Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 2024 osa 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin yöllä unissani juhlissa, joissa oli läsnä paljon ihmisiä syömässä kotonani. En tiedä mistä ruoka yllättäen tuli lautasillemme sillä olin tilannut kaikille yllätykseksi hampurilaiset lähetin tuomana.  

Kun ovikello soi hoputin vieressäni istuvaa miestä tulemaan kanssani ovelle katsomaan kuka tuli. Avatessani ovea näin sieluni silmin pinon pizzalaatikoita ja olin pettynyt kun oven takana oli pieni poika, jolla ei ollut käsissään mitään. Hän kuitenkin kääntyi ja hänen selässään oli ruokalähetin vihreä-sininen kuljetusreppu. Avasin sen ja ladoin ruokaa miehelle, joka vei ne keittiöön. Hampurilaiskastikkeet oli omassa muovisessa pussissa. Sanoin lähetille, että odottaa niin annan tipit. Hain kolikkopussini, josta laskin kuusi euroa. Loput olivat pieniä hiluja. Laittaessani rahat pieneen laihaan ruskettuneeseen käteen lähetin silmät laajenivat ja hän sanoi siinä olevan i

 

Ei muuta kuin sen, että puhuin ruokailusta, illallisesta luonani,  eilen erään miehen kanssa. Puhuimme siitä keitä sinne kutsuttaisiin. 

Miltähän tuntuisi elää ihmisen kanssa, josta välittää niin, että tekee mieli antaa suukko aamupalapöydässäkin eikä malttaisi päivän aikana odottaa, että taas näkee toisen?

🥺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon kaikille onnea ja iloa tähän syksyisen harmaaseen aamuun🍀

Tietysti eniten sulle kaivattuni kaikkea hyvää. Kivaa päivää! 🍀🍀

 

Samoin, tosin täällä paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta 🌞

Vai onko oma sielunmaisemasi harmaa?

Jospa se näkyy meillä kaikilla ulkonakin sellaisena kuin se on sisäisesti? 

Minun harmaat päivät olivat muutama päivä sitten, nyt olen aurinko 🔆🔆🔆

Onnea! Toivotaan, että se päivä täälläkin pikkuhiljaa tästä kirkastuu ja sumupilvet  väistyy auringon tieltä. 🍀

Kivaa päivä pikkuiseni<3 Tai ethän sinä minun ole millään tavalla. Sydämeni vain.

Vierailija kirjoitti:

Kivaa päivä pikkuiseni<3 Tai ethän sinä minun ole millään tavalla. Sydämeni vain.

Kuka on pikkuisesi? m-n vai n-n?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivaa päivä pikkuiseni<3 Tai ethän sinä minun ole millään tavalla. Sydämeni vain.

Kuka on pikkuisesi? m-n vai n-n?

nn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lavasteiden takana minä

näen ja kuulen kaiken 

tunnen tuskan

Kun esirippu väistyy sivuun

Sinä astut esiin 

Näyttelet rooliasi sujuvasti 

Yleisö antaa raikuvat ablodit

Olet tähti 

Verho sulkeutuu 

näytös on päättynyt 

Vedän syvään henkeä, teen sinulle tietä

Sanomatta sanaakaan luen katseestasi tutun lauseen

Tervetuloa helvettiin 

 

 

Mitä jos olisin pysynyt katsomossa, 

Mitä jos-ajattelu ei auta ketään 

 

Jos et kestä auringon poltetta ihollasi, 

kuljet varjoissa väistäen valon 

et koskaan löydä onnea 

Onni asuu siellä m

Onpa synkkää. Oletko runomies ja kirjoitat Naiselle?

Sivusta vastaan ettei tuskin ole. Runomies allekirjoittaa viestinsä ja tuo näyttää enemmänkin naisen kirjoittamalta. 

Ota yhteyttä hani. Mulla on ikävä sua. Vieläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko suuttunut?

Mistä niin päättelet?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka surullinen onkaan hän 

Joka on tutumpi tuntemattomille 

kuin omalle valitulleen

 

Tunnistaisipa tunteen hän 

Joka on kaiken

takana 

edessä 

vieressä 

Sivussa 

Keskiössä 

 

Tyhjyydessä ei tunneta tunteita 

Mitä millään on väliä 

sielusta sieluun on mahdotonta rakentaa siltaa, 

jos sitä ei ole 

 

Keillä on näin surullinnen tilanne? N-n?

