Lue keskustelun säännöt.
Onko jollain kokemuksia ' etä-äitiydestä' ?
06.02.2007 |
Olen ihan shokissa. Ex-mieheni soitti ja sanoi ajatelleensa, että lapset (4v ja 12v) voisivat muuttaa hänen luokseen. Lapset ovat kuulemma sanoneet haluavansa muuttaa isän luokse. Meillä on yhteishuoltajuus tällä hetkellä, välimatkaa on noin 70km. Lapsilla on läheiset suhteet meihin kumpaankin vanhempaan ja mies on ollut hyvä isä lapsille. Olen kuitenkin aivan järkyttynyt, enkä pysty edes ajattelemaan asiaa. Löytyykö teillä kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Kommentit (9)
Kuinka vanha lapsi oli jäädessään isänsä luokse asumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuun oli ikävä kova, mutta kaikkeen tottuu. Lapsi silloin 3 v, nyt jo kohta 13 v.
ystävän lapsi oli eron sattuessa 2-v ja nyt on 6-v.
Kauanko olette olleet erossa? Eikö ole mitään mahdollisuutta, että palaisitte vielä yhteen?
Lapsi asuu lähellä (n. 15 km) ja mahdollisuus nähdä useamminkin on siis olemassa.
Se vain oli paras ratkaisu eron hetkellä ja on sitä edelleen.
Mielestäni lapsesi (ainakin vanhempi) on jo sen ikäinen että mielipide on tärkeä, joten sen mukaan vain on toimittava. Miksei isä siinä kuin äitikin eli jos miehesi on nähnyt etänä tähän asti, miksi olisit etuoikeutetumpi?
t: 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelivuotias ei pysty päättämään tuollaisia asioita, isomman kanssa voi keskustella asiasta. En ymmärrä, että miksi lasten pitäisi muuttaa.
Olemme olleet erossa jo kolme vuotta, joten emme aio palata yhteen. Olen sitä paitsi naimisissa ja meillä on yhteinen pieni vauva. Yhteen palaaminen ei siis ole mahdollista, eikä sitä edes kumpikaan haluaisi.
Lapsista ' luopuminen' tuntuu aivan kamalalta ajatukselta, vaikka näkisin heitä joka viikonloppu. Eikä tässä tietysti edes ole vielä mitään päätetty. Ex-mies vain pyysi ajattelemaan sitä mahdollisuutta, sillä olemme muuttamassa toiseen kaupunkiin ja ex-miehen mielestä lasten olisi parasta jäädä hänelle, sillä lapsille läheinen mummikin asuu naapurissa.
Eihän minulla ole mitään yksinoikeutta lapsiin. Isä on ihan yhtä hyvä vanhempi kuin minäkin. Ajatus vain tuntuu niin kauhealta:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokevatko lapset etteivät saa enää huomiota?
Syynä oli pääosin se, että ystäväni oli vuorotyössä, kun taas isällä oli päivätyö. Lapsi jäi siis suoraan erossa asumaan isän kanssa. Äidillä lapsi oli suurinpiirtein joka toinen viikonloppu ja usein iltaisin (tietysti äidin työvuorojen mukaan.)
Tätä nykyä lapsi asuu taas äitinsä kanssa, kun olosuhteetkin ovat muuttuneet.