****MAALITORSTAI****
Kommentit (45)
Papu!Minä kyllä tönin vauvaa heti jos ei ole toviin liikkeitä kuulunut.ja vauva aloittaa hippaleikin kanssani.Ensin työntää jalkaa tai pyllyä vatsanahasta ulos ja kun nostan käden päälle siirtää raajaa ja taas sama juttu eri kohtaan.
Ultraan siis menossa,onhan se jo kaikille selvä=)en ole kun miljoona kertaa siitä maininnut...Mutta kun jännittää!!!
Monta kysymystä on ja oikeen paperilla(!)kätilölle joka ultraa.Lapsiveden määrästä,onko tosiaan näin paljon vielä tilaa liikkua ym.
Huomiseen menee varmaan ultra kuulumiset sillä tänään juoksen pää kolmantena jalkana ja viimeinen juurihoitokerta hampilääkärilläkin=/
Oikeen mukavaa torstaita kaikille maaleille!!!!!!
Leanna ja viisikko kera rv 33+(huomenna poksuu)
Miehen kanssa tehtiin illalla ihme ja mentiin nukkumaan ihmisten aikoihin! Silti yö oli katkonainen ja levoton, ei siis kovin levännyt olo. Mä näin ihan outoja unia, en muista kauhean selvästi, mutta jotain näin synytyksestä ja sairaalassa olosta ja sit näin unta teistä palstalaisista :D, seko akka!
Toivottavasti saan sairaalassa kivan huonekaverin, mä kun olen niin huono tutustumaan keneenkään, en oikein osaa aloittaa juttua, mutta olen sitten kuitenkin hyvin sosiaalinen, kun se aloitus tulee muilta... Yksin on kurja olla, tuskin mieskään hirveesti sairaalassa on kaverina. Tällaisia mietteitä täällä, vaikka sairaalaan lähtö on vast 6-8 viikon päästä.
Minäkin yritin tässä tuuppia massua, kun yleensä aamupalan jälkeen tulee hirvee mylläys ja nyt ei mitään. Ei vain tuo mahantuuppiminen auta, kun se saa supistuksen aikaan (kiva täällainen supistusherkkä kohtu). Nyt tuli liike :D!!
Alapää on tullut kipeemmäksi ja supistaa melkein jatkuvasti (melko kivuttomastim menkkamaisesti), en tiedä pitäiskö soitella neuvolaan, jos lääkäri katsois ton alakerran tilanteen jo ennen äitipolia, joka on 26.2, ei siihenkään tosin ole pitkä aika, taidan odottaa kuitenkin tuonne polille, sen tiedän, että ei tää syntymässä ainakaan vielä ole,. Kiinnostaa vaan kun on näin alhaalla, että onko paikat alkanut aueta ja pitäiskö kuitenkin ottaa vielä vähän iisimmin, vois sanoo ukollekkin, että lääkärin määräys :).
Eilen illalla iski nälkä, piti sitten vääntää iltapalaksitäytettyjä lettuja :), saan niillä vielä tänäänkin herkutella, taidan makeankin letun maistaa, väliin hilloa ja jätskiä, nam!
möhkis ja tiitiäinen 33+6
DUPPIKSEN PERHEELLE IHAN ENSIMMÄISENÄ ' ONNITTELUT' MAHTAVISTA UUTISISTA !!!
Niin ja tuohon tönimiseen :-)) Kyllä tämä äiti ainakin tönii pikkuista, jos ei ole kuulunut potkun potkua, ja muutenkin tulee vähän tönittyä, jos on todella liikekannalla .. Ja ihan saman olen huomannut, jos käden laitan vauvan jalan, pään ym päälle niin johan juoksee karkuun, vaistoaako vauva sen käden lämmön ? Välillä kyllä jää käden alle, ja silloin taputtelen vauvaa, mutta yleensä kun mieheni laittaa kätensä vauvan päälle niin johan neiti kiepauttaa itsensä heti erisuuntaan ..
Täällä kaikki on hyvin, masu vain kasvaaaaaaa .. Eilen mittailin tuota sf-mittaa kotikonstein ja sain 35cm, mutta tänään se mitataan neuvolassa ja saan kunnon mitan, mutta voitte vain kuvitella miten iso mun masu on :-)) Lyhyen läntä kun olen niin aika hauskalta näytän .. Painonnousu on hidastunut ja siitä olen onnellinen. Sormetkin alkavat näyttämään omilta, mutta aina välillä turpoavat nakeikiksi ..
