Yle: Valtion maksettavaksi kaatuu lähivuosina satojen miljoonien edestä opintolainoja - "Eivät opiskelijat voi näitä takaisin maksaa"

Eivät tietenkään maksa. Vanhan sanonnan mukaan viinavelkoja ei tarvitse maksaa takaisin.

"Aina voidaan tietenkin keskustella siitä onko joku yksittäinen asia tai kurssi todella tarpeellinen mutta yleisesti ottaen se että ihminen tietää enemmän on vähemmän vaarallista kuin että hän tietää vähemmän. Tieto ja sivistys on myös ihan itseisarvona tärkeää."

Tiedon itseisarvous on yleinen argumentti mitä tiedeintoilijat käyttävät pitkien/laajojen opintojen säilyttämiseksi. Itseisarvoa käytetään muutenkin usein silloin perusteena, kun muuta hyödyllistä ei jostain asiasta keksitä. Jos jonkin arvo nojaa vain itseisarvon varaan, se tarkoittaa ettei oikein muuta perustetta ole. Vähän kuin kuntien rapistuvat rakennukset, joita ei saa purkaa historiallisen/kulttuurisen arvon takia, mutta ei saa käyttää homevaurion takia ja kunnalla ei ole varaa kunnostamiseen. Siellä ne odottaa kunnes rapistuvat siihen pisteeseen, että ne on pakko purkaa. Tai jos joku kärttyilijä pakottaa päättäjien kunnostamaan lopulta ongelmarakennuksen miljoonilla. 

Kurssillamme oli muutama alanvaihtaja. Alamme ei ole kovin mukava, joten suuri osa heistä päätyikin takaisin suorittamaan aiemmat opintonsa loppuun tai pallottelevat nyt työelämässä mitä haluaisivat. Heillä on absoluuttisesti tietoa enemmän kahden tutkintonsa ansiosta, mutta opintouransa on kestänyt pitkään ja työelämä on ollut rikkonaista. He ovat ikään kuin hankkineet työkalupakit kahteen eri työhön, käyttävät välillä toisesta laatikosta juttuja ja välillä toisesta. Lopputulemana työn tuottavuus ei ole kovin hyvä eikä tiedot/taidot kummaltakaan alueelta kovin hyvät, sillä ihmisellä on raja tiedon keruulle, käsittelylle ja käytölle. Yhteiskunta sai maksaa ihan mukavasti kahdesta pitkästä tutkinnosta (silloin alanvaihto oli helppoa).

Joo. Meillä 24-vuotias opiskelija asuu kotona. Peräkammarin pojaksi varmaan täällä haukutaan, mutta ihan sama. Hänellä oli tämä kotona asuminen mahdollista, koska yliopisto viereisessä kaupungissa. Tuetaan tällä tavoin, ettei tarvitse opintolainaa ottaa. Hänellä oli tänä vuonna onni myötä, sai kesätyöpaikan ja on ollut koko kesän töissä. Viime vuonna ei saanut aktiivisesta hakemisesta huolimatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen maksanut opintolainaani pois jopa pitkän työttömyyden aikana. Kyllä rahat ovat olleet todella tiukalla mutta en ole kaatanut velkojani muiden maksettavaksi. Kyllä kai itsekin olisin mieluummin käyttänyt rahat hyvään ruokaan ja huvitteluun. Toisilla ihmisillä vain on selkärankaa, toisilla ei. 

Höpö höpö. Tämä tapahtui nollakorkojen ja alhaisten hintojen aikaan. Ei voi verrata nykypäivän jättikorkoihin ja monikertaiseen elämisen hintaan. 

Jättikorot. Itse olen maksanut asuntolainasta 15% korkoa ja se oli ihan normaalia. Kaikesta tingittiin viiden vuoden ajan jotta saatiin laina maksettua mahdollisimman nopeasti. Ongelma ei ole opintolainan tai se ettei töitä olisi saatavissa. Ongelma on se ettei edes väliaikaisesti voida tehdä sellaisia työtä mikä e

