Lue keskustelun säännöt.
Kysymys lapsettoman parin perinnön jakautumisesta
14.08.2024 |
Matti ja Maija, ei testamentteja, naimisissa.
Maija omistaa: 50K arvoisen mökin, 10K rahaa, ja koruja 10K edestä, ja 50% 100K arvoisesta talosta =120K arvoinen omaisuus.
Matti omistaa: 20K arvoisen taulun, 20K rahaa, ja 50% talosta =90K arvoinen omaisuus.
Maija kuolee ensin --> Matti perii hänet? Eli koko 210K omaisuus siirtyy hänelle.
Ja sitten varsinaiseen kysymykseen:
Miten Matti saa käyttää perittyä omaisuutta? Saako hän esim. lahjoittaa Maijan korut vaikka siskontytölleen ja mökin pikkuveljelleen?
Ja toinen kysymys:
Kun Matti aikanaan kuolee, niin perijät ovat Matin ja myös Maijan sukulaiset. Mutta miten se omaisuus tuossa kohtaa jaetaan?
Lasketaanko omaisuuden arvo ja jaetaan se suvuille samalla % osuudella mitä se Maijan kuollessa oli?
Vai jaetaanko niin että tuossa kohtaa Maijan omaisuus mikä menee hänen suvulleen, on yllä lueteltu miinus korut ja mökki (Matti lahjoitti omalle suvulleen leskenä) vai huomioidaanko nuo jotenkin ja 'hyvitetään' Maijan suvulle esim. antamalla isompi osuus talosta fai vastaavaa?
Ja bonus kysymys: miten jos omaisuuden ARVO kasvaa, miten voittojen käy? Eli Maijalla olisi ollut vaikka osakesalkku jonka arvo 10K hänen kuollessa, ja arvo noussut --> 15K kun Matti kuoli, niin meneekö tuo 5K voitto Maijan suvulle kokonaan, vai jaetaanko se 5K 50-50 sukujen kesken? (Ei huomioida tässä esimerkissä nyt em muuta omaisuutta)
Kommentit (81)
Tämän takia olisi parasta, että Matti ja Maija käyttävät omaisuutensa itseensä ja ottavat vielä velkaa päälle. Ei tule perintöongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. Sisareni oli lapseton ja varakkaampi. Mies kuoli ensin ja sisar maksoi perintöverot.
Sisar kuoli, hänen maaomaisuutensa , koska ei mitään papereita ollut, meni puoliksi köyhemmän miehen sukulaisille myynnin jälkeen kuten heidän rahavaroistaan myös puolet kummankin sisaruksille.
Lakimies hoiti homman
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskinäinen omistusoikeustestamentti taas kannattaa molempien eläessä tehdä, jos haluaa, että viimeksi elämään jäänyt voi täysin määrätä myös testamentilla koko omaisuudestaan tai sallia sen, että koko perintö menee hänen perillisilleen.
Sellaista ei tähän tarvita. Eloonjäänyt puoliso voi tehdä testamentin, jolla sulkee ensin edesmenneen sukulaiset pois jaosta. Tämän voisi estää vain se että ensin edesmenneellä oli testamentti, jossa on toissijaismääräys.
Mikä on toissijaisuusmääräys?
Jatkan tuosta sisareni maaomaisuudesta. Jos vanhempani olisivat antaneet määräyksen ettei lasten puolisoita koske heiltä saatu perintö, olisi maa palautunut vain meidän suvulle. Tai jos sisarellani olisi ollut avioehto.
Onko tästäkin saatu melkein kaksi sivua kinastelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pohtinut tätä, koska haluan puolisoni perivän minut, mutta hänen jälkeensä jälkeen sisarusteni lapsien saavan minun osuuteni -sikäli mikäli aikanaan perittävää vielä on jäljellä.
Mutta kuinka käytännössä sitten aikanaan menee, se kiinnostaa, että menee oikein/ettei sukujen välille tule riiitoja.
Ap
Oletko vajaaälyinen kun et osaa etsiä tietoa googlaamalla, löytyy viranomaissivuilta oikea tieto heti? Täältä löytyy mutu.
Siinä on peruskoulu hukkaan mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Jos Matti on perinyt koko Maijan omaisuuden, ei se Matin kuoltua Maijan suvulle periydy vaan Matin perillisille.
ja Matti saa käyttää perittyä omaisuutta kuten parhaaksi näkee.
