Olen aikaisemmin vastustanut kauneusoperaatioita, mutta mieleni on alkanut vähitellen muuttua, kun 40v alkaa olla mittarissa

46-v, viime vuonna tehtiin kohotus. Kolmen raskauden ja imetyksen jälkeen tosinahan pituus (soliskuopasta nännin) oli 34 cm. Painoa 60 kg, pituus 164 cm. Rinnat oli niin järkyttävät että olin valmis tekemään mitä vain. Kohotusleikkaus ei ollutkaan kamala kokemus vaikka pelottelin itseäni. Homma meni täysin nappiin, toipuminen oli helppoa ja lopputulos on täysi kymppi. Julkisella tehtiin. 

Pari vuotta ennen tuota kävin silmäluomien kohotusleikkauksessa, se jos joku oli hyvä sijoitus elämänlaatuun! 

Anna mennä siis vaan, parempi huominen odottaa!

Vierailija kirjoitti:

Voi jeesus, työstämällä ongelmia ammattilaisen kanssa. Jos haluaa näyttää hyvältä on suomimamman mukaan päänsisäinen ongelma. 

En ole ensinnäkään mamma, vaan lapseton. Tarkoitat varmaankin, että jos haluaa näyttää kauneusihanteiden mukaiselta? Se ei tarkoita samaa, kuin "näyttää hyvältä". Kuka edes määrittelee sen, mitä on "hyvältä näyttäminen"? Ulkonäköpaineet ovat aina päänsisäinen ongelma, siinä on kysymys kehonkuvan ongelmista. Eivätkä ne välttämättä ratkea sillä, että menee leikkelemään kehoaan, kuten aiemmin jo kirjoitin. Toki jokainen saa niin tehdä, jos haluaa. Mutta kannustan edelleenkin pohtimaan kriittisesti, onko kyseessä oma, aito halu, vai patriarkaalinen ja kapitalistinen kauneusihanne, mikä siellä päässä käskee menemään niihin leikkauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko valmis vapaaehtoisesti ottamaan riskin, että lapsesi jäävät äidittömiksi? Koska haluat muokata ulkonäköäsi. 

Tämä on mielestäni kaikkein painavin asia pohdittavaksi. Riski pahaan komplikaatioon on pieni, mutta olemassa oleva. Siksi itse en voisi edes harkita kosmeettisia leikkauksia. 

Veit sanat suustani. Ihmettelen, miten niin monet perheelliset ja sinänsä ihan järkevän oloiset ihmiset uskaltavat ottaa aivan turhia riskejä terveytensä kanssa.

Täällä näyttää nyt olevan kehosheimausta myös näitä operaatioita ottaneita kohtaan. Annetaan kehorauha kaikille, myös hollywood-julkkiksille ja muille, jotka ovat päätyneet näitä operaatioita tekemään. Ei ole ok arvostella kenenkään ulkonäköä, vaikka olisi tehnyt sille mitä. Itse yritän tässä arvostella kauneusihanteita ja näiden operaatioiden tarpeellisuutta, en kenenkään kehoa tai kenenkään yksilön valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntymisen tuomat muutokset ovat Suoraan sanottuna rumia. On paljon keinoja, muuta kuin totaaliset överit. 

Oletko miettinyt syvällisesti, miksi ne ovat sinusta rumia? Näinhän meille jatkuvasti uskotellaan. Jotta me ostaisimme lisää tuotteita/operaatioita/mitä ikinä meille keksitään myydä.

Vierailija kirjoitti:

Sairastin rintasyövän ja toiseen rintaan tehtiin 2 osapoistoleikkausta. Rinnat ovat täysin eriparia ja leikattu tosi epäluonnollisen näköinen.

En edes muista asiaa. Omasta mielestäni ihmiset eivät tuijottele, saunassa tai muutenkaan. Jos itse häpeilet itseäsi ja asia on mielestäsi suuri, niin muut vaistoavat sen ja kiinnittävät huomiota asiaan, johon itsekin kiinnität huomiota.