Kuinka moni ensisynnyttäjä on saanut ' synnytysvalmennusta' Me oltiin tiistaina ensimmäistä kertaa, ja ihan mukava tilaisuus oli, vaikkakin synnytys tuli paaaaljon kongreettisemmaksi ja aattelinkin jättää synnyttämättä :-)) Tuli pieni paniikin poikanen, jos en kestä sitä kipua, ja sitten ne kipulääkkeetkin pelottaa .. Kaikki pelottaa, kun en koskaan ole joutunut moiseen koetukseen, aina olen kaikista elämän varrella olevista kivuistani selvinnyt itsekseni omin avuin, mutta nyt taitaa olla eritilanne.
Synnyttäneet: Millainen pussukka tuohon masuun jää synnytyksen jälkeen, eli kantsiiko laitokselle ottaa mukaan Mammahousut kotiin tuloa varten, kun normihousut ei varmaankaan mene jalkaan moneen kuukauteen ? Ja miten pian saa aloittaa kuntoilen, tietenkin sellaisen hissunkissun kuntoilun ?
No nyt keittiöön ja murua rinnan alle ! t. emmi rv-33+ (hurjia viikkoja teillä toisilla tyttösillä alkaa jo olemaan)
Koiran pentele herätti ja mä olen kun persiiseen ammuttu nalle :/ kiitos piskin jonka vatsa lienee sekasin tai jotain, aamuyön ja aamun aikana kolmesti ulos..kaks sekuntia siellä ja takas. Haen anoppilasta Tehobaktia navetalta ja katotaa sitte uudestaa (on se koirillekin tarkotettu, ei vaan vasikoille)..
PAPU;
Mulla oli masussa toissapvä ja edellinen tooosi hiljasta ja tuupin kyllä vauvaa vähän väliä - ei tainnu toinen sitte paljo nukkua kun tuupittiin. Mä vielä jaksan päivän olla hermostumatta jos sillon tällön jotain mongerrusta tuntuu, mutta jos illalla sohvalla lojuessakin on ihan hiljasta niin sitte alkaa hermo pettää.
Mä jotenki tiedän ton säästämisen ja kituuttamisen *nimimerkillä; tilillä 18e ja odotellen 15pvää ja palkkaa* Miehen palkka taas on niin olematon ettei sillä taideta edes syödä - hän kun on kotonaan töissä ja saa sieltä ' autoedun, sekä päiväsyömiset jne' niin maksavat tietenkin palkkaa vähempi. Täällä sitten tähän taloon ja mun autoon jne uppoaa kaikki mistä uskaltaa irti laskea. Ei oo helppoo..mut se mikä ei tapa, se vahvistaa!
( . ) suolisto anto vihdoin eilen periks ja päästi mut tuskasta - vihdoin..ai sitä autuuden tunnetta :)
Eilen illalla Puksutti pitikin sitte kunnon jumpat..kummasti helpotti oloa kun tyyppi päätti taas riehua - tietää ainakin että kaikki on kunnossa.
Aamulla särki lonkkia ulkosyrjiltä niin paljon ettei voinu enää lojua sängyssä - ihan outoa, luulis särkevän tuolta " sisältä" , mutta ei..tosta ulkosyrjältä kisko niin pirusti, nyt taas seistessä/istuessa ei oo mitään. Kummaa hommaa sanon minä.
Joopastajoo, ei kai auta muu kun ootella että auto taas lämpee (mittarissa TAAS -31, onneks päiväks lauhtuu taas kymmenisen astetta) ja lähettävä sitte hurruuttamaa anoppilaan - kattomaa lastenhoitovideoo (jonka sain nlasta korvaamaa valmennuksen), sitte hurruuttamaa kohti Savitaipale-cityä ja lomatoimistoa että saa selvitettyä nuo miehen isyysloma-asiat ja haettua anopille synttärikukkia ja...uunia pitäs lämmittää ja ruokaa ei ole ja koirat tahtos lenkille ja siivotakin pitäs ja .....pläääh
Tappert ja Puksu 35+4
Ei kotiutumisvaatteksi kannata kaikkein hienoimpia ja piukkoja farkkuja ottaa=)
Ehkei enää ihan mamma-housujakaan mutta jotku pehmeät ja vyötäröstä venyvät on hyvät.Kyllä sitä vatsaa on vielä lähtiessä,riippuu tietenkin miten pian lähdet ja miten palaudut mutta mulla on sillon 2-3päivää synnytyksestä ja sairaalasta lähtiessä kohtu ollut tuossa hiukan alta navan,eli noin kun olis rv 16 tai jotain...
Ja muutenkin voi paikat olla hieman hellät joten pehmoista ja miellyttävää päälle!
Leanna
EMMI;
Me mennää ens tiistaina sairaalalle " valmentautumaa" , siis kattomaa se synnytysvideo ja tutustumaa paikkoihin ja kuuntelemaa juttuja siitä kivunlievityksestä. Lasten hoidosta meillä ei valmennusta olekaan - sen sijaan sain pari 10 min. videoo jotka pitäs kattoo.
