Mies puhuu niin epäselvästi mutisten etten ikinä kuule mitä sanoo
Tämä tuntuu jo joltain kiusaamiselta. Miten osaakin vaikka puhelimeen puhuessaan ilmaista asiansa niin selkeästi ja kovaa että naapurikin varmaan kuulee? Sitten kaikki minulle osoitetut puheet menee ihan puuroksi kun mumisee ne partaansa selkä minuun päin. On todella rasittavaa kysyä koko ajan "mitä?". Keskustelu ei meinaa onnistua kun joudun koko ajan pyytämään että toistaisi tai sitten yritän arvata mitä sanoi. Olen kysynyt miksi ei voi puhua kovempaa, mutta en saanut selvää vastauksesta.
Kommentit (14)
Syy on sinussa. Kuuntelet erittäin tarkasti mitä mies puhuu kun hän on puhelimessa, mutta muutoin et välitä hänestä pätkääkään. Siksi et myöskään "kuule" häntä.
Aah, löytyi kohtalotoveri, meillä just samanlainen mutisija. Äärettömän rasittavaa ja loukkaavaakin. En enää juurikaan kysele mutinoista että mitä sanoit, vaan ajattelen että siinähän mutiset, ihan sama. Ilmeisesti ne mutinat ei edes ole tarkoitettu kommunikaatioksi vaan ovat jotain autistista yksinpuhelua.
Mutta myönnän että välillä hermo menee.
Vierailija kirjoitti:
Aah, löytyi kohtalotoveri, meillä just samanlainen mutisija. Äärettömän rasittavaa ja loukkaavaakin. En enää juurikaan kysele mutinoista että mitä sanoit, vaan ajattelen että siinähän mutiset, ihan sama. Ilmeisesti ne mutinat ei edes ole tarkoitettu kommunikaatioksi vaan ovat jotain autistista yksinpuhelua.
Mutta myönnän että välillä hermo menee.
Jee ja väkisin on oltava sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa kommunikaatio ei toimi. Niinpä niin. Mieluummin valitetaan netissä kuin tehdään asialle mitään.
Kamalaa. Mulla oli joskus hetken aikaa tuollainen työkaveri. Hermot olivat loppupäivästä aivan riekaleina. Ihminen tulee hulluksi jos joutuu jatkuvasti pinnistelemään aistinsa äärimmilleen.
Vinkki: älä kysy enää hä, mitä, toistatko. Ole hiljaa. Mies toistaa jos se on tärkeää. Pian hän oppii puhumaan selkeästi, kun huomaa ettei muuten saa viestiään kuuluviin.
Minun mies oli tuollainen. Ei ole enää. Lopetin nimittäin täysin kysymästä että mitä. Yleensä en sanonut mitään kun mutisi selkä minuun päin. Pari kertaa sanoin että tiedät etten voi kuulla kun mutiset selkä minuun päin ja kävelin pois. Puolessa vuodessa hän lopetti tuon (täysin tahallisen) tavan ja alkoi puhumaan normaalisti.
Ei liity aloitukseen mutta kun kerran julkisella keskustelupalstalla voi rönsyillä niin rönsyilen. Minulla on viisikymppinen puoliso joka ei suostu hyväksymään sitä, että hänen kuulonsa on lähtenyt selvästi alenemaan. Tiedän, että jos ei kuule niin ei kuule ja silloin minun pitää säätää volyymia kovemmalle, mutta aina en ensimmäisellä suun aikaisulla hoksaa tai osaa kailottaa riittävästi. Mies on ottanut tällaisen linjan että ei kysy tai pyydä toistamaan, vaikka rekisteröisi minun sanovan jotain mutta sisältö jää epäselväksi. Sitten vasta kun kaivelen katsekontaktin tai kysyn erikseen että kuuliko hän, niin hän myöntää että kuuli mutta ei kuullut. Minusta tämä on ihan hirvittävän rasittavaa ja loukkaavaakin, että miehelle tuntuu olevan ihan sama jos puhun hänelle jotain mitä hän ei tavoita. Kysyisi jos ei kuule kunnolla. Varsinkin kun muutenkin on niin vähäeleinen tyyppi, ettei reagoimattomuudesta voi vielä varmaksi sanoa ettei kuullut, niin en voi tietää, aina pitää varmistella kuin vilkkaalta 5-vuotiaalta jolle yrittää antaa kaksiosaisen ohjeet.
Ja menisi sinne kuulotesteihin ettei päätyisi alle 70-vuotiaana kuulonaleneman vuoksi sosiaalisesti eristyksiin kuten äitinsä, kun keskustelu ei ole enää vuosikausiin onnistunut ja syytä ei voi selvittää ja kuulolaitetta ei voi hankkia.
Joku kaasuvalottava narsisti. Teksti yhtä red flagia ja itse heti alkuun kerroit syyn. Usko tuntemuksiasi. Jos sinulla on olo, että tekee sen tahallaan, 99 % varmuudella tekee sen tahallaan. Muutenhan ongelma olisi jo ratkennut.
Mun jo aikuinen poika on tuollainen. On todella rasittavaa jutella hänen kanssaan kun joutuu koko ajan kysymään mitä ja jossain vaiheessa vaan lopettaa sen mumisemisen kuunteleminen. Otan osaa.
Mumisenminen on skitsofrenain oire.
Älä provosoidu. Mies kiusaa sinua, joten älä anna mitään reaktioa. Kun alkaa mumista, poistu paikalta tai ole kuin et kuulisi mitään. Älä kysy mitä tai pyydä toistamaan, älä missään nimessä hermostu.
Kuule vain asiallisella volyymilla puhuttu puhe ja pidä muu hyttysen ininänä, jolla ei ole merkitystä.
Mieti, onko suhde riittävän hyvä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mun jo aikuinen poika on tuollainen. On todella rasittavaa jutella hänen kanssaan kun joutuu koko ajan kysymään mitä ja jossain vaiheessa vaan lopettaa sen mumisemisen kuunteleminen. Otan osaa.
XD
Joku sanoo, että mumina on vallankäyttöä. Tosiasia on, että ainakin se on hvetin rasittavaa kuulijalle. Äitini on tällainen. (Ja kyllä hänestäkin ääntä lähtee tarvittaessa.) Sitten marttyroi, kun häntä ei kuunnella, vaikka kyse on siitä, että kukaan ei kuule sitä jupinaa.
Onpa rasittava äijä.
Apua on tulossa: pyydä äijää huutamaan yhtä kuuluvalla äänellä kuin puhelimeen aina kun hän haluaa seksiä (sinulta).