Viihdyn omissa oloissani ja se tuntuu olevan suurempi ongelma muille kuin minulle itselle
Normihan on se, että juodaan vkl viinaa, käydään arkipäivät töissä ja ollaan jatkuvasti sosiaalisia. En käytä alkoholia ollenkaan enkä kaipaa sosiaalista kanssakäymistä kovinkaan paljon. Olen äärimmäisen rauhallinen ja leppoisa ihminen, käyn töissä ja harrastan säännöllisesti liikuunta, sekä ulkoilen paljon.
Nyt saan lukea mediasta kuinka olen joku pelottava mörkö ihminen joka on mökkiytynyt kotiinsa, juttuja väritetään hämyisllä valokuvilla kuinka asiassa on nyt kertakaikkiaan jotain hämärää, sillä selvä. Mihin on unohtunut erilaisuuden ymmärtäminen, ei meitä kaikkia ole luotu elämään sitä ns."normaalia" elämää illanistujaisten kanssa lähes joka vkl, emmekä me sitä edes kaipaa.
Sensijaan, että luotte meistä jotain mörköjä ja pelottavia ihmisraunioita, ehkä teidän jotka sitä teette olisi hyvä oppia sietämään erilaisuutta. Minäkin siedän ja ymmärrän, että me kaikki emme ole samanlaisia.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Joo, onhan se joskus outoa lukea siitä miten näin viisikymppisenä erakkona vanhanapiikana pitäisi olla yksinäinen ja onneton, mutta minä vaan olen valtavan onnellinen. Olen aina ollut ääripään introvertti, enkä ole lapsuusiän jälkeen mitään kavereita tai ystäviäkään kaivannut, saati puolisoa. Työnikin teen etänä kotoa. Joskus voi mennä viikkoja, että ainoat sosiaaliset kontaktit on sanoa hei ja kiitos kaupan kassalle. Mutta tosiaan, olen onnellinen pienessä tavallisessa elämässäni enkä etsi mitään enkä ketään.
Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla? Lukea, neuloa, kutoa, tehdä puutarhajuttuja, selailla internettiä, harrastaa jotain? :) Jos saa kysyä. En itsekään välitä omata suurta määrää kontakteja ja viihdyn myös yksin pidempiäkin aikoja.
Vierailija kirjoitti:
heti kärppänä
Kyylä
Nämäkään uutisen henkilöt eivät olleet syrjäytyneitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Je opiskelivat, kävivät töissä mutta vapaa-ajan viettivät lähinnä itsekseen, kotona ka kotipihalla. Olivatko he itse täysin tyytyväisiä elämäänsä? Parisuhdetta taisi yksi kaipailla ja jonkinlaista seuraa ehkä. Toki joillakin voi olla sosiaalisen tilanteisen kanssa ongelmia ja se ajaa eristäytymään, mutta ei nämä esimerkit täysin tällaisiakan olleet.
Jos tällainen elämä on itselle ok, niin antakaa ihmisten olla rauhassa sen osin. Itsekin viihdyn paljon kotona omassa seurassani, joillekin se on ollut ongelma ja kummastelun aihe. En omaa mitään nepsyjä tai muita sosiaalisen kanssakaymisen ongelmia. Työni on varsin sosiaalista, ei kiinnosta sen kaiken jälkeen leuhottaa pitkin kyliä muiden kanssa. Lomalla olen ehkä vähän vauhdikkaampi. En edes kaipaa kovin syvällisiä suhteita ja kavereiden läsnäoloa. Näin on hyvä.
Minun mielessä syrjäytynyt on henkilö joka ei käy minkään sortin töissä / koulussa, ei uskalla mennä ulos, tilaa ruuatkin kotiovelle koska ei pysty käymään kaupassa. Joten jos joku on ihan normisti töissä (tai vaikka edes osa aikainen tai vapaaehtoistöissä) mutta haluaa vain vapaa aikansa viettää itsekseen, ei minun mielestäni ole missään mielessä syrjäytynyt. Kyse on hänen persoonastaan eikä jostain "ongelmasta". Miten tämäkin on joidenkin niin vaikea tajuta.
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
Ihmiset ovat yleistetysti laumaeläimiä... Joten yleensä on outoa, jos joku on ns. loner. Olen siis tällainen itsekin. Käyn vakituisessa työssä, urheilen jne. mutta seura ei juurikaan kiinnosta ja olen tämän johdosta saanut jeesustelua mm. somettomuudestani.
Kai se pelottaa ihmisiä, jos ei voi selän takana kaivaa tietoa ja viihtyy omissa oloissa.. Automaattisesti joku radikalisoitunut sekopää.