Tähän asti oon ollu luottavaisin mielin kun tiedän että kestän vähän liikaakin kipua, mutta katsotaan nyt miten eukon käy. Meillä kun ei saa tonne valmennukseen (sairaalalle siis) mennä ennekun rv35 on täys..kumma juttu, kaveri ei sitte ehtiny koko valmennukseen kun poju synty jo rv34..pitää siis käydä kuuntelemassa menettikö hän paljonkin :)
Mua kans kiinnostas tietää miten iso " pussukka" tohon masulle tulee jäämää, ja miten nopsaan se alkaa siitä kadota..riippuu tietty masun koostakin - miten tälläselle sf35,5 jättimasulle mahtaa käydä? Ajattelin napata kotiutumishousuiks nuo mammahousut jotka tulee masun yli, ne oli sopivat jo ennenkun masu alko varsinaisesti kasvaa joten luulis niitten päällä pysyvän.
Hiljalleen alkaa kyllä jänskättää..
Taptap..jos nyt jo menis puis
Mä olen aina palautunut hyvin ja nopeasti vaikkakin viime raskaudesta sf mitta huiteli 40cm:ssä(ja minä siis huimat 158cm!!)Joten vaikka iso masu on palautuminen mennyt saman kaavan mukaan kuin ennenkin!!
Vatsa on synnytyksen jälkeen ollut sellainen " alavatsan pallo" ikäänkuin olis juuri raskausmasu alkanut kasvaa.Yksilöllistä se on tietenkin joten en voi sanoa miten menee muiden kohdalla!!!!
Mun kohtu kylläkin ollut tehokas supistelemaan ja joka kerta on jälkisupistukset olleet hurjasti kipeämpiä(näistä ei ensisynnyttäjän tarvitse kärsiä...)Ja kätilöt ovat aina päivitelleet kohdun nopeaa pienenemistä.Tosin on kohtu noi lapsetkin suht nopeaa pukannut ulos että miksei=)Eipä ainakaan ole laiska kohtu.Mutta miten menee nyt,sitä en voi tietää!
Täällä nokka dukossa ja oikein kunnolla :I
Papu: helpot ja simppelit ohjeet on yleensä parhaita, ainakin meillä on näin havaittu. Ja noi porkkanat sopii kaiken kanssa.
Mä rupesin eilen himoomaan kans jääpaloja, onneks tossa meidän jää-pakastin yhdistelmässä on ovessa jääpalakone ja vesiautomaatti, saa helposti murskaa ja vettä. ON MUUTEN HYVÄÄ ja pitää janon vähän pidempään. Mansikoita en raaski syödä, säästän ne kaikille.
Kohta pitäis lähteä sinne nlaan ja lekuriin, voiko sinne mennä näin seinästä revästyn näkoisenä, en millään jaksais pestä tukkaa, on vielä sen verran voimaton olo.
Selällään nukkumisesta, kyllä mä oon vieläkin nukkunut selälläni. Kahdessa ekassa en voinut, tuli heti paha olo. Taitaa olla syynä toi edessä oleva istukka, että nyt pystyy selällään nukkumaan.
Jos menis piirtämään itselleen edes silmät päähän, niin vois lähteä.
-m- ja Hippu rv 36+1
Mä oon kyllä mammahousuilla kotiutunut, mitään kireetä ei ainakaan kannata mukaan ottaa.
Me ei muuten esikosta haluttu katsoa synnytysvideota (kätilö oli kummissaan), koska kaikki synnytykset on kuitenkin erilaisia. Mulle on riittänyt tieto, miten synnytys " yleensä" etenee. En vaan viitsinyt lietsoa mitään pelkoja/ennakko-odotuksia itselleni.
-m-
Mulla kun on sellainen ruumiinrakenne, ett äalavatsa pömppö on ja pysyy, niin synnytyksenjälkeen masu oli aika iso vaikka kohtu supistuikin nopeasti ja vielä 6kk raskauden jälkeenkin näytin raskaana olevalta :(. Mä siis otan äitiyshousut mukaan. Ja kyllä mulla vaan oli hirveet jälkisupistukset, imettäminen oli hirveetä tuskaa, voi kun joku olis kertonut, että sellaista voi olla! Nyt pelottaakin millaiset on nyt toisella kerralla...
Pakkasta ihanasti -31 astetta :) Ja neuvola päiväkin olisi :)
Emmi: Mulla ekasta taisi aikas hyvin se masu lähteä mutta kyllä sitä sen verran oli että college-pökät tai trikoot oli ainoat mitkä jalkaan sain ja mitkä tuntuikin parhaimmilta. Kakkoselta se maha oli aivan mieletön vielä kotiutuessa, ihan kun sinne ois jäänyt vielä yksi vauva ;) Mutta silloin mulla oli myöskin muuallakin (jaloissa) turvotusta ja runsaalla veden juonnilla sekin lähti, ajattelin nyt kiinnittää siihen veden juontiin jo laitoksella huomion!
