Mies vitsaili että voisin asua hänen luona, 1kk tapailua??

Vierailija kirjoitti:

En käsitä kiirehtijöitä. Suhteen ihanin aika on alku ja tietynlainen jännite/jännitys, tapaamisten odotus ja perhoset vatsanpohjassa. Niitä ei saman ihmisen kanssa saa enää ikinä sen jälkeen. Miksi kiirehtiä heti kotileikkiin ja arkeen?

Onhan se kauheeta jos ihmiset ovat erilaisia kuin sinä. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tapella parit tappelut ja käydä yksi kriisi läpi ennen kuin laittaa hynttyyt yhteen. Siinä ihminen paljastaa todellisen karvansa. Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni

Voihan saman katon allakin tapella. Mutta ehdottomasti kannattaa elää hetki yhteistä elämää ennen asuntolainaa tai lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, no ei ehkä vitsailekaan. Miltä itsestäsi tuntuu, muuttaisitko? Meillä tunne oli heti molemminpuolista ja muutettiin yhteen noin 1 kk tapaamisen jälkeen. Se aika meni järjestelyihin. Nyt yhdessä 25 vuotta. 

Minulla on todella helppo olla hänen kanssa. Kyllä muuttaisin.

Ehkä vähän vielä odottaisin.

Ap

No jos tuntuu että vähän vielä odottaisit, niin sitten vähän vielä odotat. Voihan siellä miehen luona oleskella vaikka ei vielä virallisesti muuta asumaan. 

Miksi täällä pidetään yhteenmuuttoa jotenkin riskialttiina päätöksenä? Pääseehän sieltä pois. Varsinkin jos on vuokra-asunto. Tuo tilanne jossa asunto on miehen nimissä on tavallaan alkuun selvempikin. Jos menee poikki, ei tarvitse jäädä makselemaan kuluja. 

Tottakai mies piian ja seksikoneen haluaa kotiinsa asumaan mahdollisimman pian, sehän on selvä.

Siskoni tuli raskaaksi kolme kuukautta kun oli seurustellut.

Olivat yhdessä 14 vuotta ja saivat kolme lasta.

Ap jos tuntuu hyvältä niin miksei.

Ensi tapaamisesta meni alle viikko kun sain avaimen miehen kotiin. Nyt on ollu yhteiset avaimet jo 19 vuotta.

Kun tapasin mieheni, olin vähän yli 30v. Ja kaikki vaan loksahti kohdilleen. Mies antoi parin viikon jälkeen avaimen, ja vitsaili, että ei tämä nyt kihlasormuksen veroinen ole. Kuukauden päästä asuttiin yhdessä, puolen vuoden kuluttua mentiin kihloihin ja siitä aika pian naimisiin. Ja edelleen ollaan yhdessä 15 vuoden jälkeen.

Joillakin ihmisillä on sellainen tapa, että ottavat heti luokseen asumaan kaikki tapailukumppanit. Siinä on se huono puoli, että sejust vetää puoleensa niitä onnenonkijoita.

Ihanaa. Kunnon mies eikä mikään pelimies.

Vierailija kirjoitti:

Kenellepä piika ei kelpaisi.

Juurikin näin. Minulla on samanlainen kokemus menneisyydessä. Mies alkoi heti muka vitsailun turvin vihjailla, että kuinka hienoa olis tulla kotiin kun olisi kerrankin tiskakattu, tuoksuisi puhtaalle ja kahvi tippuisi. Vielä kun olisi jotain kivaa leivottuna kahvin kylkeen. Hän on siis ex. 

Vierailija kirjoitti:

En käsitä kiirehtijöitä. Suhteen ihanin aika on alku ja tietynlainen jännite/jännitys, tapaamisten odotus ja perhoset vatsanpohjassa. Niitä ei saman ihmisen kanssa saa enää ikinä sen jälkeen. Miksi kiirehtiä heti kotileikkiin ja arkeen?