25 vuotta sitten olin melko sosiaalinen. Nykyään sosiaalisuuden jaksaminen on aika vähäistä. Nautin kyllä siitä paljon silloin tällöin. Jos on jokapäiväistä, kärsin. Inhoan myös ihmisjoukkoja ja esim. ruuhkabusseja.
t. introvertti
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
En jaksaisi sitä, että joku koko ajan puhuu ja vaatii huomiota. Hiljaisuus on mulle ihan välttämätöntä. Myös omat rutiinit.
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
Jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kökkiä yksin kotona niin kyllähä sitä pakon edessä tilanteeseen tyytyy = tottuu = alkaa kuvitella olevansa onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
Johan sieltä tuli taas yksi parisuhteita tuputtava ekstrovertti
Pitää tietää kokoajan mitä muut tekee. Mitä ne tekee vessasa, makuuhuoneessa ja keittiössä. Pitää tietää paljon, muuten on outoa
Puolet ihmisistä on introvertteja, mutta ekstrot haluaa demonisoida puolet kansasta. Sellasta se on.
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
No itse olen hoitoalalla, eli kokoajan saan töissä höpöttää muutenkin joten ei tule kysymykseenkään yhdessä asuminen kenenkään kanssa. Minulle kävisi parisuhde jossa nähtäisiin joka toinen vkl korkeintaan, sitä useammin on minulle liikaa. Tämä ei vain tunnu kellekään miehelle kelpaavan, tuollainen muka tarkoittaa että haluan vain pitää miestä varalla tai harrastan jotain salaisia yö hyppelyitä. Kummastakaan ei todellakaan ole kyse, en vain jaksa tavata useammin. Joten ihan mieluusti olen yksin jos tällainen parisuhde ei kellekään kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Puolet ihmisistä on introvertteja, mutta ekstrot haluaa demonisoida puolet kansasta. Sellasta se on.
Introvertti ei vieläkään ole synonyymi erakolle tai sosiaalisesti rajoittuneelle. Introvertti on useimmiten ihan normaali ihminen, normaaleilla sosiaalisilla ympyröillä, mutta "tarvitsee omaa aikaa"... Erakko taas on sellainen, joka vetäytyy muista ihmisistä ja viettää valtaosan ajasta yksin.
Hm
Mulla on 1 ääriekstrovertti kaverina. Puhe ei katkea ikinä. Jos en vastaa puhelimen useisiin soittoihin laittaa watsappiin vielä viestiä. On kokoajan jonkun kanssa, johonkin menossa tai tulossa, puhelimessa käynnössä koko vapaa-ajan jos on yksin ja kyllä hänellä se vähän väliä sit soikin.
Vai onko jonkin sortin yksinäisyyden pelkoa?
Itse kyllä tykkään olla tietyn ajan yksinäni mut jossain välissä täytyy käydä jossain tuulettamassa.
Ei kannata paljon median jutuille antaa arvoa :D Jos sieltä paljon juttuja lukee niin tulee selväksi että seksielämän kuuluu olla vilkasta tai olet outo, sinun pitää voimaantua eri tavoilla ja tehdä persoonallisuustestejä, jotta tiedät missä asiassa saat täyden potentiaalisi irti. Että juuh!
Tosiasiassa introverttejä, paremmin yksin viihtyviä on paljon enemmän, mitä jotkin median jutut antaa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
Ja miten moni kumppanin kanssa elävä onkin onnettomassa suhteessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meikän on vähän vaikea uskoa, että ketkä kaikki näistä yksineläjistä on oikeasti onnellisia. jännästi vaan esimerkiksi siskoni joka pitkään väitti olevansa onnellinen itsekseen ja kotihiirenä muuttui ihan toiseksi ihmiseksi kun löytyikin rinnalle mies. yhtäkkiä kiinnosti kovasti mennä ja tehdä, ei puhettakaan mistään että haluaisi mielummin olla itsekseen kotona. joten vähän epäilen miten moni tälläkin palstalla oikeasti haaveilee kumppanista vaikka väittääkin olevansa mieluiten itsekseen kotosalla.
No itse olen hoitoalalla, eli kokoajan saan töissä höpöttää muutenkin joten ei tule kysymykseenkään yhdessä asuminen kenenkään kanssa. Minulle kävisi parisuhde jossa nähtäisiin joka toinen vkl korkeintaan, sitä useammin on minulle liikaa. Tämä ei vain tunnu kellekään miehelle kelpaavan, tuollainen muka tarkoittaa että haluan vain pitää miestä
Ei kai kukaan aikuinen tollaseen teini suhteeseen halua. Itse ainakin haluan nimenomaan nähdä naiseni usein ja tehdä asioita yhdessä.
Musta tuntuu että kaikki puolueesta riippumatta vaativat sosiaalista elämää. Joko olet vasuriporukoiden tilaisuuksissa tai kokoomuslaisten mielestä pitäisi olla jatkuvasti luomassa uusia kontakteja ties missä illanistujaisissa.