Mikä teillä on ollut syynä siihen että olette pistäneet välit poikki vanhempiinne?

Sairastuin parantumattomaan syöpään enkä jaksa kuunnella äitini jankutusta.

Isän jatkuva henkistä väkivalta. Vieläkin sama vaikka oon 34v.

Alkoholisti, joka teki kerta toisensa jälkeen ohareita, pummasi rahaa muka ruokaan, soitteli kännipäissään vain haukkuakseen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti, joka ei koskaan tee mitään väärin tai pyydä anteeksi, vaikka toistuvasti manipuloi ja kohtelee läheisiään alistavasti, ei kunnioita.

Eikös aika monet 70-80v käyttäydy just tällä tavalla?

Ei vaan suurin osa 30-45v ikäisistä kokee vanhempansa narsisteina, koska nämä eivät tottele.

Mutsi on hiukan dementikko ja päästelee suustaan ihan mitä sattuu.

Poliisi on jahdannut ja tunkannut todella kovaa naisten keksittyjä femakkotarinoita.

Olen valkonen heteromies, niin en uskalla mennä enää yksin sinne. Semmonen femakoiden voitto ;)

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti, joka ei koskaan tee mitään väärin tai pyydä anteeksi, vaikka toistuvasti manipuloi ja kohtelee läheisiään alistavasti, ei kunnioita.

Eikös aika monet 70-luvulla syntyneet käyttäydy tällä tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin parantumattomaan syöpään enkä jaksa kuunnella äitini jankutusta.

Minulla samankaltaista. Länsimainen lääketiede ei kelpaa hänelle ja minunkin pitäisi luottaa luontais- ja enkelhoitoihin.

Juoppoäiti, joka ryssinyt kaikki talousasiansa koko elämänsä ajalta ja on yleisesti todella rasittava ihminen.

En ole katkaissut varsinaisesti välejä, mutta en vain jakaa ihmistä, eikä kiinnosta olla tekemisissä. Viime vuosina olleen vastannut kännisiin valituspuheluihin ehkä kerran puoleen vuoteen ja jaksan yleensä kuunnella ruikutusta tai rahapyyntöjä 30 sekunttia ja klik.

Henkinen väkivalta ja jatkuva fyysisen väkivallan uhka. Välit oli omilleni muutettuani poikki, kunnes opin terapian avulla tunnistamaan rajani sekä pitämään puoleni.

Hyi, kamalia vanhempia osalla, otan osaa! Omat vanhempani kuolleet ja pahasti sairaita, mutta onneksi kuitenkin suht tolkun ihmisiä olleet.

Onko tää anteeksi pyytäminen jotenkin vieras käsite suurissa ikäluokissa?

Narsisti joka vanhemmiten rupesi vielä persuksikin ja siteeraa sujuvasti esim. tätä MV-lehteä. Sitten alkoi tulla sellaisia tunkeilevan ihmisen puheluja, että voi apua apua missä sinä olet kun et heti vastaa puheluun. Aikuista ihmistä aletaan siis oman elinpiirin kaventuessa olemattomiin kytätä/valvoa että mitä tämä tekee ja sitten näennäisesti mukamas huolestutaan kun ei saada kiinni esim. kesken työpäivän. Ja kun ei noista em. seikoista johtuen alun alkaenkaan ollai ikinä sen kummemmin läheisiä oltu. Raja meni siinä ja tekemiset tätä nykyä 0. Vahtikoot jonkun muun tekemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti, joka ei koskaan tee mitään väärin tai pyydä anteeksi, vaikka toistuvasti manipuloi ja kohtelee läheisiään alistavasti, ei kunnioita.

Eikös aika monet 70-luvulla syntyneet käyttäydy tällä tavalla?

Totta! 70-luvulla syntyneet ovat osoittaneet olevansa järkyttäviä narsisteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti, joka ei koskaan tee mitään väärin tai pyydä anteeksi, vaikka toistuvasti manipuloi ja kohtelee läheisiään alistavasti, ei kunnioita.

Eikös aika monet 70-80v käyttäydy just tällä tavalla?

Ei vaan suurin osa 30-45v ikäisistä kokee vanhempansa narsisteina, koska nämä eivät tottele.

Tällä palstalla enimmäkseen kyllä n. 50 vuotiaat, jotka valittelee äidistää ja huutaa narsismia. Ei ainoastaa naiset vaan miehet ulisee myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistiäiti, joka ei koskaan tee mitään väärin tai pyydä anteeksi, vaikka toistuvasti manipuloi ja kohtelee läheisiään alistavasti, ei kunnioita.

Eikös aika monet 70-luvulla syntyneet käyttäydy tällä tavalla?

70-luvulla syntyneet on kovia uhriutumaan ja ovat ylimielisiä.

Rajoja ei kunnioitettu. Kun sanoin, etten halunnut jotain tehtävän, se tehtiin. Esitettiin, etten koskaan ollut sanonut, etten halunnut. Ei auttanut, vaikka asia oli mustaa valkoisella ja käyty monta kertaa läpi, selkeää, piirrettyä rajaa ei kunnioitettu. Sitten esitettiin, ettei ymmärretty, mitä olin sanonut, koska se ei ollut tarpeeksi selvää. Jotenkin "älä tee sitä" ei ole tarpeeksi selvää. No, sen jälkeen, kun sekin oltiin tehty hyvin selväksi ja miltä tuntui, kun halujani epäkunnioitettiin, oli reaktio tyyliin "no voi hellanlettas". Ei anteeksipyyntöjä. Ei lupausta siitä, ettei se koskaan tapahtuisi uudestaan. Itse asiassa se tapahtui vain uudestaan ja uudestaan. En jaksanut enää. Jos mitään sanomisellani ei ollut mitään väliä, niin sittenpähän päätin olla sanomatta mitään koskaan. Enää rajojeni yli ei voi hyppiä, sillä yhteyttä ei ole. Nyt sitten vikistään, miten olisi niin mukava tavata ja puhua. Ei ole minusta. Tästähän siinä on varmaan aina ollutkin kyse. Siitä, mitä minä haluan, ei välitetä. Vain siitä, mitä vanhempi haluaa. Halutkoon sitten yksin.

Äitini ei hyväksynyt eroa väkivaltaisesta miehestä, ja on edelleen hänen kanssa läheisissä väleissä. Äitini ei uskonut miehestä pahaa, vaikka poliisit kävivät ja asia eteni. 

Mistä johtuu että tän kaltaisia ihmisiä unohtavat tai muistelevat kuten haluavat, mitätöivät sun tekemät asiat? Tämä on todella raakaa manipulointia toista kohtaan. 

Alkoholismi! 

koko lapsuus ja nuoruus meni pullon varjossa. Kuningas alkoholi on tärkeämpi kuin omat lapset. 

 

Ei varmaan tarvitse enempää perustella. 

En kerro.  En halua avata vieraille asiaa jota edelleen käsittelen psykologin kanssa.

Välit pistin poikki äitiini, isä oli jo vuosoia sitten kuollut.  Isä oli hyvä ja kiltti ja täysin alistettu, enempää en siitä kerro.

Välit katkaisin täysin isän kuoleman jälkeen.

Samalla meni välit vanhempaan siskoon joka vihaa minua nyt asian johdosta.  Kaikista naisista ei ole äidiksi eikä aviopuolisoiksi.