Vesirokkorokotusta harkitsevat: Lukekaa Hesarista 7.2.
juttu " Asiantuntija suosittelee lapsille vesirokkorokotetta" .
Tampereen yliopiston professori Timo Vesikari suosittelee jutussa ottamaan lapselle pikemminkin vesirokkorokotuksen kuin rotavirusrokotteen. Professori on tutkinut kumpaakin rokotetta.
Jutussa todetaan myös, että vesirokkorokotus on ehdolla Suomen yleiseen rokotusohjelmaan, mutta se toteutuu aikaisintaan 2009. Sitä ennen Vesikari suosittelee lasten rokottamista omalla kustannuksella.
" Vesirokko on vakava tauti, johon kuolee keskimäärin yksi suomalainen vuodessa" , Vesikari muistuttaa.
" 200-300 joutuu joka vuosi sairaalaan vesirokon taki. He ovat todella sairaita" .
Lopuksi mainitaan, että rokotettukin saattaa sairastua, mutta tauti jää lievemmäksi.
Kommentit (46)
Hei!
Olisin kysynyt jos joku sattumalta tietää voiko lapselle antaa vesirokkorokotteen jos rokon on jo mahdollisesti sairastanut erittäin lievänä?
Eli lapsen hoitoryhmässä riehui joku vuosi sitten vesirokko mutta lapselle ei tullut kuin yksi vaivainen näppy poskeen. Muut ryhmän lapsista olivat rokon takia poissa hoidosta ja mm. kuumeessa. En siis tiedä onko lapsella edes vesirokkoa ollut tai jos oli niin hyvin lievänä. (miten tarttuvaa rokko yleisesti on? onko mahdollista ettei sairastu vaikka hoitokavereiden takia 100% varmuudella altistunut rokolle?) eli onko tällaisessa tapauksessa vielä mahdollista/ kannattavaa rokottaa pian 5-vuotias?
Vesirokkorokote voidaan antaa ainoastaan sairastamattomille. Vesirokko tarttuu erittäin helposti, esim. päiväkodissa, joten Maribel paljon mahdollista, että lapsesi on sen sairastanut. Teidän tilanteessa varmaan täytyy tehdä vasta-ainekokeet jos haluatte ehdottomasti ottaa rokotteen.
Sitten tuosta tehosta vielä =) Rokote antaa suojan 2-3 viikon kuluttua rokotuksesta ja jos altistuksen jälkeen haluaa ennalta ehkäistä on rokote tuikattava 3 päivän sisällä...=)
Heip. Kun nyt tuosta vesirokkorokotuksesta on puhuttu vaihteeksi, niin onko kenelläkään uusinta uutta tietoa siitä MPR-rokotteen haittavaikutuksista? Lähinnä nyt tarkoitan sen yhteyttä autismiin -aiheuttaisi autismia etenkin pojilla. Itse jätin rokotuksen ottamatta, otetaan se sitten myöhemmin. Poika nyt 1v7kk. Olen asiasta kysellyt, eikä kukaan ole antanut täsmällistä vastausta.
Uusin laaja tutkimus, mistä itse olen lukenut, oli tanskalainen seurantatutkimus, jossa todettiin, että autismia oli jopa hieman enemmän ROKOTTAMATTOMIEN ryhmässä kuin MPR:n saaneilla. Tanskassa kun on paljon niitä, jotka eivät ota rokotusta, niin siellä pystyy asiaa ihan oikeasti tutkimaan isoilla aineistoilla. Se tutkimus oli muutaman vuoden vanha, löytyy varmaan edelleen tohtori.fi -sivujen terveysuutisista haun avulla.
autismiliiton nettisivuilta löytyy muuten hyvää tietoa autismista ja linkkejä
Sen verran piti kommentoida, että rokotteesta EI ole mitään haittaa, vaikka sen olisi tietämättään sairastanutkin. Näin sanotaan KTL:n sivuilla. Sen paremmin ei tule esiin, onko vastaavasti mitään hyötyäkään (jos esim. tietämättään sairastanut tosi lievänä), mutta ainakaan haittaa ei siis ole.
