Lue keskustelun säännöt.
Rakastuminen aikuisiällä?
05.08.2024 |
Olen tukevasti keski-ikäinen nainen. Olen hetken tapaillut miestä, joka on kaikkea sitä mitä puolisolta toivon. Pidän hänestä ihmisenä, mutta minkäänlaista varsinaista ihastusta tai seksuaalista vetovoimaa en häntä kohti vielä tunne. Mietin, että toisaalta sanotaan, ettei pidä odottaa "rakkautta ensi silmäyksellä"-tyyppisiä tunteita,vaan antaa tunteiden kasvaa rauhassa.
Mutta miten on, arvoisa av-raati: kasvaako ne tunteet tästä, jos niille antaa aikaa, vai onko meidät tuomittu jäämään friend-zonelle?
Kommentit (12)
Kaipaisin lisää kokemuksia: onko jollakulla kaverifiilikset muuttuneet rakkaudeksi ja kestääkö sellainen suhde, vai ollaanko siinä enemmänkin kämppiksiä? Pitäisikö odottaa ja antaa tunteille aikaa vai lopettaa saman tien ja etsiä joku, joka sykähdyttää heti?
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että tukevasti keski-iässä oleva tavis (oletan) löytää mitään oman elämänsä Pierce Brosnania.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin lisää kokemuksia: onko jollakulla kaverifiilikset muuttuneet rakkaudeksi ja kestääkö sellainen suhde, vai ollaanko siinä enemmänkin kämppiksiä? Pitäisikö odottaa ja antaa tunteille aikaa vai lopettaa saman tien ja etsiä joku, joka sykähdyttää heti?
T. Ap
Rakkaus on myös valintaa ja tahtotilaa.
Minä en ollut kuin kolmekymppinen kun tapasin vaimoni. Oltiin ensin kavereita, mutta kai minä olin alunperinkin ihastunut, mutten uskaltanut tehdä aloitetta, eikä uskaltanut vaimokaan. Kun hän sitten rohkaisi mielensä, mentiin samana iltana treffeille, muutettiin pika-aikataululla yhteen ja mentiin naimisiin alle vuodessa. Nyt tätä onnea on kestänyt jo neljännesvuosisadan.
Olisi pitänyt rohkaista mielensä jo paljon aikaisemmin, mutta pelkäsin pilaavani ystävyyden.
Kämppistasolle jää. Kiintymystä tietysti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei mies heti ensi hetkellä herätä mussa semmosia "wow" tunteita ja seksuaalista kipinää, niin ei se tule myöhemminkään tapahtumaan.
Mutta ihmiset on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin lisää kokemuksia: onko jollakulla kaverifiilikset muuttuneet rakkaudeksi ja kestääkö sellainen suhde, vai ollaanko siinä enemmänkin kämppiksiä? Pitäisikö odottaa ja antaa tunteille aikaa vai lopettaa saman tien ja etsiä joku, joka sykähdyttää heti?
T. Ap
Rakkaus on myös valintaa ja tahtotilaa.
Jep ja jos ei osaa luoda rakkautta, ei suhde tule kestämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mulla kävi hyvin. rakastuin pitkäaikaiseen työkaveriini kuukaudessa, hän minuun puolessa vuodessa, mutta hän on nyt se tulisempi osapuoli. meidän yhteys tiivistyi, kun alettiin soittelemaan ja kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin lisää kokemuksia: onko jollakulla kaverifiilikset muuttuneet rakkaudeksi ja kestääkö sellainen suhde, vai ollaanko siinä enemmänkin kämppiksiä? Pitäisikö odottaa ja antaa tunteille aikaa vai lopettaa saman tien ja etsiä joku, joka sykähdyttää heti?
T. Ap
Mulla on tapailusuhde, joka on lämmin alunperinkin. Uskon, että siitä voi kasvaa ainakin pitkä ja luja ihmissuhde. Miehelläkin tuntuu olevan ajatus siitä. Ollaan vähän yli 50v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin mieheni harrastuspiirissä. Ensin oltiin niissä piireissä ystäviä, mutta ihmettelin, kun hän rupesi "järjestämään" sattumia ja kulkemaan rinnalla, ihan ohimennen vaan. Kiinnostuin.
Olet myös tukevasti kielivammainen kun harrastat tuota ulkopaikallislallatusta: "aikuisiällä".
Hyi kuinka inhottavaa kieltä.
Näin aikuisikäisen kuuluisi tuo otsikkosi kysymys kirjoittaa: "Rakastuminen aikuisiässä?"
Tai vielä kokonaan eri tavalla: "Rakastuminen aikuisena?"
Älkää lallattako -lla -llä -llällällällää ja llallallallallaa joka tilanteessa. Kielessä(mme) on valikoima muitakin sijamuotoja kuin tuo ulkopaikallissija.
Pertsa
Minä rakastuin 38v, mentiin naimisiin ja saatiin lapsi samana vuonna.