Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pikkukylät on vastenmielisiä ukkoperiferioita, jotka itse pakottaa tytöt ja naiset muuttamaan pois
31.07.2024 |
Ylen juttu tänään: "Riina Tanskanen sai tarpeekseen lapsuutensa ukkomeiningistä ja muutti pois" https://yle.fi/a/74-20101878?fbclid=IwY2xjawEXHBpleHRuA2FlbQIxMQABHcdP9…
Juttu on täyttä totta ja täysin ohitettu näkökulma tätä ennen. Ensin tytöt ajetaan pois ukkoperiferiasta ja sen jälkeen heidät/meidät nähdään vain "katoavina kohtuina", kuten jutussa sanotaan. Todella karseaa.
Riina Tanskasen kokemus on teollisuuskaupungista, mutta sama ongelma pätee myös maaseutupitäjissä. Mitä pienempi paikkakunta, sen ankeampi ja taantumuksellisempi ilmapiiri. Eli suomeksi: sitä ukkoutuneempi periferia.
Jännä näkökulma sekin, että alueen merkitys on ohitettu myös kotimaisessa feminismissä, mikä on ihan totta.
Olen itse Hämeestä pikkupaikkakunnalta, mistä kaikki ikäluokkani tytöt muutti pois. Ilmapiiri oli niin ahdistava, että en itse käy siellä koskaan eikä ole vähäisintäkään kotiseutukaipuuta saati -rakkautta. Vihaan sitä pitäjää. Miehillä on aina etuajo-oikeus kaikessa, kaikkea tyttömäistä halveksitaan avoimesti. Tyttöjen harrastuksille, ilonaiheille, tyttöydelle nauretaan räkäsesti. Tyttöjä huoritellaan ja herjataan alakouluikäisistä lähtien. Samalla kolmekymppiset ja sitä vanhemmat ukot jahtaa kuola valuen tyttöjä kouluiästä asti. Miehiä ei syyllistetä mistään. Kaikenlainen ahdistelu ja väkivalta tyttöjä kohtaan nähdään täysin normaalina, edelleen tyttöjen pitää sietää se "huumorina", mistään ei saisi suuttua tai puolustautua. Jos seksiin asti mennään, se on tytön syy ja "itsepä läksit", olipa tilanne ihan mikä tahansa - vaikka raiskaus. Poliisiahan näissä kolkissa ei ole nähty vuosikymmeniin, joten ainoa "laki" näissä paikoissa on yhteisön normit - jotka on juuri niin kieroutuneet kuin kerroin.
Pikkupaikkojen todellisuus naisille ja tytöille on äärimmäisen ruma ja vastenmielinen, ja se on näiden pitäjien sielussa niin vahvasti kiinni, että en oikeasti usko, että sitä voidaan koskaan korjata. Siitä päästään eroon vasta, kun nämä pikkupitäjät pikkuhiljaa kuolevat pystyyn. Odotan sitä innolla.
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
Vaatii naiselta luonnetta asua pikkupaikkakunnalla. Kyllä täällä pärjää kun laukoo takaisin noille vanhoille kääville jauhot suuhun. Maaseutu kuuluu myös nuorille naisille, vaikka käppänät ukkelit onkin menneestä maailmasta. Kohta ne on jo historiaa.
Omalla tavallasi sinäkin ylläpidät tässä tietynlaista muottia, millainen maaseudulla naisen pitää olla.
Mutta ihan samalla tavalla sinunkin kutsumanimesi ukkojen kesken on jakorasia-Jaana tai jokin muu vastaava. Eikä se ukkous katso ikää. Kyllä sitä ilmapiiriä ylläpitävät ihan kaikenikäiset, myös naiset kuten sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkikaa muijat apua tuohon paykoottiselta vaikuttavaan miesvihaan. Psykiatrilta, ei mistään huuhaaterapiasta.
Vierailija kirjoitti:
Tuliko yllätyksenä kenellekään, että nuo pikkupitäjien äijäilyt ja hameväen juoruilut on vain eräänlaista kilpailua ja sosiaalisen kompetenssin ts. VALLAN hakemista - pienemmissä piireissä tämä tuntuu tapahtuvan kuin itsestään. Hierarkian muodostus siis.
