Urheilu nykyään yhtä itkuun purskahtelua. Mistä tämä kertoo?
Uutistarjontaa viime päiviltä:
Elina Lampela itki lohduttomana, Reetta Hurske purskahti itkuun, Suomen naiset itkivät, Wilma Murto purskahti kyyneliin, kaikki Suomen naiset itkivät, Lotta Harala murtui kyyneliin, jne jne...
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu globaalisti olympialaisissa on kovempaa kuin koskaan, ne entisajan tähdet jollain 1970-luvulla eivät olisi saaneet näissä olympialaisissa yhtä ainutta mitalia. Ihan sama kuinka paljon olisivat treenanneet, suurin osa olisi jossain 20-50 joukossa vaikka silloin taisteli mitaleista.
He hyötyivät kilpailun vähyydestä, sitä ei ollut siinä määrin kuin nykyään, moni nykyajan suomalainen urheilutähti pesisi nuo menneiden aikoijen tähdet mennen tullen vaikka vasemmalla kädellä, niin paljon parempia nykyurheilijat ovat myös Suomessa.
Yleisurheilussa oli Suomessa monessa lajissa 1970-luvulla huomattavasti parempi taso kuin tällä vuosikymmenellä.
Yhtään merkittävää Suomen ennätystä ei ole 1970-luvun urheilijan hallussa yleisurheilussa, nykyurheilijat ovat monessa lajissa tänä vuonna niitä en
Nykyajan vieterikengillä on helppo juosta uusia ennätyksiä. Kyllä urheilu oli erittäin kovaa 70-luvullakin. Ero nykyiseen on siinä, että itkukohtauksista on on tullut jokapäiväistä urheilijoilla
Eri
Urheilijat ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa treenaamiseen, tavoitteenaan voittaa kultaa. Se treenin määrä on todella kova. Kun mitalia ei tule, niin on ymmärrettävää, että v*tuttaa, tunteet tulevat ulos ja hyvä niin. Outoa olisi, jos häviön jälkeen urheilija olisi naama peruslukemilla näyttämättä mitään tunteita.
Ai mistä se kertoo?
No siitä, että ihmisillä on tunteet ja he näyttävät tunteensa. Mitä pahaa siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen tuntuu olevan tunne joillekin jota ei saisi näyttää, ihmisen pitäisi piilottaa tunteensa. Mutta oikeasti tervepäinen ihminen ymmärtää, että se on yksi tunne siinä missä muutkin tunteet, eikä sen näyttämisessä ole mitään pahaa.
Olen ihan näin miehenäkin ihmetellyt kuinka paljon joitakin pelottaa tuo tunne, suorastaan kauhistuttaa, ei sekään ole tervettä, suhtautua johonkin täysin luonnolliseen asiaan pelolla, lähes hysteerisesti.
Kypsä ja tasapainoinen ihminen osaa hallita tunteitaan. Epävakaa tunneihminen ei siihen kykene
Ihminen joka ei näytä tunteitaan, ei hallitse niitä, kun niitä ei ole. Epävakaa tunteeton ihminen.
No höpöhöpö. Kyllä ne epävakaat löytyvät nimenomaan sieltä woke-piireistä. He riehuvat, räyhäävät, itkevät ja huutavat, sekä syyttelevät kaikkea muuta kuin itseään omista ongelmistaan. Ei kovin tasapainoista touhua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen tuntuu olevan tunne joillekin jota ei saisi näyttää, ihmisen pitäisi piilottaa tunteensa. Mutta oikeasti tervepäinen ihminen ymmärtää, että se on yksi tunne siinä missä muutkin tunteet, eikä sen näyttämisessä ole mitään pahaa.
Olen ihan näin miehenäkin ihmetellyt kuinka paljon joitakin pelottaa tuo tunne, suorastaan kauhistuttaa, ei sekään ole tervettä, suhtautua johonkin täysin luonnolliseen asiaan pelolla, lähes hysteerisesti.
Kypsä ja tasapainoinen ihminen osaa hallita tunteitaan. Epävakaa tunneihminen ei siihen kykene
Vain jokin tunne voi käskeä sinua hallitsemaan tunteesi. Tunteiden hallitseminen on pitkälti samaa kuin nälän sietäminen - voit vain siirtää väistämätöntä, lopulta se tulee läpi, johon mennessä olisi parasta olla hajulla siitä mitä tehdää
Kyllä siihen riittää ihan vain järki. Kun katsoo epätasapainoisia tunneihmisiä ja heidän toimiaan, riittää ihan pelkkä järjenkäyttö toteamaan, että ei itse kannata toimia samoin. Ei siihen mitään tunnetta tarvita käskemään hallitsemaan omaa tunnemaailmaansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu globaalisti olympialaisissa on kovempaa kuin koskaan, ne entisajan tähdet jollain 1970-luvulla eivät olisi saaneet näissä olympialaisissa yhtä ainutta mitalia. Ihan sama kuinka paljon olisivat treenanneet, suurin osa olisi jossain 20-50 joukossa vaikka silloin taisteli mitaleista.
