Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun miehestäni on kuoriutunut foodie-wannabe!
18.08.2024 |
Okei, silläkin riskillä että te muut mammat tulette inhoamaan mua....mutta voi Hitsit miten ärsyyntynyt olen siitä että miehelle ei enää tunnu riittävän perus ns. kotiruoka. Jos tehdään pastaa, pitääisi se tehdä jotenkin erityisesti ja oikeaoppisesti, pizzataikinasta tulisi kuulemma parempaa jos sen antaisi levätä yön yli, viiniksi valikoituu jokin lehdessä hyvät arvosanat saanut tai joku vuodenviini. Kahvin hän jauhaa pavuista ja tehdään kallilla laitteella jotain erityiskahveja...vaikka tavallinen suodatinkahvikin on niin kallista nykyään! Toki hän itse häärää keittiössä paljon, mutta itse arvostan enemmän yksinkertaista ja terveellistä ruokaa, kuin kulinarismia.
Mitä järkeä muutenkaan totuutella syömään niin fiinisti? Ymmärtäisi edes jos hän olisi kasvanut tällaiseen ruokakulttuuriin, mutta on ihan tavallinen ruisleivällä ja perunalla kasvatettu maalaispoika.En vain ymmärrä tällaista elitismiä ruuan ympärillä. Mun mielestä hyvin voi syödä tavallisestikin ja mieluummin käyttäisin rahat johonkin muuhun tai laittaisin vaikka säästöön.
Toki joskus on kiva syödä hienomminkin tai ravintolassa, tai ottaa lasillinen, mutta mun valinta on silti joku hyväksi todettu kyykkyviini.
Välillä tuntuukin että hänen preferenssisnä ruuan suhteen on pelkkää plaseboa, eikä esimerkiksi todellisuudessa edes erottaisi kalliimpaa viiniä siitä hanaversiosta. Mutta heti kun näkee kalliin hintalapun kyljessä on makunautinto taattu ja niin paljon parempi tuote kyseessä.
Kommentit (58)
"Sinä teet ruokasi sinun tavallasi, ja jos ei kelpaa, niin mies voi tehdä itselleen omat."
Tuntemattomassa sotilaassakin luutnantti Lammio totesi ruuasta purnanneille sotajermuille, että "syöminen ei ole velvollisuus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna toisen kokata ja syö ilolla. Eipä tuosta sulle haittaa ole jos rahaa on. Voit kyllä suoraan sanoa ettei sun omiin keitoksiin puututa ja ennen kaikkea mies ostaa ja siivoaa kaikki tarvikkeet itse.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä roolit kääntäen. Miten kävisi, jos se kiva luonnonläheinen naapurintyttö, jonka kanssa menin naimisiin, muuttuisi pikkuhiljaa elitistiseksi nirppanokaksi joka rakastaisi laittaa artisokka-rucola-pastaa (tai mitä ikinä). Ja nyrpistelisi normaalille ruoalle.
Hyi kamala. Jos sama nirppanokkainen asennemuutos ulottuisi muihinkin asioihin, niin kyllähän siinä rakkaus lopulta kuolisi. Varmaan lopulta seuraisi ero. Olisimme kasvaneet erillemme.
Sun mielestäsi siis artisokka-rucolapasta ei olisi normaalia ruokaa?
No ehkä se on ohimenevä harrastus, sitten tulee golf, syvänmeren sukellus, vuorikiipeily tms.
Ihme ärsyyntynyt AP, kirjoittaa wannabe-foodie miehestään. Mikä on ettei suomi kelpaa vaan pitää hifistellä englanniksi? Ihan toisillenne sopiva pari olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
wannabe-foodie
Mitä tämä edeks [sic] tarkoittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että on paska kokki jos ei osaa tehdä maistuvaa ruokaa halvalla ja nopeasti. (pitää muuten paikkansa)
Ei ruokaharrastuksen tarkoitus ole pelkästään tehdä maistuvaa ruokaa halvalla ja nopeasti. Kyse ei ole ravintolakeittiöstä. Joskus tehdään ihan tarkoituksella hitaasti ja kyllä, joskus ihan tarkoituksella käytetään myös kalliita raaka-aineita.
Saa kai sitä harrastaa mutta tässä ilmeisesti harrastus alkaa syömään perheen yhteisiä rakenteita.
Syö sitä voipottua ja läskisoosia ihan ominpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille että on paska kokki jos ei osaa tehdä maistuvaa ruokaa halvalla ja nopeasti. (pitää muuten paikkansa)
Ei ruokaharrastuksen tarkoitus ole pelkästään tehdä maistuvaa ruokaa halvalla ja nopeasti. Kyse ei ole ravintolakeittiöstä. Joskus tehdään ihan tarkoituksella hitaasti ja kyllä, joskus ihan tarkoituksella käytetään myös kalliita raaka-aineita.
Saa kai sitä harrastaa mutta tässä ilmeisesti harrastus alkaa syömään perheen yhteisiä rakenteita.
Perheen yhteisiä rakenteita? En tiedä, mitä ne ovat, mutta eikö niitä syö tuo AP:n negatiivinen asenne miehen harrastusta kohtaan yhtä lailla?
Jaan ärsytyksen. Mulle ruoka on enimmäkseen polttoainetta, ja sen pitää olla A) terveellistä ja B) helppoa tehdä. Kaikki muu on turhaa nipotusta. Totuus kun on että käyttämällä 2 kertaa enemmän rahaa ja vaivaa ei saa 2 kertaa parempaa, vaan kyse on nimenomaan hifistelystä ja ero maussa on luokkaa plasebo - minimaalinen. Ja joskus jopa negatiiviseen suuntaan...