Samaa pskaa näkee kaupungeissakin monessa eri mittakaavassa, jos tarpeeksi katsoo ja vertaa kokemuspohjaansa näistä pikkupitäjien kuvioista - voihan olla niin, että pikkupitäjän kingit ja prinsessat ovat muuttaneet kaupunkiin.
Sama juttu se on isoissa kaupungeissa pienissä yhteisöissä esimerkiksi työpaikoilla. Vaikka pinnallisesti suvaitaan kaikenlaista niin oikeasti niinhän se ei ole.
Tämmöistä paskaa tulee naisilta kun kesäloma meni eikä töissä uskalla kuin suorittaa hampaat irvessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua millaisissa paikoissa olette kasvaneet tai mimmoisessa perheessä. Mulla ei ole samoja kokemuksia pikkupaikkakunnasta vaikka semmoisesta olen kotoisin. Käväisin Stadissa opiskelemassa ja duunissa 15-vuotta ja sitten muutin pikkupaikalle (ei se missä kasvoin) kun kaupunkielämä ahdisti ja löysin sopivan työn jota voi tehdä pitkälti etänä ja toimistolle matkaan vain kun tarvitsee.
Oma isä ja äiti ei luoneet mulle mitään muottia, kannustivat monenlaiseen. Kotona piti tehdä töitä, niin koneilla tilalla kuin sisällä kotihommia, ja sama päti mun veljelle. Paikallisilla oli tietty mielipiteitä, mutta vanhemmat ja erityisesti isä opetti ettei niistä pidä välittää ja saa sanoa vastaan (isän sukutila). Ei niitä tarvitse erityisesti kuunnella eikä välittää. Ja tosi vähän kyllä vietettiin aikaa paikallisten kanssa, isällä ja äidillä oli opiskelukavereita ja tuttavia muualta.
No jos vietitte tosi vähän aikaa paikallisten kanssa, niin tietenkään heistä siitä tapauksessa ei kerry niin paljoa kokemusta.
Miltähän paikkakunnilta nämä kokemusasiantuntijat on? Itse asun yksin tosi pienellä paikkakunnalla, harrastan metsästystä ja hevosia. Hirveitä juorukellojahan kyläläiset on sukupuoleen katsomatta, mutta ei täällä ainakaan mitään naisvihaa ole, miehet on kohteliaita ja apua on saanut aina kun on tarvinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä me maalle jääneet naiset elämme ihan erilaista elämää kuin tuo kokemusasiantuntija kertoo. Ehkä kyse ei ole sukupuolesta, ehkä kyse onkin yksilöstä. Jos jää henkisesti ikuiseksi tytöksi, ei oikein koskaan ole vakavastiotettava. Helsingissä puolikasvuisia on paljon, koska siellä on eniten yhteiskunnan elättejä. Maalla sanotaan aika suoraa, että sinunkin pitää jotain tehdä leipäsi eteen. Voihan sen sitten vaikka tulkita setämiesten naisvihaksi - tai omaksi laiskuudeksi.
Niin, kenelläkään muulla ei voi olla muunlaisia kokemuksia, vaikka tässä ketjussakin moni niistä kertoo? Sinäkin syyllistyt vähättelevään tytöttelyyn, sen sijaan, että yrittäisit ymmärtää muiden näkökulmaa. Eli olet juurikin osa kyseessä olevaa ongelmaa.
Voisiko olla, että et hahmota kokonaisuutta, koska elät tietynlaisessa kuplassa?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta eipä tässä ketjussa tunnu kauheasti kellään olevan halua ymmärtää muita näkökulmia. Esim. kun tuolla aikaisemmin kerroin, että mulla ei ole maalla yksinäistä, vaikka en ryyppää tai käy seuroissa, vastaus sai vain alapeukkuja.
Ja tosiaan, eniten ylivoimaisesti eniten seksuaalistä häirintää olen kokenut Helsingissä.
On teidän naisten elämä vaan sitten yhtä tuskaa ja itkua. Jos olisin nainen olisin vetänyt jo ranteet auki aikoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua millaisissa paikoissa olette kasvaneet tai mimmoisessa perheessä. Mulla ei ole samoja kokemuksia pikkupaikkakunnasta vaikka semmoisesta olen kotoisin. Käväisin Stadissa opiskelemassa ja duunissa 15-vuotta ja sitten muutin pikkupaikalle (ei se missä kasvoin) kun kaupunkielämä ahdisti ja löysin sopivan työn jota voi tehdä pitkälti etänä ja toimistolle matkaan vain kun tarvitsee.