Meillä oli vaan heti olo, että tässä se on ja olen löytänyt henkiseen kotiin tuon toisen luona. Tuntui tosiaan, kuin olisimme jo jossain edellisissä elämissä tunteneet, toinen tuntui niin tutulta. Mitään perhosia vatsanpohjassa ei voisi olla, kun noin tuntee. Mutta ei vastarakastuneena arkikaan ankealta tunnu mitenkään, vaan huumaavan ihanalta. Siis silti vaikka asuisi heti yhdessä. Me ainakin tunnettiin, ettei haluaisi olla sekuntiakaan erossa toisesta.

- 4 (nyt jo 12 vuotta onnellisesti naimisissa)

Täällä moni hehkuttaa miten yhteen muuttaminen hyvin nopeasti on ollut hyvä ratkaisu ja suhde on jatkunut pitkään sen jälkeen. Itse väittäisin että nämä onnistuneet tarinat ovat ehdottomasti vähemmistössä. Ei kannata muuttaa yhteen ennen kuin on kunnolla tutustunut toiseen. Jos asuu yhdessä, on suhteen lopettaminen aina vaikeampaa ja helpommin jää roikkumaan toimimattomaan suhteeseen. Tietysti mies voisi mielellään ottaa asuntoonsa itselleen uuden kotitalouskoneen joka antaa säännöllisesti, varsinkin jos on jo jossakin vaiheessa sellaiseen tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni tuli raskaaksi kolme kuukautta kun oli seurustellut.

Olivat yhdessä 14 vuotta ja saivat kolme lasta.

Ap jos tuntuu hyvältä niin miksei.

Mutta sekin sitten loppui aika lyhyeen, eli virhe oli. 

Mulla on luottamusongelmia, tuntuu kuin mies yrittäisi saada loukkuun mahdollisimman nopeasti ja sitten alkaa perseillä on suhteesta on vaikeampi lähteä

On huolestuttavaa. Jos väkisin työntää avaintaan tuntemattomalle naiselle, mitä jos olisikin ollut joku pahis, etkä sä. Ja kysyy heti luokseen asumaan. Pitäisi vähän hidastaa, vaikka on rakastunut mies. Ootko sä ihastunut tai haluatko pitää oman elämän edelleen. Ei parisuhde tarkoita että heti muutetaan yhteen tai että sun pitää ottaa miehen koti tai sisustus. Vaikka joskus voi järjestellä lähemmäs, jos on varmempi. Tai voi asua aina omissa. -Tunnetko tän ihminen hyvin ja pitäisikö vielä tutustua kauemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tapella parit tappelut ja käydä yksi kriisi läpi ennen kuin laittaa hynttyyt yhteen. Siinä ihminen paljastaa todellisen karvansa. Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni

Me emme missään vaiheessa koskaan tapelleet, riidelleet, eri mieltä toki osattiin olla. Yhteistä elämää 42v kunnes kuolema erotti !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, no ei ehkä vitsailekaan. Miltä itsestäsi tuntuu, muuttaisitko? Meillä tunne oli heti molemminpuolista ja muutettiin yhteen noin 1 kk tapaamisen jälkeen. Se aika meni järjestelyihin. Nyt yhdessä 25 vuotta. 

 

Minulla on todella helppo olla hänen kanssa. Kyllä muuttaisin.

Ehkä vähän vielä odottaisin.

Ap

Ainakaan ei varmaan kannata heti luopua omasta asunnostasi. Ja jos ei ihan viimeiset munasolut ole tuutissa, niin odottaisin myös pari vuotta lasten hankinnan kanssa. Mutta muuten onnea vaan, tutustukaa toisiinne ja sitoutukaa. Kyllä oikea suhde päihittää kaiken maailman kevytpelleilyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tapella parit tappelut ja käydä yksi kriisi läpi ennen kuin laittaa hynttyyt yhteen. Siinä ihminen paljastaa todellisen karvansa. Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni

Voihan saman katon allakin tapella. Mutta ehdottomasti kannattaa elää hetki yhteistä elämää ennen asuntolainaa tai lapsia. 

Ei kukaan hanki enää nykyaikana lapsia. 

Kuinkas tuollainen aarre oli vielä vapailla markkinoilla?