Pelkään 13 v. poikaani - periytyykö narsismi? Saa aivan hulluja raivokohtauksia ja kun näiden jäljiltä pyydän häntä
korjaamaan jälkensä (esim. raahasi sängystään petivaatteet petauspatjaa myöten myttyyn tänään olohuoneeseen) ja kun tästä hänelle huomautan, tulee naaman eteen inttäen tyyliin "en petaa, en petaa, en petaa, en petaa)... on lähes mun pituinen. Muistuttaa valitettavasti isänsä käytöstä, olin hänen kanssaan 16 v. Toisaalta koen, että koska isällään ei voi "raivota", kaikki mahd. paha olo näkyy sitten minun luonani (asuu täällä). Apua ei mistään saa, olen jo etsinyt. Tarvittaisiin, että isänsä tulee saman pöydän ääreen, se ei ole mahdollista.
Kiitos asiallisista vastauksista!
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Esiteini-ikä. Sun pitää ymmärtää nuorta ja lukea varhaisteiniopas. ÄLÄ luo ristiriitoja koska olet aikuinen, ole joskus vaan hiljaa ja anna olla, sano rauhallisesti jos on asiaa, perustele. Anna rauhaa.
Äläkä missään tapauksessa ala jankkaamaan, koska teini ei lopeta koskaan ja menee vaan pahempaan tilaan ja alkaa raivota vaan enemmän ja enemmän. Hänen pitää sillä hetkellä saada sanoa viimeinen sana, muuten ei rauhoitu koskaan.
Voisko sen vaan laittaa petaamaan, tai antaa olla yön yli noin ja katsoa miten ratkaisee tilanteen?
Isällään ei voi raivota, sinunkin pitäisi ottaa sama asenne asiaan, tuon ikäinen lapsi osaa jo olla raivoamatta. Varsinkin jos se onnistuu yhdessä paikassa niin keinoja hillitä tunteet on olemassa.
Yyhoon penska on aggressiivinen psykopaatti. Ja tästä yllättyi kuka?
Vierailija kirjoitti:
Isällään ei voi raivota, sinunkin pitäisi ottaa sama asenne asiaan, tuon ikäinen lapsi osaa jo olla raivoamatta. Varsinkin jos se onnistuu yhdessä paikassa niin keinoja hillitä tunteet on olemassa.
Raivolle täytyisi löytää joku sallittu tapa ilmaista se. Pelkkä hillitseminen voi olla liikaa/epäterveesti vaadittu, koska tunteet on tarkoitettu tunnettaviksi. Se miten niihin suhtautuu ja miten ne ilmaisee on olennaista.
Tiedän tunteen. Lapseni on ihan raivohullu joka voi laueta siitä kun ei saa haluamaansa. Toinen tapa hänellä on jankata asiasta viimeiseen asti vaikka hänelle sanoo ei ja saa perustelut. Rasittava piirre. Lapsi on pian 12-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Laitteet / peliaika pois jos ei tottele . Eiköhän se ala mieli muuttua .
Uhkailet, että lähtee p#rno pois, niin on pyykit viety koriin seuraavan minuutin sisällä
Vierailija kirjoitti:
Narsisti harvemmin raivoaa, narsisti kuvittelee pelaavansa taitavaa shakkia.
Kyllä kuule narsisti raivoaa!
Mutta tuosta pojasta ajatuksia. Murrosikä on rankkaa, siinä koetellaan rajoja kaiken aikaa. Välillä nuorella on hirveän hankalaa oman itsensä kanssa kun kehon muutokset niin suuria ja hormonit sekoittavat vielä päätä ja elimistöä. 13 v on kuitenkin vielä lapsi, ja tarvitsee vanhempiaan vaikka esittääkin ehkä kovista.
Tsemppiä murkun kanssa! Ja hae apua kun tuntuu että et selviä yksin haasteista.