Liikumisesta: Kyllä sellainen kevyt kävely on ihan hyväksikin vain heti kun oma olo sen sallii ja jaksaa. Raskas nostelu ja joku punttijumppa on sitten eri asia, ne vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Mutta tosiaan semmonen missä ei tarvi hengästyä eikä " pinnistellä" niin on kyllä vain hyväksi omalle palautumiselle!
Duppis: :)) Ihania uutisia, kyllä teillä varmasti kovasti on odoteltukin vauvaa kotiin! No se pään leikkaus tilanne selviää sitten mutta mitään kovin järisyttävää ei taida tällä hetkellä olla kun kerran kotiuttavatkin mielellään :)
Jouhi: Kiva kuulla että olet vielä yhtenä kappaleena, onnea tulevaan sunnuntaihin ja varmasti se pukuvalinta on oikein hyvä, teit sitten miten vain..nehän on teidän juhlat :) Itsellänikin oli todella tummapuku omissa häissäni, harteilla vaaleeta vähän keventämässä väriä.
Tönitään täälläkin väliin masukkia ja taitaa olla näillä viikoilla jo aika vaimeeta tuo liikkuminen ihan normaalia, sitten kun masukki kunnolla innostuukin liikkumaan, potkimaan ja pukkailemaan niin se jo sattuu :/
Tänään siis neuvola ja siitä kuulumisia varmasti huomenissa sitten!
Sinna 35+
Laitoin pojan päiviksille, ulos!! Laitoin yhden lampaantaljan enemmän vaunuihin, kuin eilen. Tuntuu kyllä aika hurjalta laittaa tuo esikko ulos nukkumaan, kun pakkastakin on 28 astetta. Mutta se on ainoa keino saada poika rauhoittumaan päiviksile... Naapurit pitää mua varmaan ihan pöpinä äitinä. Naapurissa asuu yksi todella kyylä mummo ja en ihmettelisi yhtään jos soittaisi lastensuojeluviranomaisille... :) Heh!! Jos ei nyt sentään.
Täällä todella levottomasti nukuttu yön takana. Heräilin vähän väliä ja ahdisti! Eipä ole siis yhtään levännyt olo. Ajattelin tästä kohta kömpiä tuonne vällyjen väliin. On ihan pakko ottaa pienet nokoset, muuten tämä mamma täällä ei jaksa!!
IHANAA!! Dubbis saa pikku prinssin kotiin!! Sekös minun sydäntäni lämmittää... :) Säästyykö poitsu nyt siltä leikkaukselta??
Masusta ja housuista: Neljä tuntia esikoisen syntymän jälkeen kaverini kysyi sairaalassa että " eikö sinua ole vieläkään käynnistetty" ? Noh, meni sitten vähän noloksi kun sanoin et juuri synnytin... :) Sairaalassa olon aikana minulla oli aika iso masu, vaikka kohtu palautuikin aika hyvin synnytyksen jälkeen... Minulle jäi aika löysä maha! En siis kerennyt todellakaan palautumaan vanhoihin mittoihin takaisin esikon syntymän jälkeen. Painoa tuli sen 23 kg... En mä koskaan saa enää itseäni välttämättä niin tiukkaan kuntoon, kun ennen esikoisen odotusta olin. :/ Mutta eihän kahden lapsen synnyttäneeltä voikaan odottaa tiukkaa kroppaa... Mua kuitenkin odottaa kunon laihdutuskuuri. Sillä ylipaino on alkanut käydä kunnon päälle. Polviin se käy mulla kaikkeista eniten.
Mulla oli löysät gollegehousut kun lähdin kotiin synnäriltä. Ne oli todella hyvät ja nyt ajattelin ottaa ne samat housut matkaan!! Mulla ei käynyt mielessäkään ahtaa itseäni tiukkoihin farkkuihin. Pidin paljon myös äitiyshousuja vielä synnytyksen jälkeenkin. Ne tuki hyvin sitä roikkuvaa vatsanahkaa... :)
Tänään olisi olut se neuvola, mutta siirsin sen huomiselle. Miehelleni tuli työeste. Enkä sitten viitsinyt ottaa poikaa sinne mukaan, kun on vähän vilkas!! :) Suosiolla sitten siirsin sen ajan.
Masuun ei mitään kummempia kuulu. Edelleen myllerretään masussa aika vilkkaasti. No esikkokin myllersi vielä synnytysvaiheessa niin paljon, että pinni (=antura jolla kuulee sydämen sykkeen)hänen päässään ei pysynyt paikoillaan ja se piti laittaa uudelleen monen monta kertaa!!
