Kuinka paljon ysiluokkalaisen jatko-opintoihin voi ja saa vanhempi vaikuttaa?
Olen täällä niellyt pettymystäni, kun poika päätti mennä ammattikouluun. Alakoulussa oli hyvä keskiarvo, yläkoulussa se vähän laski, mutta olisi päässyt silti kahteen valitsemaansa lukioon. Mutta niin vain valitsi vastusteluistani huolimatta ammattikoulun. Ja vielä alalta, jossa en jotenkin yhtään näe hänen työskentelevän tulevaisuudessa. En usko, että poikakaan tiesi yhtään, mitä työ tuolla alalla oikeasti on. Eipä kai sitä voi 15-vuotiaana tietääkään.
Mitä mieltä olette, kuinka paljon vanhempi saa tai voi ohjata tai painostaa teiniä tiettyyn kouluun? Kokemuksia suuntaan tai toiseen? Itseäni jäi vaivaamaan, että olisiko pitänyt vain määrätietoisemmin ohjata poika lukioon.
Kommentit (53)
Meillä kaikki menevät lukioon ja asiasta ei edes keskustella. Pienestä pitäen on tehty selväksi, että ammattikoulu on vähä-älyisiä ja luusereita varten, eikä sinne kukaan mene vapaaehtoisesti.
Lukioon voi mennä myöhemminkin, jos haluaa. Sinun mahdollisuutesi vaikuttaa hänen opiskeluintoonsa meni jo, siinä oli se noin kymmenen vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Nuori tarvitsee aina motivaatiota kouluun, oli se sitten mikä tahansa. Pakottamalla syntyy harvoin motivaatiota.
Se mikä minusta on tehtävissä on lähinnä se että keskustellaan laajasti nuoren kanssa siitä että millaisia odotuksia hänellä on työelämästä ja millaisessa ammatissa ne odotukset voisivat sitten täyttyä.
Tämä!
Meillä ei lähipiirissä ole ketään ammattikoulun käynyttä, joten ei lapsetkaan edes nähneet vaihtoehtona sitä. Perhe ja läheiset vaikuttaa todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki menevät lukioon ja asiasta ei edes keskustella. Pienestä pitäen on tehty selväksi, että ammattikoulu on vähä-älyisiä ja luusereita varten, eikä sinne kukaan mene vapaaehtoisesti.
Hahahha ja niinpä vaan amiksesta valmistunut sähkömies tienaa paaaaaljon enemmän kuin sun lukiota junnaavat!
Kaverin nuori on joo kovapalkkainen kaveri!
Kyllä meidän poitsu sano jo ysin jälkeen että Ammattikoulusta pääsee nopeammin työn syrjään kiinni. Eikä tulevissa palkoissa jurikaan häviä jos on vaan lukio opinnot. Siihen sanoin, sun valinta mutta jos oot repinyt yläasteella ysin keskiarvoja, niin olisit vähemälläkin lukemisella päässyt amikseen. Jos sulla on luku päätä, se kannattaa höydyntää, koska lukiosta voi hakea Yliopistoon. Kyllä näistä keskusteltiin, poitsu valitsi lukion ja sen jälkeen pääsi Yliopistoon. Nyt on kandi ja toivottavasti kahden vuoden päästä Maisteri.
Mielestäni aikuinen saa ja tuleekin ohjata lasta, ei tuon ikäinen oikeasti ole riittävän kypsä tekemään näin isoja loppuelämän päätöksiä. Lukioon mennään, se ei poissulje mitään mahdollisuuksia. Ja hyvä opetellä lukemaan ja ajattelemaan. Koulu ei ole vain töitä varten vaan koko loppuelämää ja yleissivistystä varten.
Itsekin olisin halunnut ammattikouluun mutta pakotettiin lukioon, ja se oli oikein tehty.
Voit kyllä vielä vaikuttaa siihen, että nuori löytää oman, itselleen sopivan elämänpolun myös koulutuksen osalta. Ole nyt aktiivinen ja osoita kiinnostusta hänen opiskeluaan kohtaan. Voitte myös keskustella vaihtoehdoista, joita siis riittää vaikka kuinka ja myös pitkään. En yhtään pidä niistä puheista, miten joku nuori sai ostettua sitä tai tätä parikymppisenä - eihän elämää kai tavaroiden hankkimiseksi eletä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä opinnonohjaaja sanoo?
Kokemuksesta sanoisin että opo on se ihan vihoviimeinen kenen höpinöiden mukaan kannattaa tehdä mitään.
Kaveripiirini nykyisille akateemisille suositeltiin suunnilleen kaikille jotain lähihoitajan tai suurtalouskokin opintoja.
Olisit maksanut palkkaa opinnoista. Ei se lukio mikään ammatti ole. Eli milläs elät kun menet armeijaan ja sieltä tullessasi olet 19v eikä mitään ammattia. Ammattikouluun mennään juuri siksi kun vanhempien panostus lapseen on 0 euron tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Kokemus sivusta seuranneena on se, että liika painostus johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen. Voisin mainita pari, joka menivät painostettuna lukioon. Toinen lopetti kesken heti kun oli mahdollista, toinen kävi loppuun aivan turhaan, kun kuitenkin ammattikouluun meni.
Omat lapseni saivat ihan itse valita halujensa mukaan koulutuksen, ja hyvin on mennyt.
