Mitä tekisit jos yhtäkkiä olisit viidentoista ikäinen?
Siis, jos olisit yhtäkkiä palannut ajassa tuohon ikään. Yhdeksi päiväksi.
Nykyisellä tiedolla ja elämänkokemuksellasi.
Tuli tuossa vain omia jo edesmenneitä vanhempia ajatellessa mieleen noinkin hullu ajatus, että varmaan istuisin katselemassa ja kuuntelemassa heitä.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vaan nauttisin nuoruuden huolettomuudesta kuten silloin tein. Olisihan se aika ihanaa. Pelkään vaan etten pystyisi nykyisellä elämänkokemuksella. Juuri se kokemattomuus mahdollisti sen.
Itsellä oli juuri päinvastoin. Koulu tuntui ahdistavalta, vaikka olin hyvä oppilas, ja oman ulkonäön virheet harmittivat ja hävettivät, vaikka nyt kun katson vanhoja valokuvia, olinkin aika sievä. Ihan turhia alemmuuskomplekseja oli nuorena. Nyt voisi sanoa itselleen, että rentoudu, elät hyvää aikaa.
Kirjeen kirjoittaminen oli jonkun mainitsema hyvä idea. Voisi neuvoa, mitä ei ainakaan kannata tehdä ja valita.
V*ttuilisin kiusaajilleni ja näyttäisin nykyisen ärhäkän luonteeni. Varmaan antaisin turpaankin silläkin uhalla, että vastassa olisi 5 luokan kovista eli selkääni saisin. En kuitenkaan enää heitä pelkäisi vaan nousisin vastaan. Nyt olen kova, silloin arka.
V*ttuilisin ystävyytemme kovisten takia rikkoneelle ex bestikselleni (hän ihaili heitä kovin), ja näyttäisin, että "takin kääntämisensä" ei minua haitannut vaan päinvastoin. En surisi mennyttä ystävyyttä.
V*ttuilisin toiselle ex bestikselleni joka vaihtoi minut "paremman perheen" jälkeläiseen ja luokan priimukseen, enkä yrittäisi hivuttautua heidän seuraansa, enkä kestäisi "toisen luokan kansalaisena" olemista, enkä surisi tuotakaan menettyä ystävyyttä joka oli alkanut jo ekalla luokalla.
Nousisin lattianraosta!
Olisinpa sen tehnyt, sillä olin yksinäinen koko yläasteen ajan. Onneksi kuitenkin nyt olen vahva ja minulla on paljon parempia ja luotettavampia ystäviä joiden kanssa olen tekemisissä jopa päivittäin. Pitkäaikaisimman kanssa ystävystyimme heti lukion jälkeen.
En varmaan mitään erityistä. En erityisesti kaipaa tuota aikaa, enkä uskaltaisi muuttaa mitään. Ehkä pelaisin äidin kanssa jonkun lautapelin
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin vanhemmilleni tulevia maailmantapahtumia jotta osaisivat toimia oikein rahojensa kanssa. Pieni vinkki tulevaisuudesta olisi muuttanut koko elämämme kulun ja säästänyt monelta surulta.
Kun ekat ennustukseni osuisivat oikeaan niin tietäisivät että tämä on totta.
En tiedä mitä tekisin 911 suhteen. Viisitoistavuotiaalla ei tuolloin 1980-luvulla ollut paljoakaan uskottavuutta.
Samoin. Isäni sairastui syöpään ja kuoli. Varottaisin häntä tästä ja käskisin mennä ajoissa lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin olla edes yhden päivän sen koko yläasteen viilein jätkä. Olin koulukiusattu koko yläasteen ajan.
Mutta tässä skenaariossa sä olet sä omassa menneisyydessäsi.