Mutta nyt päiviksille!!
Hanna
Onnex päätettiin pojan kanssa pitää tänään vapaa päivä,niin ei tarvitse mennä etsimään autoa sieltä jostain lumikasojen alta.
Todella isoja lastuja tulee sakeesti alas,teillä on varmasti taas sika hyvä meno päällä.
Duppis;
Aivan mielettömän hyviä uutisia!!!!!!!!!!!!!!!!! Varmasti on todella mahtavaa saada poika jo omaan kotiin!! ( Täällä olen tippa linssissä,ja onnesta soikeena sinun puolesta)
Kukka74;
Kiitos kun kerroit niistä hinnoista,taidan suunnistaa cittariin hyllyjen väliin kaivelemaan.Ne harsot on kyl törkeissä hinnoissa.
Nyt mä menen kyllä päikkäreille vähäx aikaa kun rupes väsyttään niin paljon,palailen taas myöhemmin.
Hanan
Olen ollut pois palstalta pari päivää ja johan tänne oli tullut hurjasti asiaa. En kaikkea lukenut, pikaisesti selailin. Jäi kuitenkin mieleen Jouhin häät. ONNEA! Meillä on nyt reilun viikon päästä 7-vuotishääpäivä joten kannatukseni talvihäille :)
Duppiksen vauvalla tuntuu paino nousevan mukavasti, kunpa se kotiintulo olisi lähellä.
Sitten synnytyksen jälkeisistä vaatteista. Minä olen kotiutunut niillä mammahousuilla millä meninkin, ei toivoakaan että olisin mahtunut normaaleihin siinä vaiheessa. Pakkaan reppuun kumminkin jotkut collarit tms. jos vaikka menohousut likaantuvat tms. Ihan piukeimpia alushousujakaan ei kannata ottaa mukaan, ne tuskin mahtuvat...
Löysää nahkaa tiedossa =)
Minä olen eilen paistanut pullaa lasten kanssa. Nyt on laskiaspullat valmiina tai jo niitä jo eilen muutama tehtiinkin ja syötiin. Nami.
Tämä aamu lähti käyntiin " Sillä siisti" -vinkillä. Huuhteluainetta ja vettä sumutinpulloon ja eikun mattojen kimppuun. Kumilastalla vetelin ja kauhistelin koiran- ja kissankarvan määrää!! Nyt kun on pakkasta niin on todella sähköistä tuo karva, tarttuu joka jumalan paikkaan, vaatteetkin ovat joka puolelta karvoissa. Jospa tuo huuhteluaine matoissa auttaisi edes vähän niitä pölisemästä.
Omaa napaa sen verran, että paksu on olo ja kolottaa liitoksia. Onko muilla istumasta seisalleen nouseminen vaikeaa? Minulla sattuu ihan tosissaan, sohvasta kiinni ja siitä jotenkin ylös. Tuntuu, että tuo ipana pukkaa tosissaan alapään luihin.
Tuli sellainen olo toissapäivänä, että nyt pitää pakkailla tuota reppuakin valmiiksi. Mulla on kaksi ensimmäistä synnytystä lähtenyt niin vauhdilla käyntiin ettei siinä enää ole paljon kassia pakattu. Kummastakin heräsin aamuyöstä supistuksiin jotka tulivat heti alussa 2-3 minuutin välein. Varaudun tässä samaan. Tosin yliaikaiseksi ovat menneet.. täällä heilutaan siis vielä maaliskuun puolivälin jälkeen :)
Täytynee lähteä urhoollisesti pakkaseen koirien kanssa ja sen jälkeen ottaa vielä pienet unet ennen kuin lapset kotiutuvat.
Zeldatar 35+5, tuli liikaa omaa napaa... anteeksi
Aamupäivää täältäkin suunnalta!
Eilinen sitten menikin äitipolilla piuhojen päässä maatessa, mielenkiintoinen tapa sekin viettää päivä. Aamulla oli neuvola, jossa verenpaineet saatiin mitattua reilusti yli raja-arvojen, ja sairaalaanhan sieltä tuli käsky. Siellä aikani piuhoitettuna maattuani diagnoosi oli raskaudenaikainen kohonnut verenpaine, jota nyt seurataan ja toivotaan, että ei tule muita myrkytykseen liittyviä oireita. Tätä mie vähän jo pelkäsinkin! Äidillä oli ollut minua odottaessaan ihan sama systeemi, ja kun meikäläisen raskaus on ollut muutenkin lähes toisinto hänen raskaudestaan, niin tätä uutista jo vähän kauhulla odottelinkin. Tänään pitää sitten kotiin saada jostain verenpainemittari lainaan, ja miut tuntien mie todennäköisesti kuljen päivät pitkät mansetti käsivarressa hurisevan koneen laahatessa perässä...
