Lue keskustelun säännöt.
Oman vanhemman auttaminen
07.08.2024 |
Miten teillä muilla?
Autan omaa iäkkäämpää vanhempaani lähes kaikissa asioissa useamman kerran viikossa. Ei suostu ottamaan ulkopuolista apua.
Bensakulut asiointeihin maksaa. Päivistäni kuluu kuitenkin useampi tunti viikossa asioiden hoitoon ja väsymys näihin alkaa näkyä.
Syy väsymykseen löytyy, kun kotona erityislapsi. Vanhempi sanoo ymmärtävän tämän, mutta ei kuitenkaan ymmärrä.
Työlista on iso, kun ei itse kykyne hoitamaan. Minusta minun pitäisi saada pieni korvaus, mutta onko kohtuutonta tätä vaatia? Jos ei, niin mikä summa olisi sopiva?
Käytän siis kaupassa, varaan aikoja sinne tänne, lääkäri, labra, apteekki asioinnit, kaikkien sopimusten teko, hakemuksien täyttäminen, reseptien uusimiset ja lista jatkuu vielä.
Kommentit (58)
En pyytäisi rahaa muuta kun kuluista (bensat), minusta se olisi loukkaavaa. Mutta rajaisin sitä, mihin suostun. Eihän se raha sinulle jaksamista tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En velvoittaisi lapsiani avuksi samalla kun itse kieltäydyn ulkopuolisesta avusta. Sukulaisuudesta huolimatta jokaisella on vain tämä yksi elämä, miten voisin riistää toiselta aikaa olla onnellinen? Haluaisin lapseni parasta yli oman itseni koska kyseessä on lapseni. Vanha ikä ei tee ihmisestä erityistä, pitää silti kantaa vastuu omista tunteista ja asioista. (Olenko tullut kylmäksi vai toisinpäin, rakastavammaksi, ajatus vain)
Älä ikinä, milloinkaan, missään olosuhteissa suostu ottamaan omaishoidontukea! Sen jälkeen vanhus ei saa mitään palvelua ja olet myynyt elämäsi ja terveytesi muutamasta satasesta.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhaa vanhempaa auttaa sen uusi puoliso. Siks se varmaan sen ottikin.
Sama ja siksi olen ulkoistanut itseni kokonaan tuosta kuviosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on useampi sisarus, muut käyvät vain kahvilla. Olisikin helppoa, jos kaikki ei olisi yhden harteilla. Vetovat pidempään matkaan.
Meitäkin on monta ja vuoroviikoin kävimme kaupassa vanhemmillemme.
Osalla oli matkaa yli 300 km mutta onnistui silti. Kotihoidon kautta oli lääkehoito. Siivous, jalkahoito ja parturi tuli kotiin.
Lähellä oleva lounasravintola vei arkisin ateriat.
Joskus isä vähän murisi maksuista mutta sanoin ettei kukaan ilmaiseksi työtään tee.
Oletteko aivan laskutaidottomia? Kauppapalvelu käyttöön! Tehän käytätte bensaan enemmän kuin sinne kauppaan.
Halusimme tietysti samalla tavata vanhempiamme ja seurata heidän vointiaan. Kaikki omasta halustamme kävimme. Nyt isä jo kuollut ja äiti hoitokodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Joka päivä tulee jokaiselta viesti, lasten kuva, lemmikkielukan kuva tms.
Te vihaatte äitejänne jotka tarvitsevat apua ja joiden vieressä asutte. Lasteni ei tarvitse vihata minua kun en ole haitta
Teillä on niin hassu ajatuksenjuoksu, oletus miten vanhan pitäisi käyttäytyä. Se
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Joka päivä tulee jokaiselta viesti, lasten kuva, lemmikkielukan kuva tms.
Te vihaatte äitejänne jotka tarvitsevat apua ja joiden vieressä asutte. Lasteni ei tarvitse vihata minua kun en ole haitta
Teillä on niin hassu ajatuksenjuoksu, oletus miten vanhan pitäisi käyttäytyä. Se
Olet sekaisin.
Olenko ainoa täysjärkinen 80 v jolla on itselläänkin vielä puuhaa etten ehdi koko ajan soitella lapsille. Toki jotain tekevät käydessään, uusi valaisin paikoilleen, mökillä joku ruohonleikkuu mutten tarvitse viekä arjessa apua paitsi ikkunanpesu, sen ostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tuon kauppakäynnin voit ulkoistaa, tilaa netistä ja tuovat kotiin.
Noita muita asioita ei nyt varmaankaan koko ajan ole, reseptit on aina kahden vuoden jne.
Et siis siivoa ja tee hänelle ruokaa.
En kehtaisi itse pyytää rahaa, hän on hoitanut sinua...
Ja kuka sen kauppatilauksen sinne nettiin tekee
Jos puhelimessa sovitte, sinä tilaat. Äidin tililtä, jos ok.