Väärin, sillä EI OLLUT TESTAMENTTIA. Jos olisi ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti, menisi noin.
Kun testamenttia ei ole, menee Matin kuoltua Maijan perillisille se osuus, mitä oli merkitty Maijan perukirjaan. Ei välttämättä täsmälleen sama omaisuus vaan samanARVOINEN osuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. Sisareni oli lapseton ja varakkaampi. Mies kuoli ensin ja sisar maksoi perintöverot.
Sisar kuoli, hänen maaomaisuutensa , koska ei mitään papereita ollut, meni puoliksi köyhemmän miehen sukulaisille myynnin jälkeen kuten heidän rahavaroistaan myös puolet kummankin sisaruksille.
Lakimies hoiti homman
Lajimies hoito homman väärin, jos sisaren perilliset olisivat vaatineet maaomaisuutta itselleen. Selvähän se, että kun myytiin, rahat jaettiin tasan. Kaikkea omaisuutta ei todellakaan jaeta kahteen osaan.
Ei perintö mene puoliksi vaan varakkaampi antaa tasinkoa. Esimerkki elävästä elämästä: lapseton enoni kuoli ja hänen varakkaampi vaimonsa peri hänet. Leskellä oli kiinteistö ja rahaa. Kun leski kuoli, meille köyhemmän enon perillisille jaettiin pelkkää rahaa, ja lesken perillisille meni hänen koko kiinteistönsä, autonsa ja muu varallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskinäinen omistusoikeustestamentti taas kannattaa molempien eläessä tehdä, jos haluaa, että viimeksi elämään jäänyt voi täysin määrätä myös testamentilla koko omaisuudestaan tai sallia sen, että koko perintö menee hänen perillisilleen.
Sellaista ei tähän tarvita. Eloonjäänyt puoliso voi tehdä testamentin, jolla sulkee ensin edesmenneen sukulaiset pois jaosta. Tämän voisi estää vain se että ensin edesmenneellä oli testamentti, jossa on toissijaismääräys.
Mikä on toissijaisuusmääräys?
"Lesken kuoltua korut Tiinalle ..." eli sen jälkeen kun toinenkin on kuollut.
Lukekaa taas kerran se Perintökaari! 3. luku, 1, 2. kohta: "Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkan tuosta sisareni maaomaisuudesta. Jos vanhempani olisivat antaneet määräyksen ettei lasten puolisoita koske heiltä saatu perintö, olisi maa palautunut vain meidän suvulle. Tai jos sisarellani olisi ollut avioehto.
Maa olisi palautunut teidän suvulle, jos ette olisi päättäneet myydä sitä. Olisitte vain maksaneet puolison toissijaisille perillisille heidän osuutensa rahana.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan tuosta sisareni maaomaisuudesta. Jos vanhempani olisivat antaneet määräyksen ettei lasten puolisoita koske heiltä saatu perintö, olisi maa palautunut vain meidän suvulle. Tai jos sisarellani olisi ollut avioehto.
Tässä on varmaan kysymys siitä, että jos sisaresi kuoleman jälkeen olisi tehty ositus, niin hänen leskensä (joka oli sisartasi köyhempi) olisi saanut tasinkona puolet tuosta maaomaisuudesta. Siksi on loogista (kun kerran testamenttia ja avioehtoa ei ollut), että lesken kuoleman jälkeen tuo puolikas meni lesken sululaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pohtinut tätä, koska haluan puolisoni perivän minut, mutta hänen jälkeensä jälkeen sisarusteni lapsien saavan minun osuuteni -sikäli mikäli aikanaan perittävää vielä on jäljellä.
Mutta kuinka käytännössä sitten aikanaan menee, se kiinnostaa, että menee oikein/ettei sukujen välille tule riiitoja.
Ap
Oletko vajaaälyinen kun et osaa etsiä tietoa googlaamalla, löytyy viranomaissivuilta oikea tieto heti? Täältä löytyy mutu.
Siinä on peruskoulu hukkaan mennyt.
Mikä tarve tällaiseen "etsi googlella"-vittuiluun on joillain ihmisillä? Tämä on keskustelupalsta ja sen idea on että keskustellaan. Jos työpaikan kahvipöydässä joku heittää ilmoille jonkun ajatuksen niin vingutko siinäkin että mikset googlaa. Jestas että jotkut on niin raskaita.
Matti saa muuten käyttää Maijalta perimäänsä omaisuutta miten vain - vaikka tuhlata sen kaiken pelaamiseen ja viinaan, mutta hän ei saa lahjoittaa tai testamentata sitä kenellekään.