Voisit toki antaa pahimmalle kiusaajallesi turpaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittäisin kaiken ulkonäköni kehittämiseen, musiikkiin ja alkaisin juomaan alkoholia, jota en koskaan ole tähän päivään mennessä tehnyt. Bilettäisin viikonloput, mutta keskittyisin muutoin kouluun riittävällä tasolla.
Jaa yhdessä päivässä kaikki tuo?
Kyllä sen elämänsä suunnan kerkiää muuttamaan ihan yhdessä päivässä. Ehtiihän se sössimäänkin.
Miten ehtii bilettää viikonloput ja keskittyä muutoin kouluun yhdessä päivässä, kuten tämä aikoi? Kerropas se!
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä kropassa siirryttäisiin 15-vuotiaaksi vai siihen omaan entiseen 15-vuotiaan kroppaan?
Ja siihen aikaan, kun oli 15v? Ja voisiko tehdyt teot muuttaa tulevaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vaan nauttisin nuoruuden huolettomuudesta kuten silloin tein. Olisihan se aika ihanaa. Pelkään vaan etten pystyisi nykyisellä elämänkokemuksella. Juuri se kokemattomuus mahdollisti sen.
Saisipa vielä takaisin sen saman sokean uskon tulevaisuuteen. 5v tuntui loputtoman pitkältä ajalta ja niin pitkälle ei kannattanut miettiä.
Toki tämä sama sokea usko johti niihin sinällään kasvattaviin huonoihin päätöksiin.
Kun olin 15, myytiin ihanan makuista Classic nougat -jäätelöä. Söisin sellaisen.
Lisäksi leikkisin koiran kanssa. Se on nykyään kuollut.
Kirjoittaisin itselleni kirjeitä joissa ohjeita tulevaisuuden varalle.
Yrittäisin parhaani mukaan välttää kaikkea mikä voisi millään tavoin muuttaa historian kulkua.
Unnuttaisin. Se on ainoata mitä sen ikäiset osaavat tehdä.
M 52
Jos saisi tiedot lähdöstä etukäteen, nappaisin mukaan muutaman lottorivit ja nipun kirjeitä itselleni. Lisäksi mahdollisesti hankkiutuisin eroon sen aikaisesta poikaystävästä. Loukkaisi niin verisesti, että hän pysyisi jatkossa kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittaisin itselleni kirjeitä joissa ohjeita tulevaisuuden varalle.
Mutta. Ei ne ohjeet ole välttämättä oikeasti hyviä. Ne saattaa nyt tuntua susta hyviltä, mutta esim 20 vuoden päästä olisit ehkä eri mieltä.
Samaa kuin nytkin, istuisin koneella. Ei ole mitään erikoista mitä haluaisin tehdä jos nyt ykskaks olisin 15v yhden päivän ajan.
Jättäisin silloisin poikaystäväni. Ei silloin teininä tajunut millainen kohtelu on ok ja millainen ei. Ja vaikka olisin tiennyt, en olisi silti uskaltanut jättää häntä. Nyt uskaltaisin. Minusta olisi voinut tulla vaikka mitä ilman tuota suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin parhaani mukaan välttää kaikkea mikä voisi millään tavoin muuttaa historian kulkua.
Kunnon oikeaoppinen aikamatkustaja!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin parhaani mukaan välttää kaikkea mikä voisi millään tavoin muuttaa historian kulkua.
Kunnon oikeaoppinen aikamatkustaja!!
Totta. Itse en halua olla noin tunnollinen. Mitään perhosvaikutusta ei tapahdu, jos elän elämäni hyvin. Mitään suurta muutosta en menisi tekemään.
Pistäisin välit poikki kolmeen ihmiseen, vaihtaisin koulua ja sanoisin isälle, että eroa äidistä, mä lähen sun mukaan.
Painottaisin vahempiani sijoittamaan kaikki vapaana olevat rahansa esim. McDonald'sin osakkeisiin ja olemaan myymättä vaikka tapahtuisi mitä. Ysärin alussa noin 12 taalaa, tänään 270.