Oma isä ja äiti ei luoneet mulle mitään muottia, kannustivat monenlaiseen. Kotona piti tehdä töitä, niin koneilla tilalla kuin sisällä kotihommia, ja sama päti mun veljelle. Paikallisilla oli tietty mielipiteitä, mutta vanhemmat ja erityisesti isä opetti ettei niistä pidä välittää ja saa sanoa vastaan (isän sukutila). Ei niitä tarvitse erityisesti kuunnella eikä välittää. Ja tosi vähän kyllä vietettiin aikaa paikallisten kanssa, isällä ja äidillä oli opiskelukavereita ja tuttavia muualta.
Ai jai, tämä alkoi naurattaa. Koska tässä tulee ilmi yksi kerros lisää siihen maalaisuuden ongelmallisuuteen. Imatralla saattaa olla tehtaan patruunat, joiden lähikauppaan astuessa työläisiltä lähtee hatut päästä. Samalla tavoin maalla nämä SuKuTiLalLiSet ovat olleet niitä, joilta on saatu rengin töitä ja joita yhä kumarrellaan. Nykyään heillä on kunnan elättivirkoja ja edelleen valtaa päättää muiden asioista. Sellaisissa perheissä EI TIETENKÄÄN haluta lasten vajoavan omien alamaisten tasolle. Oman kokemukseni mukaan näiden tilojen lapset on niin oman sukunsa erinomaisuudessa kypsytetty, että olivat järestään joka ikinen koulukiusaajia. Ja kiusaamiseen ei tietenkään puututtu, koska heidän perheensä oli kunnan päättävissä elimissä. Vastaan sanojille saattoi yllättäen tulla potkut, oli työpaikka mikä tahansa.
Mitähän lisänimiä ne ukkelit sais jos oikein rehellisesti ruvettaisiin arvioimaan? Ihan vaan näin meidän kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylen jokaviikkoinen miesviha artikkeli. Alkaako vuonna 2025 viikottaiset naisviha artikkelit?
Helppo ratkaisu dissata jutun esiin tuomat ongelmat sillä, että se on pelkkää miesvihaa. Entä jos tuo onkin ihan todellisuutta monille? Ja satun tietämään, että se on, koska olen itse pikkkupaikkakunnalta kotoisin oleva nainen.
Kestäisikö sinun pokkasi hyväksyä, että naisilla (ja seksuaalivähemmistöillä, eri värisillä jne.) on todellakin ahtaat olot joissain osissa maata? Jos ei, miksi ei?
Yle taas yleistää yhden henkilön mielipidettä. Samalla tavoin voitaisiin tehdä nais-, kaupunkilais-, blondi yms. viha artikkeleita. Miksi ainostaan näitä miesviha juttuja? Onko tätä vastakkainasettelua pakko tehdä verorahoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko yllätyksenä kenellekään, että nuo pikkupitäjien äijäilyt ja hameväen juoruilut on vain eräänlaista kilpailua ja sosiaalisen kompetenssin ts. VALLAN hakemista - pienemmissä piireissä tämä tuntuu tapahtuvan kuin itsestään. Hierarkian muodostus siis.
Samaa pskaa näkee kaupungeissakin monessa eri mittakaavassa, jos tarpeeksi katsoo ja vertaa kokemuspohjaansa näistä pikkupitäjien kuvioista - voihan olla niin, että pikkupitäjän kingit ja prinsessat ovat muuttaneet kaupunkiin.
Sama juttu se on isoissa kaupungeissa pienissä yhteisöissä esimerkiksi työpaikoilla. Vaikka pinnallisesti suvaitaan kaikenlaista niin oikeasti niinhän se ei ole.
Jep. Kun opiskelin, tein sen verran töitä laitokselleni, että henkilökunnan kuviot tulivat edes etäisesti tutuksi. Silloin tuli kyllä olo, että yliopisto on työpaikkana erittäin ahdistava ja just tuollainen, että pinnallisesti suvaitaan, mutta oikeasti ajatellaan muuta. Ja mulla siis oli ihan mukavaa töissäni, ei siinä, mutta se yleinen meno oli jotenkin niin vastenmielistä kiipimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miltähän paikkakunnilta nämä kokemusasiantuntijat on? Itse asun yksin tosi pienellä paikkakunnalla, harrastan metsästystä ja hevosia. Hirveitä juorukellojahan kyläläiset on sukupuoleen katsomatta, mutta ei täällä ainakaan mitään naisvihaa ole, miehet on kohteliaita ja apua on saanut aina kun on tarvinnut.
