Saisinko täältä voimaa yläkoulun opettajan työhöni?
Kommentit (70)
En ymmärrä miten kukaan opettaja jaksaa p€rseileviä teinejä. Kunnioitukseni
Vierailija kirjoitti:
Mene muualle ruikuttamaan. Elämä on valintoja. Olet valinnut huonosti.
Näin kiva päivä, ja sinä olet noin huonolla tuulella. Koitahan piristyä.
On ollut urani karmein alku. Jopa vessassa työkaveri huuteli oven takaa asiaansa, koska sekunnin rauhaa ei töissä saa. Kaikki lähti vyörymään heti ensimmäisestä päivästä. En käsitä, miten tänä vuonna tämä oli näin rankka aloitus. Onneksi tänään oli jo hiukan tasaisempi päivä. Ehkä jaksan ensi viikkoon.
Tosiaan ei montaa viikkoa enää syyslomaan.
Voin sanoa muuten, että tämän työn paras puoli on huumorintajuiset teinit. Siis teinit on todella viihdyttäviä ja oivaltavia parhaimmillaan. Heidän kanssaan saa helposti hyvät välit. Eikä ne vanhemmatkaan ole erityisen hankalia, kun jaksaa lähestyä oikein. Muista, että lapsi on heidän lapsensa ja hirveän tärkeä heille. Itsekin vanhempana olen heti herne nenässä helposti, jos joku hyökkää lapseni asioissa. Kun vanhemmat uskoo, että heidän lapsensa on oikeasti jees ja pidän hänestä, voidaan sitten puhua hyvässä hengessä niistä ikävimmistäkin asioista. Erityisen herkkiä on vanhemmat, joiden lapsesta tulee vaan aina sitä negatiivista. Heidän kanssaan pystyy parhaimmillaan rakentamaan huikean hyvän yhteistyön ja tällöin lapsenkin käytös on ollut yllättävän hyvää. Se vaatii sen, että ei tuomitse lasta, tuo hänen hyviä puoliaan esille ja hiukan huumoria mukaan. Vanhemmat itsekin osaavat välillä nauraa nuorensa toilailuille.
Aikanaan saat korjata työsi hedelmää. Nyt sinnikkyyttä.
Millaista se on? Ovatko nuoret kauheita ja vanhemmat vielä kauheampia?
Vierailija kirjoitti:
3 kuukauden palkallisen loman jälkeen on varmasti rankka paluu.
Siitä, millaiseksi työ on muuttunut, kertonee se, että edes pitkät lomat ei enää ole merkittävä vetovoimatekijä alalla. Opettajista alkaa olla koko ajan enemmän pulaa. Tällä hetkellä vaikeauksia löytää työntekijöitä on erityisesti pienillä paikkakunnilla ja haastaviksi mielletyillä koulualueilla, mutta ilmiö leviää kyllä muuallekin.
Mulla lähti 14. vuosi. On kivaa olla yläkoulun ope. Saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Lue vaikka Työttömien opettajien vertaistukiketjua täältä. Ja jos oikeasti et siedä työtäsi, ei sun ole pakko siellä olla. On niitä, jotka haluaisivat paikan, mutteivat saa.
Arvostan ja kunnioitan tekemääsi työtä. Ei ole varmasti helppoa. Mutta muistan edelleen lämmöllä yläasteen opettajia, jotka meitä yrittivät kaikesta huolimatta opettaa (vaikka kaikkemme teimme vastustaaksemme).
Tsemppiä vaan sinne.
Itse ainakin muistan lämmöllä yläasteen opettajiani. Haikea olo on tullut kun on nähnyt vaikka jonkun kuolinilmoituksen lehdessä. Ovat siis jo moni manan mailla. Ikinä ei tietenkään silloin aikanaan tullut sanottua, miten tärkeitä he loppujen lopuksi olivatkaan, tai ei sitä varmaan silloin edes ymmärtänyt.
Minulla on kivoja oppilaita, kaikkien hölmöpöllöjenkin kanssa menee hyvin. Sen sijaan rehtori on niin syvältä ahterista ettei tosikaan. Yritän vältellä häntä parhaani mukaan, mutta joka päivä se ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 kuukauden palkallisen loman jälkeen on varmasti rankka paluu.
Siitä, millaiseksi työ on muuttunut, kertonee se, että edes pitkät lomat ei enää ole merkittävä vetovoimatekijä alalla. Opettajista alkaa olla koko ajan enemmän pulaa. Tällä hetkellä vaikeauksia löytää työntekijöitä on erityisesti pienillä paikkakunnilla ja haastaviksi mielletyillä koulualueilla, mutta ilmiö leviää kyllä muuallekin.
