Mies on muuttunut aika kamalaksi pikkulapsiaikana
Mies ei ollut tällainen, kun aloimme olla yhdessä. Mies on muuttunut pikkulapsiaikana tällaiseksi. Ja kun joku tulee sanomaan, niin miehellä ei ole toista naista. Ei petä ja suhtautuu pettämiseen hyvin kielteisesti. Mies on vaan aivan väsynyt lapsiarkeen. En ole antanut ryhtyä vapaamatkustajaksi, vaan olen pakottanut tekemään oman osuutensa kotitöistä ja lapsen asioista.
-Mies on usein ärtynyt. Jos taapero sanoo isälleen jotain, niin mies vastaa usein ärtyneellä äänellä. Suuttuu kohtuuttoman paljon, jos taapero vaikka kaataa maidon tai pissaa lattialle. Mies huutaa lapselle, lapsi itkee kovasti ja haluaa minun syliini lohdutettavaksi. Lapsi kiukuttelee isälleen paljon, mies on jatkuvasti lapselle vihainen. Mies on ärtyy minullekin helposti.
-Miehestä on tullut todella itsekäs. Ajattelee vain itseään ja puhuu vain itsestään/omista asioistaan. Ei kysy toisten kuulumisia. Jauhaa myös minun sukulaisilleni ja kavereilleni omasta harrastuksestaan, joka ei muita kiinnosta. Kun menimme isäni kanssa kauppaan, mies suositteli isälleni jäätelöä x, mutta kun isäni sanoi ottavansa sen, mies harmitteli isäni ottaneen viimeisen x-jäätelön. Isäni sitten kilttinä antoi miehelleni x-jäätelön ja valitsi toisen itselleen. Kun ehdotin, että mies menisi lapsen kanssa lapsille tarkoitettuun harrastukseen y, niin mies nurisi, että hän mieluummin menisi harrastukseensa sinä iltana.
-Mies ei näe, että vika olisi hänessä. Ei suostu menemään psykologin juttusille, kun olen sitä ehdottanut. Mies vain hokee, että minun pitää ensin myöntää olevani yhtä lailla syypää tilanteeseen. Hän ei muuten lähde mihinkään juttelemaan.
Kommentit (25)
Miehesi ei yksinkertaisesti pidä lapsista. Mikä siinä on epäselvää? Toinen näkökulma on tietysti se, että hän tiedostaa, ettei lapsi ole hänen tai hänellä on ainakin vahva syy epäillä asiaa. Mitäpä jos puhuisit miehesi kanssa! Se on yleensä helpoin tapa kommunikoida kahden ihmisen välillä. Ei se, että sinä tuntemattomilta ihmisiltä asioita kyselet selvennä tilannetta mihinkään suuntaan.
Ehdota miehellesi isyystestiä, se ei ole kovin kallis juttu. Toki se voi tulla kalliiksi kun totuus sinusta tulee julki. Ottaen huomioon miehesi suhtautumisen pettämiseen, niin taidat olla kusessa. Teit niin tai näin.
Olen yrittänyt ehdottaa miehelleni, voisiko kyse olla masennuksesta. Mies sanoo, että ei ole ja ei ole minun tehtäväni antaa diagnoosia. Lääkäriin ei suostu menemään. Minusta mies on myös poikkeuksellisen väsynyt, vaikka lapsemme nukkuu yönsä sikeästi eli ei herättele.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ei yksinkertaisesti pidä lapsista. Mikä siinä on epäselvää? Toinen näkökulma on tietysti se, että hän tiedostaa, ettei lapsi ole hänen tai hänellä on ainakin vahva syy epäillä asiaa. Mitäpä jos puhuisit miehesi kanssa! Se on yleensä helpoin tapa kommunikoida kahden ihmisen välillä. Ei se, että sinä tuntemattomilta ihmisiltä asioita kyselet selvennä tilannetta mihinkään suuntaan.
Ehdota miehellesi isyystestiä, se ei ole kovin kallis juttu. Toki se voi tulla kalliiksi kun totuus sinusta tulee julki. Ottaen huomioon miehesi suhtautumisen pettämiseen, niin taidat olla kusessa. Teit niin tai näin.
Minustakin ap vaikuttaa luntulta. Huonolta äidiltä joka ei kykene itse lastaan hoitamaan.
Täällä jo joku epäili minua pettäjäksi. En ole. Lapsi on varmasti mieheni, näkee lapsen ulkonäöstäkin. Mieskin halusi perheenlisäystä, mutta on ollut lapsen syntymän jälkeen hyvin väsynyt. Äreys on vain pahentunut.
Ap
Ei, vaan tajuavat yhtäkkiä kaiken paskan, mitä lapset tuovat tullessaan, ja tuskaisesti liian myöyhään.