Miksi keksejä sanotaan pikkuleipäksi?
Kommentit (9)
Miksi pullaa sanotaan kastettavaksi?
Pukkuleipä ja on pieni keksimäinen leivos.
No niin. Suomeksi siis pikkuleiväksi. Koska ne on välipaloja tehty viljasta missä on voita ja näin ne on ikäänkuin pieniä leipiä. Leivos ei ole kahvileipä vaan se on leivos elikkä pieni kakku. Leivos sana tulee sanasta leivottu. Eli osa leivoksesta on leivos. Uunissa kuumennettu ja osiin leikattu sekä kuorrutettu kuin kakku. Pullaa kastettiin ennen kahvi kuppiin, mikä oli pieni siro kaunis ja alus lautanen, sekä erikseen kakkulautanen. Siihen kuppiin kastettiin pullaa sirosti, myös keksiä. Pullasuttu taas oli lasten oma versio. Tarkoittaa ettei nyt pelkkää kahvia tarvi juoda, vaan ottaa vähän pullaa sen kanssa. Kohteliaasti. Kakku LAPIO taas on muotonsa vuoksi saanut nimen lapio ja lapiolla leikataan kakkua. Oikeasti se on veitsi mutta leveä. Kakkulusikat on erikseen. Ennen oli oikein kohteliasta tarjota kahvia ja pullaa vieraille ja sukulaisille.
Pikkuleipäksi??? Etkö edes osaa taivuttaa sanoja oikein? Se on pikkuleiväksi/pikkuleiviksi. Vai oliko näppäilyvirhe? Mutta joo, keksejä ei sanota pikkuleipäksi, eikä edes pikkuleiviksi, koska keksi on keksi ja pikkuleipä on pikkuleipä. Esim lusikkaleipä EI ole keksi vaan pikkuleipä. Itse en ainakaan sano keksiä pikkuleiväksi vaan keksiksi on keksi ja pikkuleipä on pikkuleipä. Herrasväen pikkuleivät, lusikkaleivät jne. Ne eivät ole keksejä, vaan pikkuleipiä.
Pikkuleipä ja keksi on kaksi ihan eri asiaa.
Ne on makeita leipiä,pieniä väli -ja juhla kakkusia.
Kaupan pulla ei ole oikeaa vaan nostatusainetta mutta oikea leivottu pulla on taas juhlavehnästä eli juhlaleipää. Juhlissa tarjoillaan oikeaa pullaa.
Miksi leivoksia sanotaan kahvileiväksi?