on terveet ja hyvät jalat. Korkokenkiä en ole koskaan käyttänyt.

N55