Ensinnäkin ei saanut korkoja verotuksessa. Ja kyllä, todellakin me kaksi ihan kaupan myyjää maksoimme Vantaalla rivitalon viidessä vuodessa pois. Ei juhlittu tai käyty elokuvissa, viikoittainen ruokabudjetti tiukka. Verilettuja en kestä enää tänäkään päivänä nähdä. Oma tyttäreni lähihoitajan asui valmistuttuaan kotona kolme vuotta ihan vain säästääkseen omaa taloa varten. Eli kitsaasti, teki paljon ylitöitä ja maksoi omat menonsa mutta asuminen ilmaista. Osti rintamamiestalon 120 000 eurolla josta sai heti kuitattua 90 000. 30 000 euroa viiden vuoden laina- ajalla ja ei tarvitse elämisestä tinkiä. Pitkäjänteisyyttä toki vaati. Kahdeksassa vuodessa maksanut koko talon, ei hullumpaa yhdeltä ihmiseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

 

Kohta aletaan ihmetellä, mikseivät suomalaiset ole ahkeria saati älykkäitä...

No keskiluokkaa ei kohta enää ole, eikä keskiluokkaisten nuorten tarvitse kilpailla menestyksennälkäisten duunarinuorten kanssa. Mitäpä sitä pinnistelemään, kun ei ole pakko. Rahasta on tulossa portinvartija eivätkä köyhät ole enää riski :D

Kokoomus yrittää korjata kilpailun vähenemisen lisäämällä porkkanoita possuille, joita ei huvita ponnistella. Että kyllä se ainoa juoksuradalle suhmuroitu juoksija, joka siellä yp

Kokoomus kokoomus lässynlää. Vasurin tunnistaa onneksi siitä ettei tuo osaa olla kaatamatta joka asiaa kokoomuksen viaksi. 

Te vasurit tosiaan rakastattte ideaa siitä miten kansalaisia voi pakottaa sinne sun tänne vaikkei tuo ole toiminut missään missä tuota on kokeiltu. Esim. kommunismi kaatui tuohon joka maassa jossa sitä kokeiltiin. 

 

Sulla oli ilmeisiä vaikeuksia ymmärtää lukemaasi. Ei se mitään. 

Erittäin mahtavaa päätöksentekoa siis vain LISÄTÄ lainapainotteisuutta. Koska opintoraha eI oLe TaSa-ArVoIsTa 🤦

Voi myös miettiä, mitä se tekee kulutukselle, kun ihmiset maksavat kulutuksen sijaan opintolainaa pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulin van katsomaan miten tästäkin syytetään nykyistä hallitusta vaikka tekijät ihan muualla. 

Tässä puhuttiin opiskelijoiden ahdingosta. Kukaan ei maininnut sanallakaan ketään poliitikkoa vaikka tähänkin persut rynnivät syyttämään "viisikkoa".

Opintorahaa leikattiin 2017. Itse kukin voi katsoa kalenterissa kuka silloin oli vallassa.

Vietiinkö silloin asumistukikin opiskelijoilta?

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa suomalaisista äänestää vaaleista toiseen puolueita jotka sallivat loppumattoman turvapaikanhaun maahamme kehitysmaista."

Selvästikin se on suuriman osan ihmisistä mielestä lopulta kuitenkin pienempi ongelma kuin muut asia. Vaikka siis persut on yrittänyt siitä kovasti tehdä Suomen ongelmaa numero yksi.

Ruotsin on tämän päätöksen myötä Euroopan turvattomin maa. Turvaton yhteiskunta on pienempi ongelma kuin moni muu asia? Äänestäjien tyhmyys koituu todistetusti yhteiskunnan kohtaloksi

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijan kustannukset liian isot tuloihin verrattuna,yksiöt maksaa ,solut kunniaan.

Työttömät myös soluasuntoihin.

Opintolainan määrä on todella iso. Oman nuoren kaveri nosti lainan nyt elokuussa ja alkoi melkoinen kulutusjuhla. Vuokrasi yksiön, sisusti lainalla ja osti kaikkea. Vähän poikakin oli yrittänyt toppuutella ostoja. 

Oma poika muutti soluasuntoon. Pyrin avustamaan ettei lainaa tarvi ennen kuin on pakko.

Itse nostin lainaa, kun opiskelin. Se oli pakko, kun oli pienet lapset. Lainalla elätin perhettä. Maksoin lainaa pois melkein10 vuotta. Ei lapsilleni samaa. 

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammassa työpaikassa selvitellään mm työnhakijoiden luottotiedot rekrytoinneissa. Iso opintolaina voi siis syrjäyttää työmarkkinoilta lopullisesti.