Minultakin toinen rinta leikattu syövän takia. En ole halunnut korjauttaa sitä, vaan pidän itsestäni nykyisellään. Olen pitänyt itseni hyvässä kunnossa ja koska en käytä juurikaan alkoholia enkä tupakoi ja muutenkin vietän terveellistä elämää, olen vanhentunut maltillisesti. Minusta kauneusleikkaukseen aiotut rahat kannattaisi laittaa mieluummin kouluttautumiseen: korkeakoulututkinnosta on paljon enempi iloa ja hyötyä kuin paksuista huulista ja muhkeista rinnoista ja pepusta. Itse naisena ajattelen, että en todellakaan haluaisi, että mieheni olisi käynyt läpi kauneusleikkauksia, mutta älykäs ja kouluja käynyt puoliso on kyllä kiinnostava. 

Vierailija kirjoitti:

No minkä minä tai muut leikatut sille voidaan, että suomen kielessä asia on nyt näin. 

Hauskaa, että otit tatuoinnit esille. Itse henk. koht. inhoan tatuointeja, ne eivät kaunista tai komista ketään enkä ymmärrä miksi kukaan sellaisia ottaa. Niissä on myös omat riskinsä vaikka niistä ei juurikaan puhuta ja etenkin nuoret ottavat niitä hetken mielijohteesta ja myöhemmin niitä sitten kadutaan ja poistellaan. MUTTA tämähän on vain minun mielipide, minä en mene kirjoittelemaan näitä asioita mihinkään tatutointitopikkiin tai ylipäätään vaivaa asialla päätäni kun ei ne luonnollisesti voisi vähempää kiinnostaa. 

Ja minä en ole muuten sanonut, että inhoaisin esteettisiä toimenpiteitä, tai pitäisin niitä, tai niitä ottaneita ihmisiä rumina, ja olen korostanut sitä, että näihin toimenpiteisiin saa mennä, jos niin tahtoo (olen vain kyseenalaistanut, tarvitseeko). Sinä taas olet täällä bodysheimannut mm. tatuointeja ottaneita ja karvoja ajamattomia naisia. Jokaiselle kuuluu kehorauha, eikä kenenkään kehon kommentointi tai arvostelu ole ok, mistään asiasta. Minä arvostelen ulkonäköpaineita ja kauneusihanteita, en ketään yksilönä.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi tuohon ikään mennessä jo rakentuneen sen verran itsekunnioitusta ja -rakkautta, ettet ala enää minkään nuoruusihannoinnin perässä hyppimään.

Taistelun ikääntymistä vastaan häviää jokainen. Voit vaan valita oletko se takakireä botox-mummo joka suuttuu jos joku kysyy ikää, tai se naurava ja iloinen mummo.

Itse olen harkinnut meneväni kirurgin veitsen alle ja syy on korjauttaa rakenteellista virhettä, ei itseni nuorentaminen. Itserakkaus ei sensijaan ole mikään hyve.

Vierailija kirjoitti:

Pintaliitoa, anteeksi vain. Nyt jotain syvempää ajatuksiin!

Itsekin olen kyllä miettinyt rintojen pienennystä, mutta todennut et syynä ennemmin pinnalliset seikat kuin terveydelliset ongelmat. Leikkauksissa on aina riskinsä, vähän hassua ja ehkä tyhmääkin ottaa riskiä vain, jotta näyttäisi vielä upeammalta.

Me ollaan tarpeeksi upeita näinkin!

Me kaikki emme ole upeita, emme sinnepäinkään. Jos keho ei kertakaikkiaan tunnu omalta, niin ei se kärvistelemällä parane. 

Kauniit aina tulevat kommentoimaan, vaikka heiltä nyt kaikkein viimeiseksi kukaan ruma kaipaa mielipidettä. Helppohan heidän on sanoa nokka pystyssä, että leikkauksiin emme mene, kun ei tarvi lusia koko elämäänsä ruman naaman tai kropan takana.

