Voiko lapset jättää asumaan keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut omillani jo 15v. Kyllä ne lapset pärjää. Ruokaa tosin en tainnut syödä juuri ollenkaan.

Anoreksia iskisi mullekin tuossa tilanteessa tai jokin muu häiriö.

Kyllä voi pääsääntöisesti. 

Vanhemmilla on huoltovastuu lapsistaan lain mukaan. Nuorempi on 17-vuotias, ei täysi-ikäinen.

Kyllä voi. Normaalilla älyllä varustetut pärjäävät hyvin.  

Kun olin lukiossa, kaverin vanhemmat ja pienemmät sisarukset muuttivat töiden perässä USA:han ja jättivät kaverini Suomeen. Kysyivät kyllä tältä, halusiko lähteä mukaan, mutta hän ei halunnut. He vuokrasivat kaverille kivan kämpän. Hänen munminsa asui aika lähellä ja he näkivät usein. Me oltiin usein kaveriporukalla tämän ystävän luona ja vietettiin muutenkin paljon aikaa yhdessä. Oltiin kaikki tunnollisia ja kilttejä, ei ollut mitään aineiden käyttöä tai vastaavaa. Ilmeisesti kuitenkin kaverini olisi tarvinnut aikuisen tukea enemmän, koska hänellä alkoi lukion jälkeen nopeasti mennä huonosti. Hän sairastui sitten psykoosiin ja teki muutamia vuosia myöhemmin itsem***an. 

En nyt sano, että vanhempien muutto suoraan aiheutti tuon mielen järkkymisen, mutta ainakaan se ei helpottanut ollenkaan. En siis itse missään tapauksessa jättäisi nuoria toiseen maahan. En myöskään erityisesti kannustaisi nuoria muuttamaan toiseen maahan paitsi jonkin vaihdossa puitteissa, jossa on jo jonkinlaista, edes löyhää, tukiverkkoa (yliopisto tai oppilaitos). Itse muutin 19-vuotiaana ulkomaille ja se ei ollut helppoa.

Australiassa ja monessa muussa maassa jo 13-vuotiaat lähetetään sisäoppilaitokseen niin että näkevät vanhempia 2krt/vuosi. Mitä ihmeen hyysäämistä on jättää 17 ja 18 vuotiaat??

Lähdin töihin maalimalle 16v. Riippuu ihan millasia he ovat, voi mennä hyvin tai hyvin huonosti Ystäviä, sukua lähellä? 

Ei voi!

Vierailija kirjoitti:

Mieti tätä myös itsesi kannalta. Kuinka usein sitä tulee mahdollisuus muuttaa ulkomaille töihin?

Kyse ei ole vain lastesi elämästä vaan myös omasta elmämästäsi. Et voi elää elämääsi vain lapsiasi varten... Alkaako kaduttamaan jos, et nyt ota ulkomaille muuton mahdollisuudesta kiinni?

Ulkomaille muutto on iso asia eikä aina erityisen kivaa ja helppoa. Aluksi kaikki voi tuntua seikkailulta, mutta totuus on se, että siinä kiskoo itsensä juurineen jonnekin muualle, kun muut läheiset jatkavat eloaan ja oloaan tutussa paikassa. Väkisinkin siinä vieraantuu. Herää kysymys haluaako joku tosiaan vieraantua omista lapsistaan?

Itse olen asunut yli 20 vuotta ulkomailla ja vaikka elämä on täällä tosi mukavaa, valitsisin ehdottomasti toisin jos voisin. En olisi lähtenyt. Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin paikat ja ihmissuhteet tärkeämpiä kuin mikään oman onnen etsintä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lasten työpaikoista ja siitä osaavatko huolehtia itsestään. Minut jätettiin 16 -vuotiaana huolehtimaan itsestäni.

Ei lasten tarvitse käydä töissä. Kunhan käyvät koulussa/opiskelevat ja hoitavat arkensa. Ja vanhempi/vanhemmat rahoittaa.

Mä lähdin ennen 16 v lukioon omilleni.

Moni muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan heti peruskoulun päätyttyä. Hekin tulevat toimeen. 

Vierailija kirjoitti:

En jättäisi. 17v ei ole vielä täysi-ikäinen, joten ei pysty itse hoitamaan kaikkia virallisia asioita ja jos joku tapaturma sattuu, niin olet kaukana.

Nyt täytyy kyllä kysyä, että mitä sellaisia tuossa tilanteessa eteen tulevia asioita on, joita 17 v ei voisi hoitaa? Itselleni ei tuu mieleen yhtäkään. 

 

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lukiossa, kaverin vanhemmat ja pienemmät sisarukset muuttivat töiden perässä USA:han ja jättivät kaverini Suomeen. Kysyivät kyllä tältä, halusiko lähteä mukaan, mutta hän ei halunnut. He vuokrasivat kaverille kivan kämpän. Hänen munminsa asui aika lähellä ja he näkivät usein. Me oltiin usein kaveriporukalla tämän ystävän luona ja vietettiin muutenkin paljon aikaa yhdessä. Oltiin kaikki tunnollisia ja kilttejä, ei ollut mitään aineiden käyttöä tai vastaavaa. Ilmeisesti kuitenkin kaverini olisi tarvinnut aikuisen tukea enemmän, koska hänellä alkoi lukion jälkeen nopeasti mennä huonosti. Hän sairastui sitten psykoosiin ja teki muutamia vuosia myöhemmin itsem***an. 

En nyt sano, että vanhempien muutto suoraan aiheutti tuon mielen järkkymisen, mutta ainakaan se ei helpottanut ollenkaan. En siis itse missään tapauksessa jättäisi nuoria toiseen maahan. En myöskään erityisesti kannustaisi nuoria muuttamaan toiseen maahan

Tässä tapauksessa on lähdössä vain äiti. Sisarus, isä, molemmat isovanhemmat, tädit ja serkut asuvat kaikki korkeintaan 10 km päässä.

Ap

Elämässä eteenpäin. Kaikki.