Lue keskustelun säännöt.
Kysymys lapsettoman parin perinnön jakautumisesta
14.08.2024 |
Matti ja Maija, ei testamentteja, naimisissa.
Maija omistaa: 50K arvoisen mökin, 10K rahaa, ja koruja 10K edestä, ja 50% 100K arvoisesta talosta =120K arvoinen omaisuus.
Matti omistaa: 20K arvoisen taulun, 20K rahaa, ja 50% talosta =90K arvoinen omaisuus.
Maija kuolee ensin --> Matti perii hänet? Eli koko 210K omaisuus siirtyy hänelle.
Ja sitten varsinaiseen kysymykseen:
Miten Matti saa käyttää perittyä omaisuutta? Saako hän esim. lahjoittaa Maijan korut vaikka siskontytölleen ja mökin pikkuveljelleen?
Ja toinen kysymys:
Kun Matti aikanaan kuolee, niin perijät ovat Matin ja myös Maijan sukulaiset. Mutta miten se omaisuus tuossa kohtaa jaetaan?
Lasketaanko omaisuuden arvo ja jaetaan se suvuille samalla % osuudella mitä se Maijan kuollessa oli?
Vai jaetaanko niin että tuossa kohtaa Maijan omaisuus mikä menee hänen suvulleen, on yllä lueteltu miinus korut ja mökki (Matti lahjoitti omalle suvulleen leskenä) vai huomioidaanko nuo jotenkin ja 'hyvitetään' Maijan suvulle esim. antamalla isompi osuus talosta fai vastaavaa?
Ja bonus kysymys: miten jos omaisuuden ARVO kasvaa, miten voittojen käy? Eli Maijalla olisi ollut vaikka osakesalkku jonka arvo 10K hänen kuollessa, ja arvo noussut --> 15K kun Matti kuoli, niin meneekö tuo 5K voitto Maijan suvulle kokonaan, vai jaetaanko se 5K 50-50 sukujen kesken? (Ei huomioida tässä esimerkissä nyt em muuta omaisuutta)
Kommentit (81)
Kieltäydyin perinnöstä etukäteen. Ilmoitin asiasta perittäville ja muille rintaperillisille.
Toistin tämän perunkirjoittajalle molempien perittävien kuoltua.
Perittävät olivat tehneet vielä erikseen testamentin minulle alkuperäisestä osuudestani. Sisälsi mainintoja velvollisuuksistani.
Kyllä ne jaksoi yrittää. Hehe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Puolisot perivät toisensa ilman testamenttia, jos heillä ei ole lapsia.
Kyllä näin kun ei lapsia.
Mun lapseton sukulais leski maksoi eläessään vainajan suvun pois ja nyt hän kuoli niin vain hänen sisarten lapset perivät, hyvin tehty kun oli kuollessaan niin vanha, melkein 100v, niin ei tarvinnut aiemmin kuolleen jälkipolvia etsiä, paperit olivat pätevät perunkirjoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Puolisot perivät toisensa ilman testamenttia, jos heillä ei ole lapsia.
Kyllä näin kun ei lapsia.
Jos haluaa ottaa perinnön vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseton sukulais leski maksoi eläessään vainajan suvun pois ja nyt hän kuoli niin vain hänen sisarten lapset perivät, hyvin tehty kun oli kuollessaan niin vanha, melkein 100v, niin ei tarvinnut aiemmin kuolleen jälkipolvia etsiä, paperit olivat pätevät perunkirjoissa.
Toisin sanoen leski oli tehnyt osituksen vainajan toissijaisten perillisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maijan perintö kyllä "palautuu" hänen suvulleen Matin kuoltua, mutta en osaa vastata miten prosessi tarkemmin menee.
Jos Maija on tehnyt testamentin Matille, niin sieltä ei mitään Maijan sukulaisille tule, jos Matti ei niin halua. Ei heillä ole rintaperillisiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maijan perintö kyllä "palautuu" hänen suvulleen Matin kuoltua, mutta en osaa vastata miten prosessi tarkemmin menee.