Opettele sanomaan ei. Tuntuu aluksi pahalta mutta on sinun ja lapsesi parhaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Joka päivä tulee jokaiselta viesti, lasten kuva, lemmikkielukan kuva tms.
Te vihaatte äitejänne jotka tarvitsevat apua ja joiden vieressä asutte. Lasteni ei tarvitse vihata minua kun en ole haitta
Teillä on niin hassu ajatuksenjuoksu, oletus miten vanhan pitäisi käyttäytyä. Se
Olet sekaisin.
Perustele. Miksi väität hyväkuntoista vanhusta sekaisin olevaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Joka päivä tulee jokaiselta viesti, lasten kuva, lemmikkielukan kuva tms.
Te vihaatte äitejänne jotka tarvitsevat apua ja joiden vieressä asutte. Lasteni ei tarvitse vihata minua kun en ole haitta
Teillä on niin hassu ajatuksenjuoksu, oletus miten vanhan pitäisi käyttäytyä. Se
Olet sekaisin.
Kirjoituksista päätellen.
Perustele. Miksi väität hyväkuntoista vanhusta sekaisin olevaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla helppo äiti, 80 v. En ota lapsiini yhteyttä koskaan. He ottavat jos tahtovat.
Hiljaista taitaa olla.
Joka päivä tulee jokaiselta viesti, lasten kuva, lemmikkielukan kuva tms.
Te vihaatte äitejänne jotka tarvitsevat apua ja joiden vieressä asutte. Lasteni ei tarvitse vihata minua kun en ole haitta
Teillä on niin hassu ajatuksenjuoksu, oletus miten vanhan pitäisi käyttäytyä. Se
Olet sekaisin.
Kirjoituksista päätellen.
Perustele. Miksi väität hyväkuntoista vanhusta sekaisin olevaksi?&
Perustele kohta tarkasti. Nyt vihasi kohdistuu jo äitisi ulkopuolellekin. Huhhhu.
Miksi hyppäätte vanhusten pillin mukaan aina kun käsky käy. Oletteko ottaneet rahaa vastaan ja he kiristävät sillä? Minulle ykkösprioriteetti on työ ja oman eläkkeen kerryttäminen, ei ajeleminen ympäriinsä auttamassa änkyröivää vanhusta. Olen hommani hoitanut eli lapseni kasvattanut aikuisiksi, se riittää. Apua ei tullut edelliseltä sukupolvelta lasten kanssa, sekin toimii vastavuoroisesti.
Äitini kanssa pystyi aina neuvottelemaan ja pohtimaan yhdessä millä tavalla hän haluaisi asiansa hoidettavan, kun toimintakyky heikkeni. Järkevä keskustelu onnistui, koska hänelle ei tullut muistisairautta. Huomasimme, että silti useat terveysalan ammattilaiset, kohtelivat häntä kuin yhtenä "höppänöistä". Tästä tuli vuosien varrella paljon mielipahaa. Apteekkipalvelut, siivous ja kauppa-asiat ulkoistettiin. Kunnallinen kotisairaanhoito kävi. Onneksi äiti sai sen verran eläkettä, että pystyi maksamaan palvelut. Kävin 100 km päässä äidin luona pari kertaa kuukaudessa ja tuolloin pystyin seurustelemaan hänen kanssaan kunnolla, kun aikaa ei tarvinnut käyttää siivoamiseen yms. Toki pidimme väliaikoina yhteyttä myös puhelimitse. Hän pystyi asumaan kotonaan 90 vuotiaaksi saakka. Aloin käymään paljon tiheämmin hänen luonaan, kun hänen terveytensä heikkeni lisää. Lopulta levinnyt syöpä vei hänet. Vanheneminen voi edelleenkin sujua ihan luonnollisesti ja hyvin, kun kohtelemme vanhuksia yksilöinä, emmekä oleta että fyysinen raihnaisuus tarkoittaa aina myös itsemääräämiskyvyn heikkenemistä.
Omat vanhempani ovat jo kuolleet, mutta olen elänyt tuon vaiheen. Parhaimmillaan asuin pitkän välimatkan vuoksi osan viikoista vanhempien luona. Siivosin, laitoin ruokaa, pesin pyykkiä, vaihdoin vaippoja, jaoin lääkkeet, tein omakotitalon ylläpitotöitä ja pieniä korjauksia jne. Autoin heitä myös taloudellisesti ostamalla ruokaa ja maksamalla jotain laskuja, koska heidän eläkkeensä oli pieni. Vaikka vaihe oli hyvin raskas sekä työmäärän vuoksi että rahallisesti, olen onnellinen että tein mitä tein. Mietin alkuvaiheessa miten aion tilanteeseen suhtauta ja päätin, että oman mielenrauhani vuoksi haluan auttaa heitä niin paljon kuin pystyn. Nyt jälkeenpäin mieli on hyvä. Tuokin elämänvaihe oli kuitenkin rajallinen.
Mun vanhaa vanhempaa auttaa sen uusi puoliso. Siks se varmaan sen ottikin.