Tokihan vesirokko on vaarallinen sairaus, joka saattaa johtaa jopa sairaalahoitoon, ei kylläkään useimmilla. Itse kiinnittäisin vielä huomiota tässä siihen, että tämä tohtori Vesikari työskentelee ainakin yhteistyössä Glaxo Smith & Klinen kanssa, joka kyseistä rokotetta valmistaa ja myy, joten tietynlaista puolueellisuuttakin saattaa esiintyä rokotteen suositteluun liittyen....=)
Voi tietämättömyyttäsi - ei Suomessa tutkijat ole puolueellisia! Lääketutkimuksia tehdään todella valvotuissa olosuhteissa ja kyseinen (Suomen kuuluisin rokote-tutkija) on tehnyt yhteistyötä varmasti kaikkien suurimpien Lääkeyhtiöiden kanssa.
SL
MPR-rokotteen ja autsimin välinen yhteys sekä kaikki muut rokotusasiat nousevat säännöllisin väliajoin esille tällä ja monella muulla palstalle sekä myös IRL.
Opetan työkseni kriittisen ajattelun taitoja ja käytän usein esimerkkeinä tieteellisten tutkimusten uutisointia. Otsikot ovat repäiseviä ja riskiluvut näyttävät hurjilta. Harvoin uutisessa on tietoa tutkimuksen otoskoosta tai metodeista (10 vai 1000 potilasta; kaksoisokkotutkimus tms.). Uutisoinnissa on myös se ongelmana se, että jos uutta tietoa tulee, siitä ei uutisoidakaan yhtä voimakkaasti. Lukekaapa oheisen linkin takaa juttu MPR-rokote/autismi-tutkimuksesta: http://www.guardian.co.uk/science/story/0,,1922379,00.html?gusrc=rss&fe…
Jos jättää rokotuksen/rokotukset väliin, kannattaa asiaan perehtyä todella monipuolisesti. On hengenvaarallista tehdä perhettään koskevia terveyspäätöksiä nettikeskuteluiden tai esimerkiksi yhden lehtijutun tai ajankohtaisohjelman perusteella. Hyvä on myös muistaa, että tieteellinen tutkimus ei ole aina synonyymi luotettavuudelle. Lisäksi kannattaa olla varovainen sekundääristen lähteiden kanssa, eli kun ei itse lue alkuperäistä tutkimusjulkaisua, vaan jonkun muun tulkintaa kyseisen tutkimuksen tuloksista.
Kansallisen rokotusohjelman laatimisessa tieteellistä tutkimuksaineistoa on analysoitu laajasti useiden asiantuntijoiden voimin. Ylimääräisistä rokotteista, erityisesti näisttä uusista rokotteista, on usein vain lääkeyhtiön omaa tutkimusaineistoa.... Hieman epäilyttävää, vaikka haluan uskoakin tutkijoiden eettisyyteen.
Vaikeita päätöksiä. Meillä on toistaiseksi (tytär 2,5-v.) pitäydytty rokotusohjelman rokotteissa. BCG:tä harkitsin poisjätettäväksi ja olisin jättänytkin, jos pistäjä olisi ollut sairaalalääkäri. Rokottaja oli onneksi erikoislääkäri, eikä ongelmia tullut. Seuraavan lapsen kohdalla ei sitten tarvitsekaan miettiä tätä asiaa.
Moment:
Sen verran piti kommentoida, että rokotteesta EI ole mitään haittaa, vaikka sen olisi tietämättään sairastanutkin. Näin sanotaan KTL:n sivuilla. Sen paremmin ei tule esiin, onko vastaavasti mitään hyötyäkään (jos esim. tietämättään sairastanut tosi lievänä), mutta ainakaan haittaa ei siis ole.
Hyvä huomio =)
Minä olinkin katsonut väärästä kohdasta....:/
SailorLadylle, sanoisin etten ole tietämätön siitä, miten Suomessa rokotteet tutkitaan ja kuinka puolueetonta se on, mutta kommenttini koskikin lähinnä tämän lääkärin mielipidettä rokotteen hyödyllisyydestä. Olen myös tietoinen siitä, kuinka paljon vaivaa lääkeyhtiöt näkevät (ainakin minun mielestäni) tehdäkseen lääkkeitään tunnetuksi lääkäreiden keskuudessa.