Muutoin äitipolikeikka oli ihan kiva, kun tehtiin kokoarvio mahakakarasta, otettiin vähän valokuvia (ultrakuvia) siitä ja tsekattiin virtaukset. Tällä hetkellä kokoarvio pyörii 2,5 kilossa ja TYYPPI OLI OIKEASSA ASENNOSSA PÄÄ ALASPÄIN!!! :) :) Vielä toissayönä se nimittäin oli niin poikittain kun vaan voi olla. Virtauksetkin oli jees, eli kohonnut verenpaine ei ole onneksi vaikuttanut niihin, ainakaan vielä. Lisäksi lääkärisetä totesi kohdun ulkosuun olevan sormelle auki, sisäsuun suljettu ja kanavaa pari senttiä jäljellä. Ilmeisesti se kuitenkaan ei enää näillä viikoilla ole mitenkään hälyttävää, koska hän ei sen kummemmin reagoinut asiaan. Ja miun pää kohisi niin verenpaineesta, että en älynnyt kysyä asiasta tarkemmin. Mutta toisaalta, muutaman päivän päästä on 35 viikkoa täynnä, jolloin vauva on käsittääkseni kehitykseltään siinä pisteessä, että olisi turvallista syntyä, tosin pieni vielä.
Me ollaan käyty jo kaikki synnytysvalmennukset: sairaalalla kerran kuuntelemassa luento synnytyksestä ja tutustumassa synnytyssaleihin ja -osastoon, fysioterapeutilla ja psykologilla kuuntelemassa aivan täyttä huuhaata (NIIIIIIIN turhia reissuja!) ja omalla neuvolantädillä kuuntelemassa vastasyntyneen vauvan tulosta kotiin. Nuo synnäri- ja vauvan kotiin tulo -jutut oli järkeäviä ja oikein, oikein hyödyllisiä tämmöselle esikoistaan odottavalle lapsista mitään tietämättömälle ihmiselle, mutta ne kaksi muuta oli sieltä ja syvältä.
Nyt pitää käydä pitkälleen. Kuulemma niin pitää tehdä. Lääkärisetä määräsi. ÄH!!!!!!!
Raisa 34 + 5
Onko sulla vielä se lista mitä tavaroita vauva tarttee niin tallella? Tämä mamma muistaa vaan vaipat... Kait se jotain muutakin tarttee=)
Aia rv 34+6
ja aurinko senkun paistaa. Pakkastakin oli aamulla vain 30 astetta, äsken enää 25. Lähdetään taas pojan kanssa hakemaan postia jahka otetaan ensin välipalaa. Oltiin siis eilen kuitenkin ulkona, vaikka ajattelin, etten supisteluilta pysty poikaa pukemaan. Hain jopa kottareilla puita, eikä tullut mitään tuntemuksia.
Tänään ei sitten ole nipistellyt yhtään. Johtuisiko siitä, että nukuin paremmin kuin aikoihin. Heräsin kyllä vessaan kaksi kertaa, mutta pääsin heti taas uneen. Monena yönä olen valvonut pari tuntia, kun ei vaan ole nukuttanut.
Unohtui eilen vastata siihen puudutuskyselyyn. Minulle meinattiin antaa ensikertalaisenakin spinaali, koska avauduin kolmesta sentistä viiteen jo matkalla saliin. Tilannetta tarkkailtiin hetki ja koska avautuminen ei jatkunut yhtä hurjana sitten enää päädyttiin epiduraaliin. Sen laitto olikin sitten työn takana. Istuvillani kun olin saivat laitettua kolmannella yrityksellä. Enempää ei olisi kuulemma yritettykään.
Tällä kertaa en välttämättä halua epiduraalia, koska se ei vienyt kunnolla kipua pois ja jostain syystä ponnistaminen ei onnistunut ollenkaan. Väkisin väännettiin puoli tuntia ja poika oli pihalla. Missään vaiheessa en ymmärtänyt mitä olisi pitänyt tehdä. Naama oli kuin taistelun jäljiltä, kun meni verisuonia poikki. Voi tietysti olla, etten olisi osannut ponnistaa muutenkaan, mutta ei tuo puudutus ainakaan kai auta asiaa. Toisaalta voi käydä tällä kertaa niinkin, ettei ehditä antamaan mitään. Toivottavasti ei niin huonosti käy.
Vein äsken jouluverhot ulos tuulettumaan (?) siis otin ne vasta pois ikkunasta... Silitän uudet tilalle kunhan tuo esikko nukkuu.
Huomenna sitten mennään sinne neuvolaan. Palaan asioihin.
