Tajusin juuri nyt, kuinka yksinäinen ja surullinen olen kun minulla ei ole miestä
Se suru on tosi syvällä. Harrastuksissa toiset naiset puhuu miehistään ja mitä ovat tehneet jne. Olen kuin ulkopuoleinen.
Olen yrittänyt löytää kumppania jo 10 vuotta, mutta aina se tapailu on päättynyt.
Olen nyt ollut pidempään sinkku kuin naimisissa, kolme vuotta pidempään.
Löytyykö lohdutusta?
Kommentit (48)
Mars treffipalstoille. Ei liian ehdottomia kriteerejä esim pituuden suhteen.Ja nopeasti tapaamiseen kun lupaavan tuntuinen mies löytyy. Meitä naista etsiviä sinkkumiehiä, eronneita ja karanneita on vaikka kuinka paljon odottamassa ottajaansa.
Sama, mutta mulla viime (lyhyestä) suhteesta 12 v. Ulkopuolinen olen myös työn, terveyden ja ystävien puutteen vuoksi.
Sama juttu, mutta mulla on kyllä (avio)mies.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, mutta mulla on kyllä (avio)mies.
Sama.
En haluaisi miestä muuhun, kuin seksiin atm.
Ehkä joskus osaan rakastuakin.
Miehiä on vaikka kuinka paljon...löytyy vaikka joka viikko uusi kainaloon..
Ja ne sun kaverit kadehtii sua koska jokainen päivä on jännittävä: se oikea voi koska tahansa kävellä eteen. Koska tahansa voit antautua seikkailuun. Joka päivä heräät ajatellen että voi tapahtua mitä vaan.
Heillä sama seksiin ja kotitöihin kyllästynyt pallomaha kattoo lätkää telkkarista. Ennen se pelasi itse.
Oletko kokeillut olla miesten läheisyydessä olla ihan itsesi ilman mitään pelejä?
Minä tajusin ihan saman juuri kun olin illanvietossa jossa kaikilla muilla oli puolisot... :(
Muutama muistettava seikka.
-Ei ole pakko olla aina seurassa joka vatkaa vaan miehiään. Joskus yksinkin kivempi. Tai sanoo että on vähän paha mieli kun muilla miehet. Että kuulostaa tosi kivalta kyllä heille että on mukava mies.
-Osalla kumppani haisee olohuoneessa, on harmaissa verkkareissa, röyhtäilee, katsoo jääkiekkoa ja osalla voi olla ihan väärä tyyppi. Ellei ole taivas pudonnut maahan, tuskin.
-Miehellisillä ei ole aina omaa aikaa tarpeeksi? Omat ajatukset. Oma sisustus. Omat seikkailut elämässä. Aina yksi ukko tököttää siinä. Kuulusteleeko osan miehet ja mustis.
-Ulospäin moni esittää somekuvaa ja että hyvin menee, kaikki kiiltää ja maailmanympärysmatka. No meneekö.
-Ehkä voi iloita siitä mitä itsellä on ja mitä voi puuhata. Katsella. Levätä.
-Jospa sopiva on jossain (kaukana tai lähellä) tai muita tavoiteltavaa. Henkistäkin. Voi välittää itsestään ja sukulaisten voinnista. Muistakin.
-Eletään tänään. Ei eilen tai huomenna.
-Positiivinen mieli ja olo tulee vielä.
Puolisottomuus tekee olon todella ulkopuoliseksi. Helposti jää neljän seinän sisälle, kun ikinä ei ole seuraa mihinkään aktiviteettiin. Yksin menee vain niihin paikkoihin, joissa se ei haittaa eikä tarvitse miettiä, huomaavatko ihmiset yksinoloni. Sitä häpeää on vaikea kestää.
Vierailija kirjoitti:
Ja ne sun kaverit kadehtii sua koska jokainen päivä on jännittävä: se oikea voi koska tahansa kävellä eteen. Koska tahansa voit antautua seikkailuun. Joka päivä heräät ajatellen että voi tapahtua mitä vaan.
Heillä sama seksiin ja kotitöihin kyllästynyt pallomaha kattoo lätkää telkkarista. Ennen se pelasi itse.
No voihan niille kavereillekin koska tahansa tulla se oikea vastaan töissä/harrastuksissa/lasten harrastuksissa/ystävien juhlissa ym, jos se nykyinen puoliso ei sitä ole.
Ai niin. Muista soitella joskus äidille tai kaverille, jos jokin asia ahdistaa. Ja ajan myötä itsekseen eloon tottuu, ettei koko ajan ajattele että "mies tuo onnen". Se tulee omasta ajatuksista, tunteista, elämästä. Ehkä jotkut miehet pihejä ja arvostelevia tms.
Vierailija kirjoitti:
Mars treffipalstoille. Ei liian ehdottomia kriteerejä esim pituuden suhteen.Ja nopeasti tapaamiseen kun lupaavan tuntuinen mies löytyy. Meitä naista etsiviä sinkkumiehiä, eronneita ja karanneita on vaikka kuinka paljon odottamassa ottajaansa.