Itsellenikin tulee näitä ajatuksia päähän, vaikka olen jo vuosia kyseenalaistanut kapitalistiset kauneusihanteet. Ihan tässä vuoden sisällä tuli päähän ajatus, että pitäisikö poistattaa kasvoissani oleva luomi, ja menin ihan googlettamaan, että paljonko se maksaisi. Mutta sitten tulin järkiini, että ei minun tarvitse, minun kehoni on hyvä tällaisena kuin se luonnollisesti on. Se luomi on siihen syntynyt ja se saa olla siinä, eikä haittaa elämääni mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käytännössä lopettanut peiliin katsomisen. Olen entinen ns. kaunotar, eli tavallaan voisi luulla, että olisin juuri se, joka räknää klinikoiden hinnastoja puolipaniikissa. Mutta armollisesti ei kiinnostakaan yhtään. Ja en siis ole katsomatta peiliin siksi, että ahdistaisi, vaan siksi, että aidosti koen, että ihan sama. Oikeasti, se muiden huomion ja hyväksynnän haku ulkonäön kautta on niin pieni ja kahlitseva häkki. Löytäkää myös muut puolet itsestänne, niin tulette onnellisiksi. <3

T. N45

Et taida ymmärtää, mistä on kyse. Ei mua kiinnosta se, mitä muut ajattelevat, vaan se, miltä itsestä tuntuu ja se, miten muut mua kohtelevat. On tutkittu fakta, että kauniita kohdellaan paremmin kuin rumia. Toiseksi, kehodysforia aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja häpeää, joten se kuormittaa.

Hienoa, että ulkonäkösi on niin ok, että kestät sen kanssa. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käytännössä lopettanut peiliin katsomisen. Olen entinen ns. kaunotar, eli tavallaan voisi luulla, että olisin juuri se, joka räknää klinikoiden hinnastoja puolipaniikissa. Mutta armollisesti ei kiinnostakaan yhtään. Ja en siis ole katsomatta peiliin siksi, että ahdistaisi, vaan siksi, että aidosti koen, että ihan sama. Oikeasti, se muiden huomion ja hyväksynnän haku ulkonäön kautta on niin pieni ja kahlitseva häkki. Löytäkää myös muut puolet itsestänne, niin tulette onnellisiksi. <3

T. N45

Et taida ymmärtää, mistä on kyse. Ei mua kiinnosta se, mitä muut ajattelevat, vaan se, miltä itsestä tuntuu ja se, miten muut mua kohtelevat. On tutkittu fakta, että kauniita kohdellaan paremmin kuin rumia. Toiseksi, kehodysforia aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja häpeää, joten se kuormittaa.

Hienoa, että ulkonäkösi on niin ok, että kestät sen kanss

Meidän pitäisi ennemminkin taistella sitä trendiä vastaan, että kauniita kohdellaan paremmin kuin rumia. Miksi mennä mukaan tähän ulkonäköhömpötykseen ja vahvistaa typerää ja eriarvoistavaa käytöstä. Niin kauan kuin toimimme tilannetta vahvistavasti, mikään ei muutu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pintaliitoa, anteeksi vain. Nyt jotain syvempää ajatuksiin!

Itsekin olen kyllä miettinyt rintojen pienennystä, mutta todennut et syynä ennemmin pinnalliset seikat kuin terveydelliset ongelmat. Leikkauksissa on aina riskinsä, vähän hassua ja ehkä tyhmääkin ottaa riskiä vain, jotta näyttäisi vielä upeammalta.

Me ollaan tarpeeksi upeita näinkin!

Me kaikki emme ole upeita, emme sinnepäinkään. Jos keho ei kertakaikkiaan tunnu omalta, niin ei se kärvistelemällä parane. 

Kauniit aina tulevat kommentoimaan, vaikka heiltä nyt kaikkein viimeiseksi kukaan ruma kaipaa mielipidettä. Helppohan heidän on sanoa nokka pystyssä, että leikkauksiin emme mene, kun ei tarvi lusia koko elämäänsä ruman naaman tai kropan takana.