Kun Matti kuolee, hänen jäljelle jäänyt omaisuutensa jaetaan puoliksi hänen ja Maijan sukulaisten kesken. Poikkeuksena on sellainen omaisuus, jonka Matti on selkeästi kartuttanut Maijan kuoleman jälkeen esim. palkkatuloillaan tai saamallaan perinnöllä. Se menee pelkästään Matin perillisille. Mutta jos taas kysymys on esim. Maijalta perityistä osakkeista, joiden arvo on noussut satakertaiseksi Maijan kuoleman jälkeen, niin ne menevät puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan tuosta sisareni maaomaisuudesta. Jos vanhempani olisivat antaneet määräyksen ettei lasten puolisoita koske heiltä saatu perintö, olisi maa palautunut vain meidän suvulle. Tai jos sisarellani olisi ollut avioehto.
Tässä on varmaan kysymys siitä, että jos sisaresi kuoleman jälkeen olisi tehty ositus, niin hänen leskensä (joka oli sisartasi köyhempi) olisi saanut tasinkona puolet tuosta maaomaisuudesta. Siksi on loogista (kun kerran testamenttia ja avioehtoa ei ollut), että lesken kuoleman jälkeen tuo puolikas meni lesken sululaisille.
Tasingon olisi voinut maksaa rahalla.
Eli Matti voi leskenä pokeripöydässä "hävitä" Maijan kesämökin kaverilleen, mutta ei voi lahjoittaa kesämökkiä vaikka Maijan sukulaisille...🙄
Vierailija kirjoitti:
Eli Matti voi leskenä pokeripöydässä "hävitä" Maijan kesämökin kaverilleen, mutta ei voi lahjoittaa kesämökkiä vaikka Maijan sukulaisille...🙄
Matti voi myydä Maijalta perimänsä kesämökin ja hävitä saadut rahat pokeripöydässä kavereilleen. Hän ei voi suoraan siirtää kesämökkiä kavereidensa nimiin.
Vierailija kirjoitti:
Esim. Sisareni oli lapseton ja varakkaampi. Mies kuoli ensin ja sisar maksoi perintöverot.
Sisar kuoli, hänen maaomaisuutensa , koska ei mitään papereita ollut, meni puoliksi köyhemmän miehen sukulaisille myynnin jälkeen kuten heidän rahavaroistaan myös puolet kummankin sisaruksille.
Lakimies hoiti homman
Tuskin se mieskään kovin köyhä oli, kun leski maksoi perintöveron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Matti voi leskenä pokeripöydässä "hävitä" Maijan kesämökin kaverilleen, mutta ei voi lahjoittaa kesämökkiä vaikka Maijan sukulaisille...🙄
Matti voi myydä Maijalta perimänsä kesämökin ja hävitä saadut rahat pokeripöydässä kavereilleen. Hän ei voi suoraan siirtää kesämökkiä kavereidensa nimiin.
Kyllä hän voi, koska se on hänen. Leski voi eläessään käyttää omaisuutta miten hän haluaa. Lesken kuoleman jälkeen ratkotaan se, mitä kuuluu ensin kuolleen perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Matti voi leskenä pokeripöydässä "hävitä" Maijan kesämökin kaverilleen, mutta ei voi lahjoittaa kesämökkiä vaikka Maijan sukulaisille...🙄
Matti voi myydä Maijalta perimänsä kesämökin ja hävitä saadut rahat pokeripöydässä kavereilleen. Hän ei voi suoraan siirtää kesämökkiä kavereidensa nimiin.
Kyllä hän voi, koska se on hänen. Leski voi eläessään käyttää omaisuutta miten hän haluaa. Lesken kuoleman jälkeen ratkotaan se, mitä kuuluu ensin kuolleen perillisille.
Leski ei voi lahjoittaa (eikä testamentata) perimäänsä omaisuutta. Kesämökin siirtäminen suoraan kavereiden nimiin tulkittaisiin varmasti lahjoitukseksi, sillä tappio pokerissa tuskin riittäisi viranomaisille siirron perusteeksi.
Puolet ja puolet kummallekin, niin se menee jos ei mitään papereita ole.
Toissijaiset perilliset eli sisarukset eivät voi kullan eikä rahojen perään kysellä, heillä ei mitään oikeutta siihen. Vaikka matti olisi kaiken hävittänyt.