Mieluummin jonkun harrastuksen, esim lavatanssien pariin.
Nettideittailussa niin miehet kuin naiset saavat vain pahan mielen.
Vierailija kirjoitti:
Muutama muistettava seikka.
-Ei ole pakko olla aina seurassa joka vatkaa vaan miehiään. Joskus yksinkin kivempi. Tai sanoo että on vähän paha mieli kun muilla miehet. Että kuulostaa tosi kivalta kyllä heille että on mukava mies.
-Osalla kumppani haisee olohuoneessa, on harmaissa verkkareissa, röyhtäilee, katsoo jääkiekkoa ja osalla voi olla ihan väärä tyyppi. Ellei ole taivas pudonnut maahan, tuskin.
-Miehellisillä ei ole aina omaa aikaa tarpeeksi? Omat ajatukset. Oma sisustus. Omat seikkailut elämässä. Aina yksi ukko tököttää siinä. Kuulusteleeko osan miehet ja mustis.
-Ulospäin moni esittää somekuvaa ja että hyvin menee, kaikki kiiltää ja maailmanympärysmatka. No meneekö.
-Ehkä voi iloita siitä mitä itsellä on ja mitä voi puuhata. Katsella. Levätä.
-Jospa sopiva on jossain (kaukana tai lähellä) tai muita tavoiteltavaa. Henkistäkin. Voi välittää itsestään ja sukula
Mjoo, mutta eipä kukaan noita esimerkkejäsi kadehdikaan, vaan niitä joilla on hyvät parisuhteet. Ei kaikki ole mitään somekulissia.
Onneksi olkoon! Nyt sulla on pääsy sellaisten naisten porukkaan, jotka eivät puhu vain miehistään. Sinkkuus avartaa maailmaa, sitä tajuaa yksi päivä, kuinka suurin osa ihmisistä perustaa onnensa täysin valheellisesti sellaiseen seikkaan kuin että sattuuko olemaan parisuhteessa vai ei. Maailma kapeutuu, puheenaiheet kapeutuvat, koko identiteetti riippuu siitä, onko miestä vai ei. Nyt sulla on pääsy ulos tuosta ansasta. Älä yritä korjata tilannetta etsimällä miestä, vaan avaa silmäsi ja tajua, ettei onnea ja elämää voi rakentaan parisuhteen varaan. Ainakaan miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon! Nyt sulla on pääsy sellaisten naisten porukkaan, jotka eivät puhu vain miehistään. Sinkkuus avartaa maailmaa, sitä tajuaa yksi päivä, kuinka suurin osa ihmisistä perustaa onnensa täysin valheellisesti sellaiseen seikkaan kuin että sattuuko olemaan parisuhteessa vai ei. Maailma kapeutuu, puheenaiheet kapeutuvat, koko identiteetti riippuu siitä, onko miestä vai ei. Nyt sulla on pääsy ulos tuosta ansasta. Älä yritä korjata tilannetta etsimällä miestä, vaan avaa silmäsi ja tajua, ettei onnea ja elämää voi rakentaan parisuhteen varaan. Ainakaan miehen kanssa.
Tämä on totta. Jotkut tuntuvat elävän pelkästään miehensä tai lastensa kautta.
Miehen löytää kun lopettaa nirsoilun. Suomessa on 600000 sinkkumiestä joten ei varmasti ole vaikeaa löytää miestä kunhan vaan ymmärtää haluta niitä omantasoisia eikä niitä komeita miehiä.
"Mjoo, mutta eipä kukaan noita esimerkkejäsi kadehdikaan, vaan niitä joilla on hyvät parisuhteet. Ei kaikki ole mitään somekulissia."
Parempi ilman kuin huonon kanssa, on niin totta. Jos joku ei haluaisi suoraan kumppaniksi sitä kaverin miestä, mitä siis kadehditaan? Jos se on parisuhde, eikö parisuhteissa ole aina myös huonot puolet, ei se ole 24/7 ruusuilla tanssia? Ei nainen halua olla myös miehen patjana parisuhteessa. Jos on luotu mielikuva että parisuhde on joku mahtava juttu ja elämän päämäärä, ei se ole aina ihan näin. Silloin on aivopesty hyvin ja katsottu elokuvia liikaa. Paljon jakamista, joskus liikaa. Nainen ei ole myös itse mies, eikä ole puolikas ilman miestä. Vaan täysin kokonainen.
Osaatko yhtään analysoida, mistä tämä vastentahtoinen sinkkuutesi voisi johtua?
Sukukypsä nainen nimittäin löytää aina miesseuraa, mutta toki miesten tasosta voi olla montaa mieltä. Aloitteita tulee ihan vain menemällä jonnekin, missä on miehiä haku päällä. Nykyisin esimerkiksi Tinderiin.
Miten suhtaudut kun mies tekee aloitteen? Etkö osaa keskustella yhtään, vai eikö vaan kiinnosta? Lähestyvätkö sinua vain "vääränlaiset miehet"? Vai aloitatko suhteen aina vääränlaisen miehen kanssa?