No ei kyllä ole pian pulaa, vähintään puolet jää työttömäksi, kun syntyvyys on jo monta vuotta vaan mennyt alemmaksi. En suosittele hakeutumaan alalle, jossa on pian ylitarjontaa, sama koskee vanhustenhoitajia.
Yläkoulun opettajan työ on maailman paras työ. Takana vuotta vaille 30. Joka aamu lähden töihin mielelläni. Täytyy olla oma itsensä ja arvostaa jokaista oppilasta. Kun on rehellinen, seisoo opetuksensa takana ja on avoin ja ymmärtäväinen, saa oppilailta pääosin samalla mitalla takaisin. Ne, jotka ovat todella hankalia oppilaita, yritän tilanteiden jälkeen unohtaa ja olla ottamatta itseeni. Kuten joku jo sanoi, tee se, mitä pystyt. Et voi pelastaa koko maailmaa. 454
Montakymmentä vuotta on jo yläkouluajoista mutta edelleen ent. koulukavereiden kanssa muistelemme niitä. Ystävälliset ja kannustavat opettajat ovat jääneet positiivisina mieleen. Opettajan inhimillisyys on tärkeää, ei aina tarvitse olla niin tehokas ja suorittaa hektisesti. Vasta nyt olen tajunnut, että oppiminen on tärkeää, ei arvosanat.
Ei paineita Ap:lle mutta kouluväkivaltaan, sekä henkiseen että fyysiseen on tärkeää puuttua, ainakin oman luokan kohdalla. Vaikka yhteistyössä kuraattorin kanssa, jos koulusta löytyy tai sitten toisen opettajan kanssa työparina, ettei kaikki kaadu vain yhden open niskaan. Aikaahan siihen menee mutta jos aikuiset eivät puutu, voi nuorille jäädä paljon jopa elinikäisiä traumoja. Olette paljon haltijoina mutta tämä kannustuksena, ei paineena.
Tsemppiä, Ap!
Teet tärkeää työtä. Lämmin kiitos siitä. Kuten moni jo sanonut opettajan sanomiset ja tekemiset muistetaan vielä vanhanakin.
Hyvällä olen itse niitä opettajia muistanut jotka toimivat rehellisesti ja kannustavasti. Sekä eivät ottaneet itselleen niitä suosikkeja luokassa.
Itselle tullut omien nuorten kautta tunne, että eniten arvostetaan niitä opettajia jotka työssään aidosti välittävät nuorista.
Kun kohtelee nuoria kunnioittavasti niin vastaan saa itsekkin useimmiten kunnioittavaa kohtelua.
Ja tosiaan sitä huumoria ei kannata unohtaa.
Miksi juuri helpoimmalla "töissään" pääsevät elitistiset ammattiryhmät kuten opettajat ja papit ovat kovimpia marisijoita?
Kaikki tuntuu olevan heille niin kauhean rankkaa. Tekisi hyvää noille etuoikeutetuille kokeilla mitä on tehdä oikeita ihmisten töitä.
Palkka on sama vaikka et stressaisikaan työasioita iltaisin. Älä tee mitään omalla ajalla. Mihin ei työaika riitä, jätä tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Palkka on sama vaikka et stressaisikaan työasioita iltaisin. Älä tee mitään omalla ajalla. Mihin ei työaika riitä, jätä tekemättä.
Nyt täytyy vähän kommentoida. Hain oppilaita kouluun omalla ajalla, vein kotiin omalla ajalla. Tein aamupalat tunneille kun tiesin että osa näkee nälkää kotona. Aina oli ovi auki ihan omalla ajalla. Ymmärrän että sä ajattelet palkkaa ja työaikaa, mä ajattelin niitä oppilaita joita pystyin auttamaan. Ehkä mä olen dinosaurus.
t. Erkkaope
Älä lähde oppilaiden kanssa "kaverilinjalle", olet vaan opettaja, aikuinen joka sanoo missä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri helpoimmalla "töissään" pääsevät elitistiset ammattiryhmät kuten opettajat ja papit ovat kovimpia marisijoita?
Kaikki tuntuu olevan heille niin kauhean rankkaa. Tekisi hyvää noille etuoikeutetuille kokeilla mitä on tehdä oikeita ihmisten töitä.
Luuletko, että nuo eivät ole opiskeluaikana olleet mcduunissa?
Tai nobelistia.