Ensinnäkin, ei ole olemassa mitään yksiselitteisesti "kaunista" tai "rumaa". Se on aina katsojan silmässä. Itse jo tuolla aiemmassa kommentissa luettelin, miltä kaikilta osin oma kehoni ei ole kauneusihanteiden mukainen. Silti pystyn viihtymään kehossani oikein mainiosti. Itse olen toki myös työstänyt kehonkuvaani ammattilaisen kanssa syömishäiriöstä ja muista psyykkisistä sairauksistani toipuessa. Sekä myös perehtymällä kehopositiivisuuteen ja feminismiin. Tottakai ne, jotka eivät ole ulkonäöltään näiden vallitsevien kauneusihanteiden mukaisia, kokevat enemmän paineita muokata kehoaan näiden ihanteiden mukaisiksi. Ymmärrän senkin, että siinä paineessa päätyy tekemään sellaisen ratkaisun, että menee operaatioon, ja se on toki jokaisen oma asia. Mutta toivoisin, että kauneusihanteita laajemmin yhteiskunnassamme kyseenalaistettaisiin, eikä vain alistuttaisi niihin. Meidän ei tarvitse alistua. Ihan todella suosittelen ensin kokeilemaan, auttaisiko mieluummin terapia, jos vihaat ulkonäköäsi. Ja vasta sen jälkeen harkitsemaan operaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käytännössä lopettanut peiliin katsomisen. Olen entinen ns. kaunotar, eli tavallaan voisi luulla, että olisin juuri se, joka räknää klinikoiden hinnastoja puolipaniikissa. Mutta armollisesti ei kiinnostakaan yhtään. Ja en siis ole katsomatta peiliin siksi, että ahdistaisi, vaan siksi, että aidosti koen, että ihan sama. Oikeasti, se muiden huomion ja hyväksynnän haku ulkonäön kautta on niin pieni ja kahlitseva häkki. Löytäkää myös muut puolet itsestänne, niin tulette onnellisiksi. <3

T. N45

Täällä samanlainen iloinen kuusikymppinen. Lisäbonuksena vielä se, ettei enää tarvitse kestää miesten ahdistelua, vaan tulee heidänkin taholtaan kohdelluksi ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 33-vuotias kahden lapsen äiti. Ensi kuussa aika rintojen kohotusleikkaukseen. Olen tyytyväinen rintojen kokoon (75c), mutta haluan kiinteämmät ja pystymmät rinnat. 

Kiitos vastauksesta! Aiotko teettää operaation Suomessa vai ulkomailla? Suomessa on kovat hinnat, mutta toisaalta ulkomailla teetetty operaatio ja vastuuasiat huolestuttavat.

ap

Teetän Suomessa, hinta on n. 6800 euroa. Koska kyserssä on esteettinen toimenpidr, maksan koko summan itse. Hieman kirpaisee, mutta pidän luotettavampana teettää kotimaassa, missään vaiheessa ei ole kielimuuria tai väärinymmärryksiä.

Olen normaalipainoinen ja itsestäni huolta pitävä, mutta pari kertaa tyhjentyneet rinnat (lähinnä patalaput) eivät millään s

Kiinnitin huomion tuohon sanavalintaasi "oikealle paikalleen" koskien rintojasi. Yhtä laillahan ne navan vieressä olevat tissit ovat "oikealla paikallaan." Toki jokainen saa minun puolesta tehdä keholleen mitä tykkää. Mutta kehotan vakavasti pohtimaan, tarvitseeko. Ikääntyminen on luonnollista, ei nelikymppisellä kuulukaan olla samannäköiset rinnat kuin kaksikymppisellä. "Kauneus"leikkauksia halvemmaksikin tulee työstää kehonkuvan ongelmia, ulkonäköpaineita ja vanhenemiseen liittyvää kriisiä vaikkapa terapiassa. "Kauneus"leikkaukset kirjoitin lainausmerkeissä siksi, että mielestäni noita operaatioita ei pitäisi edes kutsua kauneusleikkauksiksi, koska ei ole mitään yhtä ainoaa universaalia "kauneutta", vaan kauneus on aina katsojan silmässä. Ja itselläni on ollut riipparit kaksivitosesta lähtien, ja olen silti tyytyväinen kehooni. :)

Olen 42-vuotias kolmen lapsen äiti ja kyllä minulla rinnat ovat melkein samalla korkeudella kuin kaksikymppisenä. Vaikka ne ovatkin venyneet imetysten myötä ja siksi vähän vetelämmät ja vähemmän kiinteät, eivät ne vieläkään varsinaisesti roiku, vaan näyttävät ja tuntuvat ihan normaaleilta rinnoilta, joskin osoittavat enemmän alaspäin kuin nuorena. Ymmärrän oikein hyvin, että joku haluaa korjauttaa omat rintansa, jos ne ovat kaukana käytännöllisestä ja ylipäätään omasta kehonkuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntymisen tuomat muutokset ovat Suoraan sanottuna rumia. On paljon keinoja, muuta kuin totaaliset överit. 