He hyötyivät kilpailun vähyydestä, sitä ei ollut siinä määrin kuin nykyään, moni nykyajan suomalainen urheilutähti pesisi nuo menneiden aikoijen tähdet mennen tullen vaikka vasemmalla kädellä, niin paljon parempia nykyurheilijat ovat myös Suomessa.
Yleisurheilussa oli Suomessa monessa lajissa 1970-luvulla huomattavasti parempi taso kuin tällä vuosikymmenellä.
Yhtään merkittävää Suomen ennätystä ei ole 1970-luvun urheilijan hallussa yleisurheilussa, nykyurheilijat ovat monessa lajissa tänä vuonna niitä en
Esimerkiksi kuulantyönnössä 1970-luvulla useat suomalaiset miehet työnsivät yli 20 metriä, parhaana Reijo Ståhlberg tuloksella 21.69 Tänä vuonna tilastoykkösen tulos on 19.02 ja ranking-listan kahdeskymmenes on työntänyt tuloksen 14.56
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ovat väärällä jalalla heränneet. Kun ei löydy riittävää kovuutta sinne.
Vuosien panostuksen jälkeen, ja vammojen kanssa taistelleena, ei saisi edes itkeä, kun kaikki valuu hiekkaan? Älä hyvä ihminen katso noita kisoja. Pidä sinä vaan kyynisyytesi ja elä unelmissasi muiden yläpuolella, tai kokeile itse treenata koko ikäsi ja huomaakin lopuksi sen olleen turhaa.
"Kyllä siihen riittää ihan vain järki. Kun katsoo epätasapainoisia tunneihmisiä ja heidän toimiaan, riittää ihan pelkkä järjenkäyttö toteamaan, että ei itse kannata toimia samoin. Ei siihen mitään tunnetta tarvita käskemään hallitsemaan omaa tunnemaailmaansa"
Ongelma on, että puhuessasi "epätasapainoisista tunneihmistä" kun joku itkee, puhut omista aivoituksistasi, jotka eivät täytä minkään pätevän arvioinnin kriteerejä.
Ei kovin järkevää, vaan tunnepohjaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin kuin se, että hymyillään menemään tuolla alisuoriutuneen kisan jälkeen...Voi vee! Suoraansanottuna maku menee.
Joo, ei tarvitse hymyillä, mutta ei nyt kuitenkaan tarvitse itkemäänkään ruveta
Mikä sinua niin kovasti pelottaa toisten tunteissa ja itkussa?
Vierailija kirjoitti:
Urheilu on suuria tunteita. Itkeehän raavaat miehetkin monesti katsomossa, kun suosikkijoukkue häviää.
Juurikin! Enemmän se myötähäpeää herättää kun Suomi häviää jääkiekko-ottelun ja väki märisee jossain baarissa.
Kertoo siitä että urheilijat ovat normaaleita ihmisiä eikä robotteja.
Vierailija kirjoitti:
Onko myös muiden maiden naiset itkeneet?
Aamulla 100 m aidoissa näkyi muutkin karsiutuneet kuin Hurske itkevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen tuntuu olevan tunne joillekin jota ei saisi näyttää, ihmisen pitäisi piilottaa tunteensa. Mutta oikeasti tervepäinen ihminen ymmärtää, että se on yksi tunne siinä missä muutkin tunteet, eikä sen näyttämisessä ole mitään pahaa.
Olen ihan näin miehenäkin ihmetellyt kuinka paljon joitakin pelottaa tuo tunne, suorastaan kauhistuttaa, ei sekään ole tervettä, suhtautua johonkin täysin luonnolliseen asiaan pelolla, lähes hysteerisesti.
Kypsä ja tasapainoinen ihminen osaa hallita tunteitaan. Epävakaa tunneihminen ei siihen kykene
Vain jokin tunne voi käskeä sinua hallitsemaan tunteesi. Tunteiden hallitseminen on pitkälti samaa kuin nälän sietäminen - voit vain siirtää väistämätöntä, lopulta se tulee läpi, johon mennessä olisi parasta olla hajulla siitä mitä tehdää
Minä vastaisin tollasille tunteiden patoajille, että on tietyt tilanteet ja tunteet joita on hyvä hallita. Mutta itku kun pettyy omaan suoritukseen ei ole mikään reaktio jota tarvitsisi hallita, koska se ei vahingoita ketään. Näyttää vaan urheilijoiden inhimillisen puolen.
