Voiko avioero traumatisoida tällä tavalla
Olen jumissa ... Yli vuosi erosta ja tuntuu että eroon ja yhteisiin vuosiin (16v.) liittyvät asiat kiertää päässä kehää.
Aina vain nousee uusia asioita mieleen, ja usein niitä samoja... Asioita mitkä satutti, mistä olen vihainen , pettynyt. Välillä mietin miksi en ollut sen rakkauden arvoinen että minua olisi pidetty kuin kukkaa kämmenellä.
Eron jälkeen pari kuukautta meni vapaudesta nauttiessa, kunnes ymmärsin että mun pitää pysähtyä käsittelemään ero. Siitä seurasi se että tipuin aika pohjalle, nousi rajuja tunteita ja tunteenpurkauksia... Pahimpina päivinä vain itkin sieluni pohjasta ja mietin että miksi mun mies ei nähnyt vaivaa tämän kaiken eteen ... luin vuosia parisuhdekirjoja, yritin että voitais mennä parisuhdeterapiaan, menin itse terapiaan, menin itseeni... Eron jälkeen halusin nähdä tietenkin myös omat heikkouteni. Tuntuu ettei mikään riittänyt.
Eron jälkeen jäin vain kotiin miettimään ja tupakoimaan . Tietenkin yritän myös löytää itseäni ja jotain mukavia harrastuksia olenkin hankkinut... Mutta silti elämä tuntuu tyhjältä ja mietin eksääni päivittäin. Oon ahdistunut ja paniikkihäiriö nosti päätään talvella .
En halua tätä eroperhe elämää, en halua enempää nyksiä, enkä eksiä... En halua lisää ihmissuhdekiemuroita.
Rakastan mun perhettä, mutta tietyt asiat vain kaivelee, en voi palata takaisinkaan jos entinen ei muutu ja minä yritän muuttua.
Kai olen myös läheisriippuvainen ja senkin asian kanssa teen työtä. Mä en enää kestä yhtään enempää hylkäämisiä tai alistumista, en sitä että minun ilo lytätään usein...
Joskus tuntuu että varmaan tulen loppujen lopuksi hulluksi... Välillä mustasukkaiset ajatukset kiertää päässä... Että vaikka minä yritin olla kaikenlainen, niin siltikään se ei riittänyt ... Saako joku muu kumminkin helpommalla sen huomion mun eksältä? Onko se sittenkin hellä jollekin muulle ja minun olisi vain pitänyt olla tietynlainen , että minua hoivataan ja huomataan.
Tavallaan karua kun luen itse tätä tekstiä ja ymmärrän miten hullua tämä on... Mut mä haluan mun perheen takasin. Olen itse eroperheestä ja tiedän mitä se on...
Tässä tänään mietin, kun lapset taas tulee minulle...
Että onko tosiaan tämä eroaminen näin traumatisoivaa ja kivuliasta, en tiedä miten jaksan. Haluaisin vaan saada onnellisuuden takaisin.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vain heikot traumatisoituvat avioerosta. Todella heikot. Käytännössä ovat varmasti traumatisoituneet jo aikaisemminkin jostain muusta asiasta tai sitten heidän elämänsä on ollut siihen asti todellista ruusuilla tanssimista.
Mene pois
Vierailija kirjoitti:
Vain heikot traumatisoituvat avioerosta. Todella heikot. Käytännössä ovat varmasti traumatisoituneet jo aikaisemminkin jostain muusta asiasta tai sitten heidän elämänsä on ollut siihen asti todellista ruusuilla tanssimista.
Tuliko parempi mieli tuosta väkivaltaisesta oksennuksestasi tänne kommenttipalstalle?
60% avioliitoista päättyy eroon. Kannattaa hyväksyä tapahtunut. Sillä tavalla pääsee helpommalla. Ei sinussa ole vikaa, ehkä vain entinen miehesi halusi nyt vaan jotain muuta. Kannattaa rakentaa uusi oma elämä ystävineen ja uusi parisuhde aikanaan.
Juuri tuollaista varten on olemassa terapiaa ja kaikenlaisia eroseminaareja ja ryhmiä. Tarvitset selvästi tukea tuohon vaiheeseen. Osa ei tarvitse, osa tarvitsee.