Oletko miettinyt syvällisesti, miksi ne ovat sinusta rumia? Näinhän meille jatkuvasti uskotellaan. Jotta me ostaisimme lisää tuotteita/operaatioita/mitä ikinä meille keksitään myydä.

Kyllä, peilistä katsomalla sekä muita ikäisiä näkemällä huomaa että ne ovat rumia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 33-vuotias kahden lapsen äiti. Ensi kuussa aika rintojen kohotusleikkaukseen. Olen tyytyväinen rintojen kokoon (75c), mutta haluan kiinteämmät ja pystymmät rinnat. 

Kiitos vastauksesta! Aiotko teettää operaation Suomessa vai ulkomailla? Suomessa on kovat hinnat, mutta toisaalta ulkomailla teetetty operaatio ja vastuuasiat huolestuttavat.

ap

Teetän Suomessa, hinta on n. 6800 euroa. Koska kyserssä on esteettinen toimenpidr, maksan koko summan itse. Hieman kirpaisee, mutta pidän luotettavampana teettää kotimaassa, missään vaiheessa ei ole kielimuuria tai väärinymmärryksiä.

Olen normaalipainoinen ja itsestäni huolta pitävä, mutta pari kertaa tyhjentyneet rinnat (lähinnä patalaput)

Joo ei siinäkään ole mitään pahaa, jos ne rinnat luonnostaan ovat samalla korkeudella nelikymppisenä kuin parikymppisenä, siinä mielessä vähän huono sanavalinta itseltäni tuolla aiemmin. Mutta ei ole tosiaan siinäkään mitään pahaa tai epänormaalia, tai "korjattavaa", jos ne eivät ole. :)

Mielipiteet tästäkin aiheesta ovat kuin persereikiä, jokaisella omansa ja usein ne haisevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et taida ymmärtää, mistä on kyse. Ei mua kiinnosta se, mitä muut ajattelevat, vaan se, miltä itsestä tuntuu ja se, miten muut mua kohtelevat. On tutkittu fakta, että kauniita kohdellaan paremmin kuin rumia. Toiseksi, kehodysforia aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja häpeää, joten se kuormittaa.

Hienoa, et

Meidän pitäisi ennemminkin taistella sitä trendiä vastaan, että kauniita kohdellaan paremmin kuin rumia. Miksi mennä mukaan tähän ulkonäköhömpötykseen ja vahvistaa typerää ja eriarvoistavaa käytöstä. Niin kauan kuin toimimme tilannetta vahvistavasti, mikään ei muutu. 

Ymmärtääkseni kyse on sisäsyntyisestä piirteestä meissä ihmisissä. Sitä ei siis voi suoraan muuttaa. Toki voimme jatkuvasti havainnoida itseämme ja tiedostaa virheellisen toimintatapamme, ja sitten yrittää toimia paremmin. Käytännössä kuitenkin ihmiset väsyvät siihen aika nopeasti ja palaavat vanhaan.

Toivon itsekin, että pääsisimme yli kauniiden suosimisesta. Olen kuitenkin jo kyynistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ikääntymisen tuomat muutokset ovat Suoraan sanottuna rumia. On paljon keinoja, muuta kuin totaaliset överit. 

Oletko miettinyt syvällisesti, miksi ne ovat sinusta rumia? Näinhän meille jatkuvasti uskotellaan. Jotta me ostaisimme lisää tuotteita/operaatioita/mitä ikinä meille keksitään myydä.

Kyllä, peilistä katsomalla sekä muita ikäisiä näkemällä huomaa että ne ovat rumia.

Et varsinaisesti vastannut kysymykseen, että miksi. Mikä niissä ihan oikeasti muka on rumaa? Hieman roikkuvaa ihoa siellä täällä, mikä siitä oikeasti muka tekee niin kauhean? Voisiko patriarkaalisilla ja kapitalistisilla kauneusnormeilla olla jotakin tekemistä asian kanssa, että koet ne rumaksi?