Mies on hyvä isä mutta ei lainkaan kiinnostunut raskaudestani?
Apua, vertaistukea?
Miehelläni on exänsä kanssa lapsi. Kun tapasin mieheni, kävin hänen vanhat somepäivitykset läpi mielenkiinnosta...heh. Siellä oli heidän lapsen raskausajalta kaiken maailman yhteiskuvat, söpöilykuvat, päivityksiä jne miehen tekeminä. Olin aivan häkeltynyt ja vaikuttunut, sillä halusin itsekin tulevaisuudessa lapsia ja mietin miten ihana ja osallistuva isä mieheni on ja on heidän eron jälkeen ollut paljon lapsensa kanssa. Hän on normaali, hyvä isä.
Nyt ollaan seurusteltu kolme vuotta ja yhteinen vauva tuloillaan, nyt on 24. raskausviikko. Mies ei ole tippaakaan kiinnostunut. Hän ei tiedä, millä viikolla olen. Ei kysele koskaan, miten voin, ja olen henkisesti täysin yksin, käyn neuvolassa yksin. Ultrassa hän kävi kerran, oli mielestäni helpottunut kun kaikki ok mutta ei vaikuttanut onnelliselta yms.
Mietityttää, kaduttaako miestä sittenkin koko vauva tai eikö ole vain minusta ja voinnistani kiinnostunut? Ei kosketa vatsaa, silitä jne. Tämä on täysin ristiriidassa näkemäni kanssa ja koko maailmankuvani on täysin sekaisin ja alan olla jotenkin vainoharhainen siitä, että haluaako hän elää todellisuudessa kanssani perhe-elämää. Olen tietysti pyytänyt rakkautta ja hellyyttä, mutta sitä on harvakseltaan ja mies on todella stressaantunut lähinnä kaiken aikaa.
Asun kaukana omasta perheestäni, ja tuntuu että olen tässä yksin.
Kommentit (72)
Täällä sama tilanne. Raskausaika on ollut suhteessa yhtä pettymystä toisen perään.
Hyvä isä pitäisi äitiä kuin kukkaa kämmenellä! Odottavaa varsinkin!
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä ihmettelen, että olet itse vedellyt jotain johtopäätöksiä jostain somekuvista ja päättänyt mielessäsi että hän on hyvä isä? Ette siis ole ollenkaan keskustelleet, miten arki muuttuu raskauden myötä ja ettekö ole etukäteen raskautta suunnitellessa puhuneet vähän miten arki rullaa jatkossa tms.? Nyt tuli totuus silmille,kun vain sanojesi mukaan mietit miten hyvä isä hän on.
Ei, vaan olen nähnyt miten hän on oman lapsensa kanssa tietenkin.
Vähän valkoroskaisin menoa kun miehellä on lapsia siellä ja täällä ja ilmiselvästi naiset edelleen haluavat lisääntyä tämän panoalfan kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vähän valkoroskaisin menoa kun miehellä on lapsia siellä ja täällä ja ilmiselvästi naiset edelleen haluavat lisääntyä tämän panoalfan kanssa
Eli jos ensimmäinen liitto tai suhde päättyy, niin ikinä sitten ei saa uutta perhettä perustaa?
Ei se taida ihan tosielämässä toimia noin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä ihmettelen, että olet itse vedellyt jotain johtopäätöksiä jostain somekuvista ja päättänyt mielessäsi että hän on hyvä isä? Ette siis ole ollenkaan keskustelleet, miten arki muuttuu raskauden myötä ja ettekö ole etukäteen raskautta suunnitellessa puhuneet vähän miten arki rullaa jatkossa tms.? Nyt tuli totuus silmille,kun vain sanojesi mukaan mietit miten hyvä isä hän on.
Ei, vaan olen nähnyt miten hän on oman lapsensa kanssa tietenkin.
Niin? Mitä se lapsen kanssa oleminen kertoo, miten se on kun lapsi on vielä kohdussa?
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama tilanne. Raskausaika on ollut suhteessa yhtä pettymystä toisen perään.
Muut ihmiset ympärillä tietysti luulevat että suhteessamme vietetään suurinta onnen aikaa, mutta romahtanut se on. Mies tuntuu ihan vieraalta, yksi kävelevä pettymys.
Ei tue, ei ole mukana missään. Paitsi jos sukulaiset kysyy, niin vastaus on "juu, juu, ehdottomasti!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama tilanne. Raskausaika on ollut suhteessa yhtä pettymystä toisen perään.
Muut ihmiset ympärillä tietysti luulevat että suhteessamme vietetään suurinta onnen aikaa, mutta romahtanut se on. Mies tuntuu ihan vieraalta, yksi kävelevä pettymys.
Ei tue, ei ole mukana missään. Paitsi jos sukulaiset kysyy, niin vastaus on "juu, juu, ehdottomasti!"
Hei kuule sama homma Eikä olisi varmasti vieläkään sanonut perheelleen, ellen olisi maininnut asiasta. Sen jälkeen ei mitään ole puhunut mistään, ei mieti mitään hankintoja. Edes autoa, vaikka ilmeisesti joillekin miehille tulee kamala stressi sopivasta autosta vauvaperheeseen.
Niinhän ne eron siemenet kylvetään, välinpitämättömyydellä ja toistuvilla pettymyksillä.