No mutta tässä on kyse mielipiteistä ja siitä miten kriittisesti asiaa haluaa ajatella tai olla ajattelematta....Niin rokottamisessa kuin rokottamatta jättämisessäkin on puolensa!
Lupasin ottaa selville työpaikaltani kuinka paljon vesirokon pahoja jälki tauteja tulee sairaala hoitoon ja mitä ne ovat....(tämä on siis uudellamaalla)....
Aika harvoin vesirokon takia on lapsia sairaala hoidossa(siis jälkitautien takia), jos on niin ovat hoidossa iho infektion takia.Tänä vuonna on näitä ollut harvinaisen paljon.Mutta ei muista vaikeita,vaarallisia jälkitauti tiloja olisi ollut ihan yksi tai kaksi, (siis enkefaliittia)n10v aikana.
Täytyy vaan muistaa että pahoilta jälkitaudeilta säästyy aivan varmasti kun hoitaa lapsen kotona tarpeeksi pitkän ajan, eikä vie lasta esim hoitoon, kaupoille, ulos, kylään, vaan antaa lapsen parantua kunnolla.
näen työssäni niin paljon pahempia juttuja kuin vesirokko, että en kyllä osaa pelätä sitä enkä sen takia rokota lastanikaan.Kaikki rokotusojelmaan kuuluvat lapseni saa.
Hyvää loppuviikkoa kaikille!
nelli
Osaako joku vastata tähän, eli kun se vesirokkorokote ei anna täydellistä suojaa niin kysyisin että mitäs jos ottaa sen ja sitten esim. aikuisena on raskaana eikä olekaan niin hyvää suojaa vesirokolle kuin jos sen oisi itse sairastanut? Eli onko raskaana olevalla naisella suurempi riski sitten saada vesirokko jos on rokotettu lapsena kuin jos olisi sen sairastanut?
Rokote sisältää immunogeeninä elävää heikennettyä varicella-zostervirusta (Oka-kanta). Yksi rokoteannos sisältää vähintään 2 000 yksikköä (plaque forming units, PFU) elävää virusta, lisäksi rokote sisältää inaktivoituneita viruspartikkeleita.
Eli aiheuttaa käsittääkseni pienen vesirokon, johon ihmisen omat " puolustussolut" reagoivat ja " tappavat" taudin.. jolloin vereen jää vasta-aineet tautia vastaan. Jollei vasta-aineita ole riittävästi ja lapsella on mahdollisuus saada tartunta joltain, niin silloinhan hän saa sen jo lapsuusiässä. Eli mitäs jos ei rokota tyttöään, eikä hän saa tautia keneltäkään, niin suurempi riski kai hänellä on raskaana ollessaan saada se - eihän raskaana oleva toki mitenkään IME sairauksia. Ajan siis takaa sitä, että jos lapsi ei ole rokotettu ja tarhassa kaverilla on tauti -> tarttuu rokko lapseen... Jos taas lapsi on rokotettu ja tarhassa on kaverilla on tauti -> rokote joko suojaa lasta taudilta tai lapsi sairastaa rokon lievänä (tai ei ainakaan taudin vaarallisinta muotoa). Jos taas lapsi ei ole rokotettu, eikä hän saa tartuntaa lapsena -> voi hän sen saada voimakkaampana aikuisena tai jopa raskaana.
Itseltäni otettiin vasta-aineet verestä, kun rupesin haaveilemaan toisesta lapsesta ja terveyskeskuksessa sanoin lääkärille, että äiti ei muista minun rokkoa sairastaneen. Tytön hoitokaveri oli tuolloin vesirokossa. Minulla olikin vasta-aineet veressä, joten olinkin sairastanut sen niin lievänä, ettei äiti ollut sitä huomannut ollenkaan. Tytölleni tuli 2 punaista näppyä - samanikäisellä hoitokaverilla (1½v) puhkesi rakkulat hoitopäivänä.