Yllättävän moni ei tiedä, että ammattikoulututkinnossa voi päästä opiskelemaan niin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun. Jälkimmäisessä on monia aloja, joilla jonkun aikaa työssä ollut ammattilainen pärjää paljon paremmin kuin tuore ylioppilas. Vaikka peruskoulun jälkeen hankkisi hevoshoitajan koulutuksen, voi päästä opiskelemaan eläinlääkäriksi. Monelle on yllättävä tieto sekin, että lukiota voi käydä vielä aikuisena. Itse asiassa moni ammattikoulussa kaksoistutkinnon suorittanut on käynyt lukiokurssit paikallisessa aikuislukiossa.
Teoriassa mahdollista, mutta todellisuudessa amistutkinnolla on todella vaikea päästä yliopistoon ja vielä vaikeampaa on pärjätä siellä. Jollain hevoshoitajalla ei ole toivoakaan päästä eläinlääkikseen. Siellä on vastassa monta ällää kirjoittaneet ylioppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Kokemus sivusta seuranneena on se, että liika painostus johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen. Voisin mainita pari, joka menivät painostettuna lukioon. Toinen lopetti kesken heti kun oli mahdollista, toinen kävi loppuun aivan turhaan, kun kuitenkin ammattikouluun meni.
Omat lapseni saivat ihan itse valita halujensa mukaan koulutuksen, ja hyvin on mennyt.
Yllättävän moni ei tiedä, että ammattikoulututkinnossa voi päästä opiskelemaan niin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun. Jälkimmäisessä on monia aloja, joilla jonkun aikaa työssä ollut ammattilainen pärjää paljon paremmin kuin tuore ylioppilas. Vaikka peruskoulun jälkeen hankkisi hevoshoitajan koulutuksen, voi päästä opiskelemaan eläinlääkäriksi. Monelle on yllättävä tieto sekin, että lukiota voi käydä vielä aikuisena. Itse asiassa moni ammattikoulussa kaksoistutkinnon suorittanut on käynyt lukiokurssit paikallisessa aikuislukiossa.
Mutta ammattikoulun todistuksella ei voi hakea yliopistojen todistushaussa, vaan haetaan pääsykokeella.
Minun alakouluikäinen lapseni haluaa tarjoilijaksi. Vielä on viisi vuotta aikaa painostaa toiselle alalle ja keskustella työtunneista, palkoista ja elintasosta. Hän on saanut kovin ruusuisen kuvan tarjoilijan työstä Tianasta, Barbista ja Lego Friendsistä. Kannattaakin keskustella lapsen kanssa siitä, onko hänellä oikeasti realistinen kuva haaveammatistaan.
Vanhempi on tietenkin vastuussa alle 18v. tekemisistä. Tämä koulutuksesta ja ammateista eli ammatinvalinnasta puhuminen pitää aloittaa kotona ajoissa. Koko peruskouluajan koulunkäyntiä pitää tukea: kehumalla onnistumsista, kannuntamalla, auttamalla selviytymään pettymyksistä, auttamalla myös vaikeiden asioiden ymmärtämisessä ja opiskelussa, eritoten olemalla kiinnostunut lapsesta ja siitä mitä koulussa tapahtuu. Ei siis arvostellen, vikoja etsien vaan kiinnostuneena keskustellen. Näin koulu- ja oppimismotivaatio säilyy, eikä suuria notkahduksia tapahdu murrosiän myötä. Ehkä olet herännyt vähän myöhään. Nuorelle voitoki kertoa, että mielestäsi hänen valinta ei ollut paras/kannattavin/kykyjensä mukainen, mutta joskus nuoren kannattaa antaa tehdä myös (vnhempien mielestä) virheitä. Elämä opettaa. Myöhemminkin voi vaihtaa alaa tai opiskella lisää. Näin erkkaopena sanoisin, että pojat jäävät usein kodeissa vähän kasvattamatta, ei kouluasioissa kannusteta ja tueta riittävästi, ollaan liikaa kiinni sukupuolirooleissa, ei ole riittäväst malleja lukevista ja sivistyksestä kiinnostuneista miehistä. Näin etenkin maaseudulla.
Eikö se vanhempi sen yhteishakulomakkeen allekirjoita, eli kyllä sen päätöksen pitää kulkea aikuisen kautta. Toki minusta nuoren pitää saada päättää, koska väkisin kukaan ei opi mitään.
Itse ajattelen, että lukion oppimäärä on minimi millä voi pärjätä nykymaailmassa. Miten otat kantaa uuden ydinvoimalan rakentamiseen jos et tiedä fuusion ja fission eroa tai ymmärrä puoliintumisaikaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen, että lukion oppimäärä on minimi millä voi pärjätä nykymaailmassa. Miten otat kantaa uuden ydinvoimalan rakentamiseen jos et tiedä fuusion ja fission eroa tai ymmärrä puoliintumisaikaa?
No nämä molemmat opetetaan kyllä jo peruskoulussa aikalailla samalla tasolla kuin lukiossakin.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni aikuinen saa ja tuleekin ohjata lasta, ei tuon ikäinen oikeasti ole riittävän kypsä tekemään näin isoja loppuelämän päätöksiä. Lukioon mennään, se ei poissulje mitään mahdollisuuksia. Ja hyvä opetellä lukemaan ja ajattelemaan. Koulu ei ole vain töitä varten vaan koko loppuelämää ja yleissivistystä varten.
Itsekin olisin halunnut ammattikouluun mutta pakotettiin lukioon, ja se oli oikein tehty.
Mitä peruskoulussa nykyään tehdää, jos lukioon mennään lukemista opettelemaan?
Ja nyt ovat sitten hankkineet autot omilla ansioillaan amiksesta valmistuttuaan? Minun lapseni hankkivat myös omat asunnot toisin kuin lukion käyneet serkut.
Ohjata saa, painostaa ei. Siinä erittäin yksinkertainen neuvo.