Tarvitsee terveitä keinoja ilmaista ja hallita tunteitaan. Ja sinulta vaaditaan mahdollisesti myös parempia kasvatuskeinoja. Narsistisen vanhemman aiheuttamia hermoston muutoksia joutuu tod.näk. paikkailemaan ikuisesti, mutta lapsen kohdalla se on edelleen vanhempien vastuulla. Narsistin lapsena puhun. Tunteet oli nuorena jatkuvasti pinnassa eikä mitään keinoja ilmaista niitä, mikä johti sitten lopulta pahaan masennukseen ja CPTSD-oireisiin. Eli lapsesi huono käytös on oire pahasta olosta, joka johtuu siitä narskuvanhemmasta. Ilmaise hänelle että olette samalla puolella, että haluat hänelle hyvää ja rakastat, ja käy uudenlaisia keskusteluja. Teini tarvitsee jo vähän älyllisempää keskustelua rajoista ja odotuksista esim. kotitöiden osalta, ei riitä että vaan käskee, koska silloin traumatisoitunut voi kokea että taas häntä sätitään ilman syytä (kuten isänsä oletettavasti tekee), mikä vaan nostaa defenssimuurin siihen teidän välille. Tarvitset varmasti ihan ammattilaisen apua tässä. Englanniksi oletan löytyvän kirjojakin tällaisesta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
LaSu?
Kyllä, omasta lapsestakin voi tehdä lasun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatinkin, mutta isänsä tuhosi kaiken. Kun erosin hänestä, kun poika oli 7v.
APOta vastuu ja lopeta tuo isän syyttely.
Nainen ottamassa vastuuta. Älä viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitat että lapsi muuttaa isänsä luokse lopullisesti. Hittoako sinä tuollaista kattosi alla katselet, lapsella on huoltaja jätä se hänen vastuulleen.
Lapsen hylkääminen ja jättäminen sille huonolle vanhemmalle kuvaakin miten hyvä ja huolehtiva vanhempi sinä olet.
tuollaiset raivokohtaukset kuulostaa rakkauden/välittämisen puutteelta. Pitää saada huomiota. Vai olenko ihan väärässä. Toki ihan pienestä pitäen pitää kasvattaa säännöt ja pitää kuri. Mutta teini-iässä voi olla myös hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
tuollaiset raivokohtaukset kuulostaa rakkauden/välittämisen puutteelta. Pitää saada huomiota. Vai olenko ihan väärässä. Toki ihan pienestä pitäen pitää kasvattaa säännöt ja pitää kuri. Mutta teini-iässä voi olla myös hankalaa.
tai siis joku vaikka ero voi sattua lapseen ja oireilee sitten myöhemmin vahvemmin?
Sopikaa isän kanssa pojan muuttamisesta hänen luokseen, voi olla viisas ratkaisu. Muuten .... itse voisit ottaa hiukan kovemman linjan, ei kaikkea tarvitse sietää.
Normaalia eroperheen lapsen käytöstä. En tiedä juuri yhtään eroperheen lasta, joka ei oireilisi, ja varsin voimakkaasti. Tämä on nykypäivän tabu, josta ei saa puhua, tai asia pitää vähintäänkin kiistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd amfetamiini-lääkkeet tekevät väistämättä lapsesta rauhattoman yksilön.
Tilastojen mukaan heistä noin 1/4 yrittää itsemurhaa lääkekuurin aikana lapsuusiällä, joka jatkuu nuoruusiällä johtaen muihin rikoksiin.
Ei ole tervettä tehdä itsemurhaa alle 12-vuotiaana.
Mun äiti teki itsarin 14-vuotiaana. Onneksi ei ollut enää alle 12v.
Mitä? Hän sai sinut 11-vuotiaana, vai sinun ollessasi 14-vuotias?
Isällään hän ei saa raivota, mutta sinun luonasi saa? Miksi et tee selväksi, että sinunkaan luonasi ei saa raivota?