Olen ajatellut toimia tytön kanssa niin, että jollei hän nyt tarhaikäisenä sairasta rokkoa selvästi, hommaan hänelle rokotteen joskus teini-iässä! Poika sai rokotteen kaupanpäällisenä rokotetutkimukseen osallistuessaan.
ailat:
Osaako joku vastata tähän, eli kun se vesirokkorokote ei anna täydellistä suojaa niin kysyisin että mitäs jos ottaa sen ja sitten esim. aikuisena on raskaana eikä olekaan niin hyvää suojaa vesirokolle kuin jos sen oisi itse sairastanut? Eli onko raskaana olevalla naisella suurempi riski sitten saada vesirokko jos on rokotettu lapsena kuin jos olisi sen sairastanut?
Milla75:
Ajan siis takaa sitä, että jos lapsi ei ole rokotettu ja tarhassa kaverilla on tauti -> tarttuu rokko lapseen... Jos taas lapsi on rokotettu ja tarhassa on kaverilla on tauti -> rokote joko suojaa lasta taudilta tai lapsi sairastaa rokon lievänä (tai ei ainakaan taudin vaarallisinta muotoa). Jos taas lapsi ei ole rokotettu, eikä hän saa tartuntaa lapsena -> voi hän sen saada voimakkaampana aikuisena tai jopa raskaana.
Kiitos pohdinnoistasi!
Mutta voihan tilanne mennä niinkin, että kun on saanut rokotteen niin tuudittautuu siihen uskoon että on siltä suojassa. Vaikka tarhakaverit olisikin olleet vesirokossa, ja itse rokotettuna olisi siltä säästynyt silloin, niin voihan olla että myöhemmässä elämän vaiheessa esim. raskaana altistuu taas vesirokolle ja silloin immuniteetti olisikin huonompi---> saisikin taudin rokotteesta huolimatta. Eli siis, eihän se että on joskus ollut mahdollisuudet saada tauti tarhakavereilta tarkoita että välttämättä sen saisi juuri sillä kertaa ja koska ei sitä sillon saanut niin olisi sitten loppuiän siltä turvassa.
Olen myös ajatellut,että mikäli lapseni eivät vesirokkoa saa murrosikään mennessä niin sitten otetaan heille rokote.
vesirokkoa vastaan ,jos olisimme ehtineet!!
Saimme liian myöhään tietää että tarhan eriosastolla kiertää vesirokko.
Lapsemme ovat pahasti atoopikkoja ja vesirokko heillä tuli rajuna.
Kaiken kukkuraksi minulta ei löytynyt vasta-aineita ja olin raskaana.
Sain tabletti lääkityksen ja vältyin taudilta.En kuitenkaan ehtinyt hankkia rokotetta itselleni kun tulin uudelleen raskaaksi. Toivon hartaasti ettei tarvii uudelleen rueta lääkitsemään itseäni (jos esim kuopus sairastuisi nyt vesirokkoon).
Waimo72
tuota rokotusta. Tuttavani sairasti vesirokon aikuisena, raskaana ollessaan ja hänen lapsellaan on vakava kuulovaurio, lääkärit epäilevät tuota raskaus aikana sairastettua vesirokkoa syyksi. Kysyin tämän takia neuvolasta rokotteesta vesirokkoon ja ne sano että jos ei murrosikään ole sairastanu vesirokkoa, ni sitte vasta rokottaa. muuten tauti melko lieva (mutta niitä poikkeuksiaakin on!)
Saimme reseptin, ja tänään poika on rokotettu. Rokotuksesta ainakaan ei mitään oireita tullut; toivotaan, että antaa suojan tuota kurjaa tautia vastaan! Diabeetikon kannalta mikä tauti tahansa on kurja, kun vaikuttaa myös esim. sokeriarvoihin.
Ja nyt on kummallakin lämpö noussut roimasti, tosin isoveljellä jo laskenut. Tämähän on monesti muulloinkin rokotuksen oire, ei sen puoleen enkä ole siitä yhtään huolissani. Mainitsinpa vaan.
Sen verran vaan siitä tyttöjen rokottamisesta, että hoitaja joka laittoi rokotteet kertoi, että tyttömme voi aikuisena käydä katsomassa veriarvonsa ennen raskaaksi tulemistaan ja siten selvittää, onko veressä vasta-aineita. Jos ei ole, hänet voidaan tehosterokottaa silloin ennen raskautta.