💖

Tavoitan tunteet, tunnistan myös tekstuurin 

Kun se on omaa käsialaani

Myös silloin kun sitä muunnellaan toisen tarkoituksiin paremmin istuvaan "Ei tunnistettavaan muotoon"

Joku ajattelee "ompas harhaista settiä"

Saa ajatella, se on jopa suotavaa. Mutta toisinaan sitä toivoisi ajattelun tuottavan tulosta, maailma kun on lopulta pienen pieni, täynnä ihmeitä ja kummia. Tulos ei ole aina sitä mitä odottaa, ei sitä mitä toivoo mutta

Muutosta ei kuitenkaan synny ilman ajatusta

Aika herätä, unesta

Kaikella on hintansa eikä ole olemassa ilmaisia lounaita,

vai onko sittenkin?

Aurinkoisen kuulasta aamupäivää! Kaipuu korventaa.

Vierailija kirjoitti:

Lavasteiden takana minä

näen ja kuulen kaiken 

tunnen tuskan

Kun esirippu väistyy sivuun

Sinä astut esiin 

Näyttelet rooliasi sujuvasti 

Yleisö antaa raikuvat ablodit

Olet tähti 

Verho sulkeutuu 

näytös on päättynyt 

Vedän syvään henkeä, teen sinulle tietä

Sanomatta sanaakaan luen katseestasi tutun lauseen

Tervetuloa helvettiin 

 

 

Mitä jos olisin pysynyt katsomossa, 

Mitä jos-ajattelu ei auta ketään 

 

Jos et kestä auringon poltetta ihollasi, 

kuljet varjoissa väistäen valon 

et koskaan löydä onnea 

Onni asuu siellä missä yö ja päivä kohtaavat 

 

Kuka kirjoittaa näitä, ihania! Mut tulin tosi surulliseksi tekstistä.

Hetken huvia vai jotain suurempaa 

Siinä pohdittavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavattaisiin, mitä tapahtuisi?

 

Juteltaisiin, kyselisin kuulumiset. Olisi kiinnostusta nähdä niin saisi selville sen todellisen kiinnostuksen. Vai oliko se vai harhaa, vika korvien välissä 😉😉. Pian 17kk näkyilystä. 

Yritin järjestää näkemistä, huomasitko edes?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavattaisiin, mitä tapahtuisi?

 

Juteltaisiin, kyselisin kuulumiset. Olisi kiinnostusta nähdä niin saisi selville sen todellisen kiinnostuksen. Vai oliko se vai harhaa, vika korvien välissä 😉😉. Pian 17kk näkyilystä. 

Yritin järjestää näkemistä, huomasitko edes?

En

Löysin kaapista 2011 vanhentunutta pikakahvia. Miksikäs se kahvi menee vuosien saatossa ajattelin. Lämmitin veden, avasin pikakahvin. Eipä ollut enää vuosien jälkeen juotavissa, vaan jo päälle päin näkyi pilalle menneelle. Harmaantuneelle. Mitäs olin hautonut vuosikausia odotellen jotain toista hetkeä. Liekö kaikki muutkin asiat pilaantuu vuosien saatossa. Tosin 13-vuotta on tosi pitkä aika. Liian pitkä. 

Hyvästi nescafet. Ehkä parannatte kuitenkin kompostia. 

Vierailija kirjoitti:

Miltähän tuntuisi elää ihmisen kanssa, josta välittää niin, että tekee mieli antaa suukko aamupalapöydässäkin eikä malttaisi päivän aikana odottaa, että taas näkee toisen?

🥺

Ei kukaan pidemmän päälle elä sellaisessa tilanteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltähän tuntuisi elää ihmisen kanssa, josta välittää niin, että tekee mieli antaa suukko aamupalapöydässäkin eikä malttaisi päivän aikana odottaa, että taas näkee toisen?

🥺

Ei kukaan pidemmän päälle elä sellaisessa tilanteessa. 

Joo, ja hautaanhan me kaikki ollaan menossa kuitenkin. -sivusta