Jos Maija on tehnyt testamentin Matille, niin sieltä ei mitään Maijan sukulaisille tule, jos Matti ei niin halua. Ei heillä ole rintaperillisiä
Testamentti muuttaa tilanteen, mutta aloituksessa sanottiin nimenomaan ei testamentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pohtinut tätä, koska haluan puolisoni perivän minut, mutta hänen jälkeensä jälkeen sisarusteni lapsien saavan minun osuuteni -sikäli mikäli aikanaan perittävää vielä on jäljellä.
Mutta kuinka käytännössä sitten aikanaan menee, se kiinnostaa, että menee oikein/ettei sukujen välille tule riiitoja.
Ap
Tee testamentti, että lapset saavat osuutensa heti, koska muuten tulee ongelmia. Juurikin tuo sinun esimerkki Matti antaa jonkun korun "omalle" sukulaiselle, mitä sitten jos Matin kuoltua joku alkaa vaatimaan sitä itselleen. Perinnön saajahan kuitenkin voi antaa vaikka korun jollekulle, mutta joku voi sitten saada itkupotkuraivarin ja riita on valmis.
Testamentti olisi aihetta teetättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Entä kun on ollut keskinäinen testamentti, ja kuolleen puolison lapset saa vaan lakiosuuden. Leski avioituu uudelleen. Keskinäisessä testamentissa on ollut maininta lesken lapsista, joilla prosentuaalinen osuus tulevasta. Meneekö kaikki uudelle puolisolle, jos uusi keskinäinen testamentti leskellä?
Käsitinkö oikein, että toissijainen perintö jaetaan yleensä samassa suhteessa kuin mikä oli puolisoiden omaisuuksien suhde ensimmäisen kuollessa?
Eikö tuossa huomioida omaisuuden kokonaispotin arvonnousuja tai laskuja?
Tuntuu ihan idioottimaiselta jos jäljelle jäänyt esim. tuplaa arvon sijoituksissa ennen kuolemaansa. Tai muuttaa kaiken rahaksi ja antaa lahjana pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsitinkö oikein, että toissijainen perintö jaetaan yleensä samassa suhteessa kuin mikä oli puolisoiden omaisuuksien suhde ensimmäisen kuollessa?
Eikö tuossa huomioida omaisuuden kokonaispotin arvonnousuja tai laskuja?
Tuntuu ihan idioottimaiselta jos jäljelle jäänyt esim. tuplaa arvon sijoituksissa ennen kuolemaansa. Tai muuttaa kaiken rahaksi ja antaa lahjana pois.
Tämä on minunkin vaikea käsittää eli myöhempi jako lähtee ikäänkuin oletuksesta että ensimmäisen kuollessa ollut tilanne on sementoitu ikiajoiksi sillensä, vaikka jäljelle jäänyt voi elää ja touhota omaisuudella vielä vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen perintökaari on aivan pimeä.
Parempi olisi jos jokainen saisi vapaasti testamentilla määrätä varansa minne haluaa.
Saahan niin tehdä. Toki lapsille kuuluu vähintään lakiosa, joka heidän täytyy vaatia, jos se testamentissa sivuutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pohtinut tätä, koska haluan puolisoni perivän minut, mutta hänen jälkeensä jälkeen sisarusteni lapsien saavan minun osuuteni -sikäli mikäli aikanaan perittävää vielä on jäljellä.
Mutta kuinka käytännössä sitten aikanaan menee, se kiinnostaa, että menee oikein/ettei sukujen välille tule riiitoja.
Ap
Tee testamentti, että lapset saavat osuutensa heti, koska muuten tulee ongelmia. Juurikin tuo sinun esimerkki Matti antaa jonkun korun "omalle" sukulaiselle, mitä sitten jos Matin kuoltua joku alkaa vaatimaan sitä itselleen. Perinnön saajahan kuitenkin voi antaa vaikka korun jollekulle, mutta joku voi sitten saada itkupotkuraivarin ja riita on valmis.