Minä taas voimaannuin erosta. Kaikki paskaloppui kuin seinään ja olin kuin uudelleen syntynyt. En muistele vanhoja ja menneitä vaan suuntaan kohti Elämä 2.0:aa. Horisontissa häämöttää jo uusi kumppani ja olen hyvin iloinen siitä.
Vierailija kirjoitti:
60% avioliitoista päättyy eroon. Kannattaa hyväksyä tapahtunut. Sillä tavalla pääsee helpommalla. Ei sinussa ole vikaa, ehkä vain entinen miehesi halusi nyt vaan jotain muuta. Kannattaa rakentaa uusi oma elämä ystävineen ja uusi parisuhde aikanaan.
Niin. Erot kasautuvat samoille henkilöille.
Tätä olen miettinyt. Tuntuu ettei tavallisesta terapiasta, missä olen jo kolmatta vuotta käynyt ... Niin ei siitä vain ole apua... Tarvin jotain muuta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60% avioliitoista päättyy eroon. Kannattaa hyväksyä tapahtunut. Sillä tavalla pääsee helpommalla. Ei sinussa ole vikaa, ehkä vain entinen miehesi halusi nyt vaan jotain muuta. Kannattaa rakentaa uusi oma elämä ystävineen ja uusi parisuhde aikanaan.
Niin. Erot kasautuvat samoille henkilöille.
Kun kerran huomaa, ettei elämän tarvitse olla hampaat irvessä huonossa suhteessa kituuttamista, eroaa helpommin uudelleenkin.
Teini-iästä hautaan kestävä parisuhde ei ole arvo, jonka vuoksi kannattaa elää onnettomana, ilman seksiä tai kulisseja kannatellen elämäänsä. Elämä on lyhyt eikä uutta tilaisuutta tule. Tottakai silloin kannattaa pysyä suhteessa, jos suhde tyydyttää molempia ja rakkautta riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen miettinyt. Tuntuu ettei tavallisesta terapiasta, missä olen jo kolmatta vuotta käynyt ... Niin ei siitä vain ole apua... Tarvin jotain muuta.
-ap
Mitä jos osallistuisit johonkin euroryhmään tai tapahtumaan?
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaista varten on olemassa terapiaa ja kaikenlaisia eroseminaareja ja ryhmiä. Tarvitset selvästi tukea tuohon vaiheeseen. Osa ei tarvitse, osa tarvitsee.
Tätä siis olen miettinyt
-ap
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen miettinyt. Tuntuu ettei tavallisesta terapiasta, missä olen jo kolmatta vuotta käynyt ... Niin ei siitä vain ole apua... Tarvin jotain muuta.
-ap
Oletko meditoinnut, kuunnellut rentotus ja itsetunto nauhoituksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60% avioliitoista päättyy eroon. Kannattaa hyväksyä tapahtunut. Sillä tavalla pääsee helpommalla. Ei sinussa ole vikaa, ehkä vain entinen miehesi halusi nyt vaan jotain muuta. Kannattaa rakentaa uusi oma elämä ystävineen ja uusi parisuhde aikanaan.
Niin. Erot kasautuvat samoille henkilöille.
Kun kerran huomaa, ettei elämän tarvitse olla hampaat irvessä huonossa suhteessa kituuttamista, eroaa helpommin uudelleenkin.
Teini-iästä hautaan kestävä parisuhde ei ole arvo, jonka vuoksi kannattaa elää onnettomana, ilman seksiä tai kulisseja kannatellen elämäänsä. Elämä on lyhyt eikä uutta tilaisuutta tule. Tottakai silloin kannattaa pysyä suhteessa, jos suhde tyydyttää molempia ja rakkautta riittää.
Normaalien, mieleltään terveiden ja vakaiden ihmisten liitot kestävät ja perustuvat aikuiseen rakkauteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen miettinyt. Tuntuu ettei tavallisesta terapiasta, missä olen jo kolmatta vuotta käynyt ... Niin ei siitä vain ole apua... Tarvin jotain muuta.
-ap
Mitä jos osallistuisit johonkin euroryhmään tai tapahtumaan?
Kyllä se varmasti olisi tarpeellista, ennen kuin mökkiinnyn tänne kotiini muutenkin.
Tässä lähellä vain ei sellaisia ole, mutta en sitten tiedä olisiko jotain sellaista mitä ei järjestetä kovin usein, että olisi mahdollisuus matkustaa kauemmaksi... Tai miksi ei niitä etänäkin järjestetä ja jonain "verkkokursseina".