Ja onnea kaikille " merkittäviä päiviä" viettäville!!!
t: rouva ja vatsa 36+0 (siis vasta tänään eikä eilen)
.. se ont aas tuo viikonloppu tulossa... Pakkasta oli aamulla - 30 astetta ja nyt näyttää laskevan koko ajan, tällä hetkellä enää -22!
Duppixelle ja koko perheelle onnittelut pojan kasvamisesta ja kotiutumisesta :)
Jouhille onnittelut häiden johdosta!
Kotiintuloa varten ajattelin pölliä mieheltä verkkarit, kun ne on sen verran isommat (L oma koko M), että ne mahtuu nytkin jalkaan. Sitten varmaanki tarvii jotain sinne väliin, ettei palellu, kun matkaa on kuitenkin jonkin verran. Muistelen, ettei vähään aikaan haluttanut tunkea mitään farkkuja päälle synnytyksen jälkeen. Paitojakin olen tässä pyöritellyt ja pitäis etsiä kaupoista jotain edestä aukeavia, kun ei viittis aina olla nostamassa paidan helmaa, kun imettää :P En ole vielä pakannut mitään, mutta eilen näytin miehelle mitä olen aikonut ottaa mukaan vauvalle/itselle, niin että eiköhän tuo selviä jos tulee hätälähtö.
Masussa on ollut hiljaisempaa, tai siis liikettä on, mutta aina välillä alkaa itsekkin miettiä, että Onpa siellä nyt tosi hiljaista. Silti vauva liikkuu päivittäin ja tietenkin silloin kun itse yrittää levähtää :) Alapäässä tuntuu jos sattuu istumaan liian kauan paikoillaan ja sitten yrittää lähteä liikkeelle. Ulkona yritän käydä potkuroimassa, mutta nuo pakkaset rajoittaa hieman tuota ulkoilua. Raskasta pukea päälle tuhat ja yksi vaatekerrosta :/
Synytystä en ole isommin miettinyt, ensimmäisestäkin selvisin imlan sen isompia suunnitelmia. Spinaalia ei silloin vielä ollut ja jos se psiotais tuone selkäkivun vois olla ehkä helpompi keskisttyä itse synnytykseen. Edellisestä synnytyksestä muistan nimittäin vain tajuttoman selkäkivun, kaikki muu oli pientä siihen verrattuna. Silloin ei tosin ehditty isommin puudutella, paitsi episotomiakohtaan tuikattiin hieman puudutusta. Aquarakkulat poisti selkäkivun hetkeksi. Spinaalia ei vielä silloin ollut, mutta en sitten tiedä alkavatko ne pistelemään tuonne nikamien väliin yhtään mitään, kun selkää ei ole kuvattu koskaan ja se on muutenkin kipuileva.
Koskapa en ole pakkasten vuoksi viitsinyt lähteä shoppailemaan (ja kun tuo bussikin kulkee tuolta parin kilsan päästä) niin tein taas nettiostoksia meidän perhe-lehden verkkokaupasta. Pieniä yllätyksiä " pojille" . Ihan kivoja vaatteita sun muita oli sielä sivuilla ... mies lukee näitä juttuja joskus... en voi kertoa enempää ;) Ens viikolla ois tarkotus uskaltautua vielä shoppailemaan, kun miehellä on lyhyempi päivä töissä, niin ei tarvi sitten tuon bussin perässä juosta. Ei mtn pakollista, mutta kuitenkin kaikenlaista pientä. Miehen kanssa sitten käydään ostamassa vauvalle loput " pakolliset" , eli amme, kylpymittari ja harja... niin ja vaipat... tapin listaa käytän minäkin tässä muistelemisessa :P
Ai niin siitä kuntoilusta... Mulle sano aikanaan terveydenhoitaja, että " vauvan tahtiin" aloitetaan kuntoilu, eli sitä mukaa, kun vauva voi olla ulkona/" osallistua" , voi alkaa kuntoilemaan. Liian reipas kuntoilu lopettaa helposti maidontulon ja äidin elimistökin tarvii sitä lepoa odotuksen+synnytyksen jäljiltä. Ja ihan hyvin tuo minulla toimi, tosin ehkä minulla tuo " vauvan tahtiin" meni hieman " vauvaa vauhdittamalla" , kun yksinhuoltajana oli kuitenkin pakko se koira silti ulkoiluttaa ja lenkittää. Onneksi kelit salli tuonkin homman ja koiran pystyi päästää juoksemaan, kun ei itse vielä ollut " juoksukunnossa" .