Vierailija kirjoitti:
Se kertoo siitä että Suomen olympiajoukkueessa on 18 naista ja 7 miestä yleisurheilun puolella. Harvemmin miehet itkevät tuolla kisoissa.
Elmo Lakka taisi itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kertoo siitä että Suomen olympiajoukkueessa on 18 naista ja 7 miestä yleisurheilun puolella. Harvemmin miehet itkevät tuolla kisoissa.
Elmo Lakka taisi itkeä.
Onneksi nuoret miehet näyttävät nykyään tunteitaan vähän enemmän kuin vanhat jästipääkävyt, jotka eivät osaa näyttää muuta kuin vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Urheilijat ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa treenaamiseen, tavoitteenaan voittaa kultaa. Se treenin määrä on todella kova. Kun mitalia ei tule, niin on ymmärrettävää, että v*tuttaa, tunteet tulevat ulos ja hyvä niin. Outoa olisi, jos häviön jälkeen urheilija olisi naama peruslukemilla näyttämättä mitään tunteita.
Eihän noilla suomalaisilla urheilijoilla ole ollut mitään mahdollisuutta kultaan kuin Kalevan kisoissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen tuntuu olevan tunne joillekin jota ei saisi näyttää, ihmisen pitäisi piilottaa tunteensa. Mutta oikeasti tervepäinen ihminen ymmärtää, että se on yksi tunne siinä missä muutkin tunteet, eikä sen näyttämisessä ole mitään pahaa.
Olen ihan näin miehenäkin ihmetellyt kuinka paljon joitakin pelottaa tuo tunne, suorastaan kauhistuttaa, ei sekään ole tervettä, suhtautua johonkin täysin luonnolliseen asiaan pelolla, lähes hysteerisesti.
Kypsä ja tasapainoinen ihminen osaa hallita tunteitaan. Epävakaa tunneihminen ei siihen kykene
Vaikka osaisi hallita tunteitaan, ei niitä tarvitse tai kannata aina hallita (ts. piilottaa). Emme ole aasialaisia, jotka haluavat pitää pokerinaaman ja "kunniansa" joka tilanteessa.
Tämä muiden ihmisten fanaattinen kontrollointi on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Some hallitsee elämää, ja mennään virran mukana ja seurataan kiltisti trendejä, kuin lampaat.
Ulkonäkökriteerit saavat olla vain jotkut tietyt määrätyt, poikkeamia ei sallita. Joka ainoa ihokarva käydään läpi, rasvaprosentit, ihan kaikki pitää kritisoida ja etenkin saada solvata ja haukkua.
Nyt mennään sitten jo tuonne psyykepuolellekin ja määrätään minimit ja maksimit, mitä saa tuntea ja mitä näyttää. Kenties vieno hymy tilanteessa kuin tilanteessa?
Jotenkin huvittavaa, kun miettii esim. jääkiekkomatseja ja niiden ärhäkimpien "urheilijoiden" käytöstä. Lyödään toiselta vaikka hampaat kurkkuun ja hakataan mailalla päähän. Taklataan halvaantuneeksi ja huudellaan törkeyksiä.
Ja toisaalla epäonnistuessaan ei sitten saisi edes itkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheilijat ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa treenaamiseen, tavoitteenaan voittaa kultaa. Se treenin määrä on todella kova. Kun mitalia ei tule, niin on ymmärrettävää, että v*tuttaa, tunteet tulevat ulos ja hyvä niin. Outoa olisi, jos häviön jälkeen urheilija olisi naama peruslukemilla näyttämättä mitään tunteita.
Eihän noilla suomalaisilla urheilijoilla ole ollut mitään mahdollisuutta kultaan kuin Kalevan kisoissa!
No ei ne sinua varten urheile. Sinne on kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kisaamaan treenata, ei heikko vie paremmalta paikkaa. Ovat kuitenkin aktiivisia ja erittäin hyväkuntoisia, ei se sinun elämääsi hetkauta suuntaan eikä toiseen, jos eivät menesty. Ja aina siellä on vielä huonompiakin ollut. Sopii mennä itse hakemaan se olympiakulta!
Vain jokin tunne voi käskeä sinua hallitsemaan tunteesi. Tunteiden hallitseminen on pitkälti samaa kuin nälän sietäminen - voit vain siirtää väistämätöntä, lopulta se tulee läpi, johon mennessä olisi parasta olla hajulla siitä mitä tehdään.