Vakavasti puhuen, kyllähän ne esikoisen jälkeiset raskaudet ovat aika lailla arkisempia kuin eka, en itsekään muistanut tarkkaa raskausviikkoa lunttaamatta. Miten helppo koko odotus olisikaan unohtaa, jollei se tapahtuisi omassa kehossa
Siitä huolimatta miehen pitäisi kyllä ymmärtää, miten isosta asiasta on kyse uudelle puolisolle ensimmäisen lapsen kohdalla. Erityisesti nyt kun on itse kokenut, eikä mitään ajattelematon teini
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama tilanne. Raskausaika on ollut suhteessa yhtä pettymystä toisen perään.
Muut ihmiset ympärillä tietysti luulevat että suhteessamme vietetään suurinta onnen aikaa, mutta romahtanut se on. Mies tuntuu ihan vieraalta, yksi kävelevä pettymys.
Ei tue, ei ole mukana missään. Paitsi jos sukulaiset kysyy, niin vastaus on "juu, juu, ehdottomasti!"
Hei kuule sama homma Eikä olisi varmasti vieläkään sanonut perheelleen, ellen olisi maininnut asiasta. Sen jälkeen ei mitään ole puhunut mistään, ei mieti mitään hankintoja. Edes autoa, vaikka ilmeisesti joillekin miehille tulee kamala stressi sopivasta autosta vauvaperheeseen.
Jep. Kummaa et jonkun kasvatuskin menee niin pieleen ettei rakkaastaan osaa pitää huolta 🙈
Mut te pärjäätte kyllä! Ette tarvii tollaisia riippakiviä.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä!
Muistin myös tätä postausta tehdessäni että mieheni tapasi hehkuttaa ihan kaikenlaista exänsä tekemää somessa -leipomuksia, sisustusta, kokkailua, reissuja jne.
Teen itse miehelleni mielelläni hyvää ruokaa, leivon jne. mutta mies ei koskaan missään kehu minua, eikä laita minusta kuvia mihinkään. Ei edes alkuhuumassa, joka tuntui silloin voimakkaalta Uskon, että mies häpeää minua. Ainakin itse nykyään häpeän itseäni ja vertailen itseäni tuon tuostakin hänen exään. Ei tämmöistä oloa pitäisi tulla täysin syyttä suotta.
Oliko sitten pakko valita mies somevaikutelman perusteella?
Mies tietää kokemuksesta, että lapsen saannin jälkeen alkaa parisuhteen alamäki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä!
Muistin myös tätä postausta tehdessäni että mieheni tapasi hehkuttaa ihan kaikenlaista exänsä tekemää somessa -leipomuksia, sisustusta, kokkailua, reissuja jne.
Teen itse miehelleni mielelläni hyvää ruokaa, leivon jne. mutta mies ei koskaan missään kehu minua, eikä laita minusta kuvia mihinkään. Ei edes alkuhuumassa, joka tuntui silloin voimakkaalta Uskon, että mies häpeää minua. Ainakin itse nykyään häpeän itseäni ja vertailen itseäni tuon tuostakin hänen exään. Ei tämmöistä oloa pitäisi tulla täysin syyttä suotta.Oliko sitten pakko valita mies somevaikutelman perusteella?
Tuskin valitsi.
Kyllä tuon pitäisi olla ihan perusjuttu et vaimoa ihaillaan ja ollaan ylpeitä kaikin keinoin! Ei toi oo mitään ihmeellistä. Ihan perusjuttua.
Itsenäinen nainen ei tarvitse mitään lässytystä raskausaikana varsinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jätä hänet, ansaitset parempaa.
Joo! Lähde jossain vaiheessa mikä on sulle helpoin. Jos isä ei ole innoissaan tuossa vaiheessa, ei ansaitse teitä. Joku muu saa nauttia teistä
Vierailija kirjoitti:
Itsenäinen nainen ei tarvitse mitään lässytystä raskausaikana varsinkaan.
Justiinsa juu.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä!
Muistin myös tätä postausta tehdessäni että mieheni tapasi hehkuttaa ihan kaikenlaista exänsä tekemää somessa -leipomuksia, sisustusta, kokkailua, reissuja jne.
Teen itse miehelleni mielelläni hyvää ruokaa, leivon jne. mutta mies ei koskaan missään kehu minua, eikä laita minusta kuvia mihinkään. Ei edes alkuhuumassa, joka tuntui silloin voimakkaalta Uskon, että mies häpeää minua. Ainakin itse nykyään häpeän itseäni ja vertailen itseäni tuon tuostakin hänen exään. Ei tämmöistä oloa pitäisi tulla täysin syyttä suotta.
Ei kukaan mies tee tuollaisia postauksia, ehkä jotkut homot. Sisustusta? Oikeasti? Oletko kysynyt mieheltä, että käyttikö ex hänen profiiliaan ja postaili ne lässyjutut?
Nyt kyllä ihmettelen, että olet itse vedellyt jotain johtopäätöksiä jostain somekuvista ja päättänyt mielessäsi että hän on hyvä isä? Ette siis ole ollenkaan keskustelleet, miten arki muuttuu raskauden myötä ja ettekö ole etukäteen raskautta suunnitellessa puhuneet vähän miten arki rullaa jatkossa tms.? Nyt tuli totuus silmille,kun vain sanojesi mukaan mietit miten hyvä isä hän on.