Jos sinulla ei ole omia lapsia, aviopuolisosi perii sinut ilman testamenttiakin. Mutta se TOISSIJAISMÄÄRÄYS olisi hyvä nimenomaan sisarustesi lapsille menevistä "koruista" ja muista sellaisista, jotka haluat nimenomaan sisarustesi lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Entä kun on ollut keskinäinen testamentti, ja kuolleen puolison lapset saa vaan lakiosuuden. Leski avioituu uudelleen. Keskinäisessä testamentissa on ollut maininta lesken lapsista, joilla prosentuaalinen osuus tulevasta. Meneekö kaikki uudelle puolisolle, jos uusi keskinäinen testamentti leskellä?
Näin se menee, mutta edelleen lesken lapsilla on oikeus lakiosaan, eikä kaikki mene uudelle puolisolle.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn, mitäs jos Maijan kuoleman jälkeen Matti menee naimisiin lapsettoman Leenan kanssa, ja myös Leena kuolee ennen(!) Mattia: onko sitten Matin kuoleman jälkeen perintöä jakamassa Maijan, Leenan, ja Matin perijät?
Eli kaikki köntässä ja joku setvii mikä kuuluu kenellekkin kuuluu, jos ei lapsia tai testamentteja ole. Vai jaetaanko kaikki kolmeen??
Nämähän tulevat yleistymään kun on exiä ja nyxiä ja lapsia yhä vöhemmän..
Tämä kiinnostaa minuakin, miten omaisuudet lasketaan ja jaetaan?
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Heti otsikossa mainitaan että kyse lapsettomasta pariskunnasta niin miksi kerrot lasten lakiosista yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Käsitinkö oikein, että toissijainen perintö jaetaan yleensä samassa suhteessa kuin mikä oli puolisoiden omaisuuksien suhde ensimmäisen kuollessa?
Eikö tuossa huomioida omaisuuden kokonaispotin arvonnousuja tai laskuja?
Tuntuu ihan idioottimaiselta jos jäljelle jäänyt esim. tuplaa arvon sijoituksissa ennen kuolemaansa. Tai muuttaa kaiken rahaksi ja antaa lahjana pois.
Jos omaisuus oli olemassa jo ensimmäisen puolison kuollessa, jaetaan sen tuotto ja arvonnousu lesken kuollessa kummankin puolison sukulaisten kesken. Tämä on oikeastaan loogista: lopputulos on tällöin sama kuin siinä tapauksessa, että ositus olisi tehty heti ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen ja tämän omaiset olisivat pitäneet hallussaan saamansa omaisuuden, jonka arvo olisi sitten noussut.
Sen sijaan jos leski on puolisonsa kuoleman jälkeen kartuttanut omaisuuttaan palkkatuloillaan tai saamillaan perinnöillä, menee näin saatu omaisuus pelkästään lesken omaisten hyväksi. Tästä on Perintökaaressa oma kohta.
En ole löytänyt mistään selvää tietoa siitä, missä suhteissa omaisuus jaetaan puolisoiden sukulaisten kesken lesken kuoleman jälkeen, jos ensin kuollut puoliso oli leskeä selvästi varakkaampi. Saavatko ensin kuolleen puolison omaiset suuremman osan vai meneekö jako 50/50? Jälkimmäinen tuntuisi loogisemmalta, koska jos ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen omisi tehty ositus, olisi leski saanut siinä tasinkona osan puolisonsa omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisot eivät peri toisiaan, ellei tästä ole tehty testamenttia. Jos on tehty, niin lapset voivat vaatia lakiosaa. Erotilanteessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei ole tehty avioehtoa.
Puolisot perivät toisensa ilman testamenttia, jos heillä ei ole lapsia.
Tarkasti ottaen eivät peri vaan vain saavat sen toisen omaisuuden hallintaansa kunnes itse kuolevat. Perimisessä omistusoikeus siirtyy täysin ja lopullisesti sille joka perii ja puolison tapauksessa näin ei tapahdu.
Perintökaaressa ainoastaan rintaperillisellä, eli lapsella tai hänen sijaansa tulevalla jälkeläisellä on testamentin ylittäviä oikeuksia. Muuten se on sitä varten, jos testamenttia ei ole.