Viihdyn omissa oloissani ja se tuntuu olevan suurempi ongelma muille kuin minulle itselle
Normihan on se, että juodaan vkl viinaa, käydään arkipäivät töissä ja ollaan jatkuvasti sosiaalisia. En käytä alkoholia ollenkaan enkä kaipaa sosiaalista kanssakäymistä kovinkaan paljon. Olen äärimmäisen rauhallinen ja leppoisa ihminen, käyn töissä ja harrastan säännöllisesti liikuunta, sekä ulkoilen paljon.
Nyt saan lukea mediasta kuinka olen joku pelottava mörkö ihminen joka on mökkiytynyt kotiinsa, juttuja väritetään hämyisllä valokuvilla kuinka asiassa on nyt kertakaikkiaan jotain hämärää, sillä selvä. Mihin on unohtunut erilaisuuden ymmärtäminen, ei meitä kaikkia ole luotu elämään sitä ns."normaalia" elämää illanistujaisten kanssa lähes joka vkl, emmekä me sitä edes kaipaa.
Sensijaan, että luotte meistä jotain mörköjä ja pelottavia ihmisraunioita, ehkä teidän jotka sitä teette olisi hyvä oppia sietämään erilaisuutta. Minäkin siedän ja ymmärrän, että me kaikki emme ole samanlaisia.
Kommentit (63)
En välitä pätkääkään mitä muut ajattelevat. Sukulaisia halusi tulla käymään, no OK, sitten alkoi arvostella asumismuotoa, mihin on itse ollut tyytyväinen 40 v. Pyysi kylään, en mennyt. Pärjää hyvin omalla porukalla ja jos tapaaminen on vertailua tai raha ym asioiden kyselyä, niin eipä kiinnosta. Asiat ovat hyvin, ei ole tilivelvollisuutta edes sukulaisille
Sinkku, yksinäisyys jutuilla luodaan paineita monelle nuorelle aiheetta. Pitäisi olla kavereita. Pitäisi olla parisuhde. Miksi pitäisi. Ilmankin pärjää. Tekemistä riittää. Yksin voi harrastaa monia asioita. Kehittää itsenäistä ajattelua ja toimintaa. Ei niihin tarvita käsikädessä kaveriliimautumista. Sinkkuna on onnellisempi, kuin huonossa parisuhteessa, jossa toinen voi haluta rajata toisen elämän neljän seinän sisälle. Silloin vasta onkin yksinäinen.
Olen sitte mieluusti teini hautaan asti :D onpahan hauskempaa.