Ei nyt ihan joka paikkaan saa kysyä luottotietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole rahaa, pitää valita lyhyempi tutkinto, esimerkiksi kaksivuotinen ammatillinen tutkinto.

 

Kohta aletaan ihmetellä, mikseivät suomalaiset ole ahkeria saati älykkäitä...

No keskiluokkaa ei kohta enää ole, eikä keskiluokkaisten nuorten tarvitse kilpailla menestyksennälkäisten duunarinuorten kanssa. Mitäpä sitä pinnistelemään, kun ei ole pakko. Rahasta on tulossa portinvartija eivätkä köyhät ole enää riski :D

Kokoomus yrittää korjata kilpailun vähenemisen lisäämällä porkkanoita possuille, joita ei huvita ponnistella. Että kyllä se ainoa juoksuradalle suhmuroitu juoksija, joka siellä yp

Kokoomus kokoomus lässynlää. Vasurin tunnistaa onneks

Sulla oli ilmeisiä vaikeuksia ymmärtää lukemaasi. Ei se mitään. 

Miksi sinuttelet itseäsi?

"Tiedon itseisarvous on yleinen argumentti mitä tiedeintoilijat käyttävät pitkien/laajojen opintojen säilyttämiseksi. Itseisarvoa käytetään muutenkin usein silloin perusteena, kun muuta hyödyllistä ei jostain asiasta keksitä. Jos jonkin arvo nojaa vain itseisarvon varaan, se tarkoittaa ettei oikein muuta perustetta ole."

Tiedon itseisarvolla voidaan viitata myös tietoon jolle ei ole osoitettavissa suoraan heti konkreettista käyttöä vaan joka voi konkretisoitua vasta myöhemmin ja yllättävissäkin yhteyksissä.

Ihan kuten kvartaalitalous tuijottaa vain nopeaa nyt saatavaa hyötyä, ajatus tiedon ja yleissivistyksen tarpeettomuudesta nojaa ajatukseen että kaikella pitäisi olla tässä hetkessä mitattavaa ja arvioitavaa hyötyä. Ja että mikään pidemmän tähtäimen yhtään epävarma hyöty ei ole ponnistuksen arvoista.

" Lopputulemana työn tuottavuus ei ole kovin hyvä eikä tiedot/taidot kummaltakaan alueelta kovin hyvät, sillä ihmisellä on raja tiedon keruulle, käsittelylle ja käytölle."

Tuo raja ei vain suurimmalla osalla ihmisistä siinnä edes kaukaisessa horisontissa.

Opiskelijat asuvat liian isosti ja kalliisti. 

Onneksi kelkka on kääntymässä, ja kiinnostus soluhuoneisiin on kasvussa. 

Itse asuin isoimman osan opiskeluajastani solussa, ja halvalla pääsin. En tarvinnut suurta opintolainaa, nostin vain jonkin verran aina tarvittaessa (usein kevätpuolella, jolloin edellisenä kesänä töistä hankitut säästöt olivat sulaneet). 

Jos en olisi ryypännyt, olisin saattanut oikein tiukasti elämällä selvitä ilman lainaa.

Vierailija kirjoitti:

"Suurin osa suomalaisista äänestää vaaleista toiseen puolueita jotka sallivat loppumattoman turvapaikanhaun maahamme kehitysmaista."

Selvästikin se on suuriman osan ihmisistä mielestä lopulta kuitenkin pienempi ongelma kuin muut asia. Vaikka siis persut on yrittänyt siitä kovasti tehdä Suomen ongelmaa numero yksi.

Asiaa pitää kyllä pääasiana moskovan vasurit jotka rakentaa koko politiikkansa tuon ympärille. Persuille on annettu tuossa sirkuksesssa rooli ikuisena pahiksena jota te vasurit olette moskovan toimesta aivopesty vastustamaan ilman mitään omaa harkintaa jo triggerisanan persu mainitsemalla.

Suomessa on ihan massiivinen määrä virkamiestä ja muuta toimijaa mm. oikeuslaitoksessa, mediassa, yliopistoissa, kulttuuripiireissä, järjestökentällä ja ties missä jotka triggeröityy välittömään vastahyökkäykseen jos edes mainitaan ääneen ettei suomella esim. ole varaa ottaa vastaan muualta ketä tahansa elämään sosiaaliturvalla suomessa. Ei tuo itsekseen ja hetkessä suomeen kehittynyt. 