Mutta koska aikuinen valitsee harrastuksensa, anna ukon harrastaa. Mutta vain omalla rahallaan ja ajallaan - muihin velvollisuuksiin se ei saa vaikuttaa, eikä tulla sun maksettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän AP:ta. Mun veljeni on kanssa ruokahifistelijä, mikä on mulle ok. Mut en jaksa kuunnella jatkuvaa selitystä oliiviöljyjen erosta, jauhojen erosta, parhaasta suolata tms. Kun ei mua kiinnosta. Enkä pidä siitä, että mollaa muiden makua ja pitää ei-hifistelijöitä tyhminä.
Eli hänelle harrastuksen tarkoitus on enemmän nostaa itseä, eikä tuottaa onnea tai iloa. Minusta se on vastenmielinen asenne.
Olin juuri muutama päivä sitten tällaisten hifistelijöiden kanssa ravintolassa syömässä, joten ymmärrän hyvin ap:n ärsytyksen. Minua lähinnä hävetti pöytäseurueeni harrastama ylianalysointi ja jatkuva valitus ja nupina. Etenkin kun tiedän, että kaikille heistä maistuu kyllä halpa viini pänikästä heti, kun tulee tilaisuus lopettaa esittäminen ja aloittaa holtiton ryyppääminen vaikkapa kesämökillä. Jos tuollaista teeskentelyä pitäisi sietää omassa kodissa, olisi avioero lähellä.
Arvostan hyvää ruokaa ja käyn usein hyvissä ravintoloissa syömässä. Taatusti useammin kuin kyseiset hifistelijät. Minulla ei kuitenkaan ole tarvetta tehdä ruuasta mitään elämää suurempaa rituaalia. Sellainen on rasittavaa ja äärettömän sivistymätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän AP:ta. Mun veljeni on kanssa ruokahifistelijä, mikä on mulle ok. Mut en jaksa kuunnella jatkuvaa selitystä oliiviöljyjen erosta, jauhojen erosta, parhaasta suolata tms. Kun ei mua kiinnosta. Enkä pidä siitä, että mollaa muiden makua ja pitää ei-hifistelijöitä tyhminä.
Eli hänelle harrastuksen tarkoitus on enemmän nostaa itseä, eikä tuottaa onnea tai iloa. Minusta se on vastenmielinen asenne.
Muakin ärsyttää semmoinen asetelma jos pitää jotenkin korostaa ja tuoda esiin sitä omaa paremmuuttaan ja tietämystään...tiedän itsekin jotain tollaisia juttuja mutta ei muakaan kiinnosta oikeastaan ja joo, kertoo toki itsestäni huolestuttavia asioita että mielessäni noista välillä ärsyynnyn kun ottaa se toisen tarve tärkeillä jotenkin hermoon ja teksi mieli näpäyttää vaikka parempi olisi antaa päteä ja jättää omaan arvoonsa moiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on saanut aikaan muutoksen miehessäsi ? Uudessa seurassa uusia vaikutteita ?
On uuden työ- ja asuinpaikan myötä varmastikin omaksunut tätä mentaliteettia. Ja hänen lähipiirissään muutamia tämän tapaisia ihmisiä, mutta useimmat silti ihan tavallista väkeä joten en ymmärrä oikein miksi vaikutteita pitää ottaa juuri näiltä.
Ovatko vaikutteet kenties naispuolisilta ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni mies on tällainen ja oli vielä aikaisemmin oikein kunnon juntti, mutta nyt kulkee nokka pystyssä. Ärsyttää kun jos ollaan viettäässä iltaa luonani, niin syynää minkä merkkistä viiniä on pöydässä...siis katsoo jotain arvosteluja ja kas kummaa jos viini on saanut yleisen hyväksynnän niin on hänenkin makuunsa ja tulee kehut ja jos on taas joku halvempi merkki, niin epäluulo on valtava ja tuntuu että kehtaako tätä nyt juodakaan edes.
Eli kaikki mikä on kallista on yhtä kuin hyvää. Ei mitään omaa makua mistään.
Päädyitkö sinäkin helposti opiskeluaikoina juhlien jälkeen sänkyyn niiden hauskojen ja komeiden kundien kanssa? 🙁
Minä ainakin teen monenlaista ruokaa, välillä on ihan tavallista kotiruokaa ja välillä "hifistelen", toki viinit saa pitää ne joita ne ei okseta.
Vierailija kirjoitti:
Päädyitkö sinäkin helposti opiskeluaikoina juhlien jälkeen sänkyyn niiden hauskojen ja komeiden kundien kanssa? 🙁
Etkö jaksanut aloitusta tehdä?
Mietin tässä roolit kääntäen. Miten kävisi, jos se kiva luonnonläheinen naapurintyttö, jonka kanssa menin naimisiin, muuttuisi pikkuhiljaa elitistiseksi nirppanokaksi joka rakastaisi laittaa artisokka-rucola-pastaa (tai mitä ikinä). Ja nyrpistelisi normaalille ruoalle.
Hyi kamala. Jos sama nirppanokkainen asennemuutos ulottuisi muihinkin asioihin, niin kyllähän siinä rakkaus lopulta kuolisi. Varmaan lopulta seuraisi ero. Olisimme kasvaneet erillemme.