Vierailija kirjoitti:
Vain heikot traumatisoituvat avioerosta. Todella heikot. Käytännössä ovat varmasti traumatisoituneet jo aikaisemminkin jostain muusta asiasta tai sitten heidän elämänsä on ollut siihen asti todellista ruusuilla tanssimista.
Oletko sarjaeroileva pelle?
En jaksanut lukea, mutta oletan että olet se ukko?
Traumojen purkautumisessa kestää vuosia ja jos traumojen aiheuttaja on vielä jatkuva osa elämääsi, ei mikään ihme että yli pääseminen on haastavaa. Parhaiten siinä yleensä onnistuvat ne, jotka jättävät eksän taakse kokonaisuudessaan. Jos häneen suhtautuu tunteellisesti, voi olla vaikeaa
Tilanne saattaa olla sinulle turvallisin noin, sillä jotkut väkivaltaiset eksät pimahtavat, kun menee eteenpäin. Jos hän on ollut sinua kohtaan huono suhteessa, hän on sinua kohtaan todennäköisesti vielä huonompi eron jälkeen. Olet kiinni lapsissanne, joka estää sinua etenemästä
Voit jättää lapset, tai ravistaa itsesi kokonaan eroon eksästä muutoin. Tällöin kannattaa tiedostaa, että hän hyökkää sinua kohtaan, jos jätät hänen vuokseen kärsimisen. Hän elää kärsimyksestäsi, eli suhteessa ja edelleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60% avioliitoista päättyy eroon. Kannattaa hyväksyä tapahtunut. Sillä tavalla pääsee helpommalla. Ei sinussa ole vikaa, ehkä vain entinen miehesi halusi nyt vaan jotain muuta. Kannattaa rakentaa uusi oma elämä ystävineen ja uusi parisuhde aikanaan.
Niin. Erot kasautuvat samoille henkilöille.
Kun kerran huomaa, ettei elämän tarvitse olla hampaat irvessä huonossa suhteessa kituuttamista, eroaa helpommin uudelleenkin.
Teini-iästä hautaan kestävä parisuhde ei ole arvo, jonka vuoksi kannattaa elää onnettomana, ilman seksiä tai kulisseja kannatellen elämäänsä. Elämä on lyhyt eikä uutta tilaisuutta tule. Tottakai silloin kannattaa pysyä suhteessa, jos suhde tyydyttää molempia ja rakkautta riittää.
<
Tältä minustakin oikeasti alkaa tuntua. Kaikki paska ja traumat lapsuudesta teini ikään ja tähän ikään saakka on noussut nyt pintaan.
Enkä todella tiedä mitä niiden asioiden ja ajatusten kanssa tekisin...
En esimerkiksi luota oikein keneenkään, elämä vain ollut sellaista...
-ap
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea, mutta oletan että olet se ukko?
Nainen olen.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Traumojen purkautumisessa kestää vuosia ja jos traumojen aiheuttaja on vielä jatkuva osa elämääsi, ei mikään ihme että yli pääseminen on haastavaa. Parhaiten siinä yleensä onnistuvat ne, jotka jättävät eksän taakse kokonaisuudessaan. Jos häneen suhtautuu tunteellisesti, voi olla vaikeaa
Tilanne saattaa olla sinulle turvallisin noin, sillä jotkut väkivaltaiset eksät pimahtavat, kun menee eteenpäin. Jos hän on ollut sinua kohtaan huono suhteessa, hän on sinua kohtaan todennäköisesti vielä huonompi eron jälkeen. Olet kiinni lapsissanne, joka estää sinua etenemästä
Voit jättää lapset, tai ravistaa itsesi kokonaan eroon eksästä muutoin. Tällöin kannattaa tiedostaa, että hän hyökkää sinua kohtaan, jos jätät hänen vuokseen kärsimisen. Hän elää kärsimyksestäsi, eli suhteessa ja edelleen
En tiedä... Välillä minusta tuntuu että minä olen se joka pimahdan... En haluaisi satuttaa henkisesti entistäni... Mutta kai teen sitä joskus tiedostamatta, kun kipu on itellä niin kova...
-ap
Vain heikot traumatisoituvat avioerosta. Todella heikot. Käytännössä ovat varmasti traumatisoituneet jo aikaisemminkin jostain muusta asiasta tai sitten heidän elämänsä on ollut siihen asti todellista ruusuilla tanssimista.