Nyt huokaisen syvään kun päiväkodissa keväällä rupeaa vesirokko jylläämään. Jos lapsemme sen saavat niin sitten saavat, mutta lähes 100% varmuudella meidän mukelot jatkaa hoitopäiviä kun kaverit jää sairastamaan. Jos näin pystyin (tosin kalliisti) välttämään tosi kurjan sairauden, niin onpahan yksi vähemmän! Influenssaa odotellessa... :-P
Keskustelin rokotteesta pari viikkoa sitten neuvolassa terveydenhoitajan kanssa, joka taas oli keskustellut neuvolalääkärin kanssa ja he olivat sitä mieltä, että alle kouluikäistä perustervettä lasta ei kannata välttämättä rokottaa vaan odottaa josko sen sairastaisi normaalisti. Jos tautia ei kouluikään mennessä tule niin sitten rokote kannattaa koska tauti on yleensä sitä rajumpi mitä vanhempi on potilas.
Terkkarin mukaan suurin syy rokotteen ottamiselle rokoteohjelmaan on sen aiheuttamat taloudelliset tappiot yhteiskunnalle, koska vanhemmat joutuvat olemaan niin pitkiä aikoja pois töistä lapsia hoitaessaan. Ja samasta syystä iso osa vanhempiakin haluaa antaa rokotteen. Ja onhan se todella ikävä tauti.
Ja terkkari nosti esiin myös sen pointin, että pojille rokote on sinänsä parempi, koska he eivät koskaan ole raskaana jolloin vastustuskykyä todella tarvitsisi. Tytöille olisikin parempi sairastaa tauti normaalisti mahdollisimman pienenä. Mä en ole kyllä mistään lukenut mitään tutkimustietoa kuinka paljon paremman suojan " oikea" sairastaminen antaa suhteessa rokotteeseen. Jos jollain olisi tietoa niin laittakaa linkkiä artikkeliin tai muuten referoikaa tutkimusta.
Mutta todella lievänä. Näppyjä oli ehkä kymmenkunta eivätkä kutinneet. Takaisin ihmisten ilmoille pääsimme viidessä päivässä kun joka ikinen näppy varmasti oli jo kuivunut.
Meidän kummityttömme sairasti juuri vesirokon, ei ole saanut rokotetta ja se tuli ihan lievänä, elikkä näinkin voi käydä.Pari päivää oli kuumeessa ja sen jälkeen tuli näpyt, joita on n.kymmenen.Apteekista saa muuten ostaa vesirokko voidetta mikä estää näppyjen kutimisen, tytölle sitä on laitettu moneen otteeseen päivässä eikä kuulemma ole raapinut lainkaan.
Kotona on tietenkin ollut kaksiviikkoa, vanhemmat vuorotellen hoitaneet.
Mantelileipä:
Minä ainakin olen ihan rokotemyönteinen noin muuten, jo ammattinikin puolesta ja otan lapselleni rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Lapseni on jopa osallistunut pneumokokkirokotetutkimukseen. =)
Vesirokkokotteenkin saatamme hänelle myöhemmin ottaa jos ei esim. kouluikään mennessä ole sitä sairastanut, mutta itse en vallitsevien tietojen perusteella pidä vesirokkoa niin vaarallisena tautina, enkä jälkitautiriskiä niin suurena, että sitä vastaan täytyisi rokottaa pieni lapsi. Inhottava se kyllä on, ihan kuin muutkin sairaudet. Rokotteet kuitenkin kuormittavat aina elimistöä. Itse pidän varmempana suojana rokon sairastamista, ainakin tällä hetkellä. Toki jos lapselle puhkeaa joku krooninen sairaus, atooppinen iho tms. niin pistän rokotteen antamisen uuteen harkintaan =)
Mitä tulee siihen rokotteen tehoon, niin käsittääkseni rokotteen suoja alkaa ihan parin päivän sisällä, koska rokote voidaan antaa myös 2-3 päivän sisällä altistuksesta ja näin välttää vesirokko. Joku kun täällä kirjoitti, että oli ottanut rokotteen vasta mahdollisen altistuksen jälkeen.