Ja tyhmistetty mediamme tai yliopistoväkemme ei tuota kehitystä näytä kykenevän huomaamaan edes nyt jälkeenpäin kun se on täysin nähtävissä kaikessa mahdollisessa mitä vasurit tekee ja sanoo.

Tuo hokeminen mitä tuo lainattu tuossa sanoo on vaan vasureille tarkoitettua triggeriviestintää jolla pidetään vasurit oikealla puolen rintamalinjaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Tiedon itseisarvous on yleinen argumentti mitä tiedeintoilijat käyttävät pitkien/laajojen opintojen säilyttämiseksi. Itseisarvoa käytetään muutenkin usein silloin perusteena, kun muuta hyödyllistä ei jostain asiasta keksitä. Jos jonkin arvo nojaa vain itseisarvon varaan, se tarkoittaa ettei oikein muuta perustetta ole."

Tiedon itseisarvolla voidaan viitata myös tietoon jolle ei ole osoitettavissa suoraan heti konkreettista käyttöä vaan joka voi konkretisoitua vasta myöhemmin ja yllättävissäkin yhteyksissä.

Ihan kuten kvartaalitalous tuijottaa vain nopeaa nyt saatavaa hyötyä, ajatus tiedon ja yleissivistyksen tarpeettomuudesta nojaa ajatukseen että kaikella pitäisi olla tässä hetkessä mitattavaa ja arvioitavaa hyötyä. Ja että mikään pidemmän tähtäimen yhtään epävarma hyöty ei ole ponnistuksen arvoista.

 

" Lopputulemana työn tuottavuus ei ole kovin hyvä eikä tiedot/taidot kummaltakaan alueelta kovin hyvät, sillä ihmisellä on raja tiedon keruulle, käsittelylle ja käytölle."

Tuo raja ei vain suurimmalla osalla ihmisistä siinnä edes kaukaisessa horisontissa.

Ja mikä se sinun vaihtoehtosi sitten on? Lopettaa tutkitun ja objektiivisen tiedon kertyminen ja siten tyhmentää pikkuhiljaa yhteiskuntaa koska maksaa liikaa tai jotain?

Valehtelijat tosiaan vihaa tutkittua tietoa, ja rakastaa omien valeidensa spämmimistä. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijat asuvat liian isosti ja kalliisti. 

Onneksi kelkka on kääntymässä, ja kiinnostus soluhuoneisiin on kasvussa. 

Itse asuin isoimman osan opiskeluajastani solussa, ja halvalla pääsin. En tarvinnut suurta opintolainaa, nostin vain jonkin verran aina tarvittaessa (usein kevätpuolella, jolloin edellisenä kesänä töistä hankitut säästöt olivat sulaneet). 

Jos en olisi ryypännyt, olisin saattanut oikein tiukasti elämällä selvitä ilman lainaa.

Ei ne opiskelijoiden yksiöt nyt niin isoja ole, vai onko 20-28 neliötä liian iso? Tuollaisia ne tyypillisesti on. Jos jonkun vanhemmat on ostaneet isomman lukaalin opiskelijalleen niin mitä se tähän juttuun kuuluu? 

Ap::n linkki opettaa ottamaan velkaa ja olemaan maksamatta sitä

"Itse asuin isoimman osan opiskeluajastani solussa, ja halvalla pääsin. "

Maailma muuttuu. Sinua aikaisempi sukupolvi asui alivuokralaisina jonkun mummon asunnon perähuoneessa ja sitä edellinen meni "kortteeriin" jonkun kaukaisen sukulaisen nurkkiin.

Tähän mennessä on ajateltu että on tavoitteellista että seuraava sukupolvi pääsee helpommalla ja saa paremman elintason kuin itse on saatu. Ja vanhemmat ovat nimenomaan toivoneet sitä lapsilleen.

On aika oireellista nykypäivänä että nyt meillä on ensimmäinen sukupolvi aikuisia joka tuntuu olevan kateellinen omille lapsilleen jos ne saavat jotain enemmän kuin he aikanaan saivat. Ja joka ei halua että elinolot menevät lapsillaan eteenpäin.