Mutta nyt, pakkanen on laskenut sen verran, että taidan lähteä uhmaamaan tuota ulkoilmaa potkurin kera.
t. punkeli 35+3 vielä 32 päivää jäljellä :)
Nyt voin kyllä olla itesäni tosi ylpee :) Sain meinaa illalla ne vauvan vaatteet silitettyä ja ne on nyt kaapissa näteissä pinoissa odottamassa. Erikseen varasin omalle hyllylle ne kotiutumis kamppeet... en viitsi vielä mihinkään kassiin laittaa ja siitä sitten vaikka miehen ne helppo bongata.
Omat kotiutumis vaatteet kerkeen sitten vaikka lähtiessä napata mukaan tai mieskin ne sitten osaa kyllä valkata kun vähän ohjeistan.
Pinnikseen sain tuuletettua patjan tuolla pakkasessa ja viritin nyt sitten pinnansuojat ja patjat+petarit paikalleen ja jopa lakanat :) Piti laittaa vaan päiväpeitto päälle, ettei pölyynny tässä ennen kun sinne nukkuja saadaan.
Hankintoja vielä vähän uupuu... mutta ei mitään isoa. Lähinnä vaippoja ja puhdistuspyyhkeitä ja korviketta pari varalle. Mutta ne kyllä kerkee....
Kotiutumis vaatteista oli puhetta.... Jotain väljää suosittelen!
Esikoisesta meni aika kauan ennen kuin mahduin raskautta ennen oleviin vaatteisiin... siis varsinki niihin housuihin. Mutta kakkosesta taasen mahduin omiin farkkuihin jo 4pv synnytyksestä :) Sairaalassa vielä isäni kysyi, että unohtivatko toisen tonne mahaan :) mutta sitten kotiin tultua maha vaan oli kadonnut... oli sellanen lättä maha/pylly... Mut sitä nahkaa kyl piisas ja piisaa edelleen... Turhaan kai haaveilenkaan siitä mahasta ennen lapsia...
Oonki aina ollu iloinen raskaana tästä mahasta... sillä tän piukemmaks en itteeni ikänä saa ;)
Huomenna se ultra ja vähän jo jännittää...
Mut nyt pitää päästää välillä mies koneelle. Ja olis vissii jotain kotihommaakin tekemättä.
t. K@tju
Vai oli se mun hissijuttu noin hauska? Kiva kuulla.. Tilannekomiikka on kyllä ihan parasta huumoria. :) Nyt se sentään toimii, mut en sinne miehen kanssa enää samaan aikaan mene!
Kiitos paljon Masulille ruokavinkistä. :) Jotenkin arvelin, että siellä suunnassa tartutaan kyllä kiinni tuohon. Kerroin miehelle eilen ja hän sitten kovasti innostui. Kokeillaan kyllä siis.
Alkaa täältäkin jo hymyä vähän irrota tai sit en oo vielä herännyt todellisuuteen..
Eilen tuli uutinen tuosta yt-neuvotteluista ja vähän löi jalat alta meidän perheessä. Tässä jo sitten itse aloin potea syyllisyyttä siitä, että halusin lapselle uudet kaikki kamppeet ja ois rahaa, jos oisin vaan käytetyt etsinyt halvalla. Siinä vaiheessa mies kyllä kimpaantui ja sanoi, että ihan turha on minun sitä asiaa noin ajatella. Ei sitä rahaa kuulemma kuitenkaan ois jäljellä, jos ei sitä vauvan kamppeisiin oltais laitettu. Oltais kuulemma kuitenkin ostettu sitten uutta sohvaa tms. Ja oikeassahan tuo ukkeli tais olla.. :)
Mutta sovittiin, että nyt sitten eletään pussinnyörit tiukalla ja säästetään jokainen mahdollinen lantti, jotta pärjätään sitten pahan päivän tullen. Kamalan vaikeeta vaan, kun joutuu olemaan ja odottamaan näin. Meidän elämä on siis vaan yhtä odottamista..
Eilen oli vaavikin niin hiljanen, että meinasin oikeesti jo saada jonkun paniikin. Sitä tönin varmaan kymmenen kertaa ja sit tuli vähän pepunheilautusta. Miehelle illallakin itkin, että kunhan ei vauvalle satu mitään.. Mutta mies antoi luvan ihan vähän tönästä masua siinä yhdentoista aikaan illalla ja minä sitten tönäsin. Lopputuloksena se, että lapselle tuli hikka ja sitä sitten potki pois ja kiukutteli. Ja minä pöljä onnesta soikeana hymyilin vaikka miten pitkään.. :D
Nyt pitää lähteä viemään eskarilaista taas opinahjoon, mutta palailen taasen. Täytyy vähän leipoilla kyllä, että saadaan ne synttärit lauantaiks, mut siinähän on paaaljon aikaa lukea ja kirjottaa, kun yks kakku on uunissa lähes tunnin. ;)
Papu ja Hermanni ja vissiin joku 34+6