Tai sitten et vain tajua olevasi muotissa. Moni ei tajua sitä ja tulee sillä tavalla vaan vahvistaneeksi sitä muottia.
Jos nyt yhtäkkiä kokisit olevasi lesbo niin mitäpä arvelisit: voisitko kävellä rakkaasi kanssa kyläsi kujilla ja osoittaa hänelle julkisesti hellyyttä? Olisiko tyttöystäväsi tervetullut metsästysseuraan kanssasi? Eikä se aiheuttaisi MITÄÄN kuten annat ymmärtää?
Pahoin pelkään, että olisit joko syvällä kaapissa asian kanssa tai alkaisit katsella asuntoja Helsingin suunnilta.
Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöistä paskaa tulee naisilta kun kesäloma meni eikä töissä uskalla kuin suorittaa hampaat irvessä.
Naisviha esiintyy myös tällaisena sukupuoleen perustuvana nolaamisena ja väheksymisenä. Sano nyt vielä että kuukautiset on tulossa niin siksi ketju. 😁
Vierailija kirjoitti:
On teidän naisten elämä vaan sitten yhtä tuskaa ja itkua. Jos olisin nainen olisin vetänyt jo ranteet auki aikoja sitten.
Miten niin? Muutin pois jo teininä, otin ohjat omiin käsiin enkä ikinä muuta takaisin pikkupaikkakunnalle. Työelämässä 16-vuotiaasta asti, opiskelit opiskeltu ja nyt on hyvä ammatti ja vakkarityö. Myös ihana aviomies ja perhe löytyy. Onhan se harmi, että lapsuuden joutunut kasvamaan tuollaisessa paikassa, mutta lopulta se on itsestä kiinni minkälainen elämästä tulee. Ihan vain vinkkinä näille maaseudulle jämähtäneille kaljan kittaajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylen jokaviikkoinen miesviha artikkeli. Alkaako vuonna 2025 viikottaiset naisviha artikkelit?
Helppo ratkaisu dissata jutun esiin tuomat ongelmat sillä, että se on pelkkää miesvihaa. Entä jos tuo onkin ihan todellisuutta monille? Ja satun tietämään, että se on, koska olen itse pikkkupaikkakunnalta kotoisin oleva nainen.
Kestäisikö sinun pokkasi hyväksyä, että naisilla (ja seksuaalivähemmistöillä, eri värisillä jne.) on todellakin ahtaat olot joissain osissa maata? Jos ei, miksi ei?
Yle taas yleistää yhden henkilön mielipidettä. Samalla tavoin voitaisiin tehdä nais-, kaupunkilais-, blondi yms. viha artikkeleita. Miksi ainostaan näitä miesviha juttuja? Onko tätä vastakkainasettelua pakko tehdä verorahoilla?
ON. DEI kurssit on käyty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii naiselta luonnetta asua pikkupaikkakunnalla. Kyllä täällä pärjää kun laukoo takaisin noille vanhoille kääville jauhot suuhun. Maaseutu kuuluu myös nuorille naisille, vaikka käppänät ukkelit onkin menneestä maailmasta. Kohta ne on jo historiaa.
Omalla tavallasi sinäkin ylläpidät tässä tietynlaista muottia, millainen maaseudulla naisen pitää olla.
Mutta ihan samalla tavalla sinunkin kutsumanimesi ukkojen kesken on jakorasia-Jaana tai jokin muu vastaava. Eikä se ukkous katso ikää. Kyllä sitä ilmapiiriä ylläpitävät ihan kaikenikäiset, myös naiset kuten sinä.
Jos sinä et osaa pitää puoliasi ja loukkaannut pienistä, niin ehkä olet itse se ongelma. Meillä ei kyllä ainakaan kylän baarissa huoritella yhtään naista tai saa kotona korville. Enkä elä missään sinun kuvittelemassa muotissa. Miehet käy riiaamassa jatkuvasti ja ihan kohteliaita ovat olleet. Jos sinua huoritellaan niin suosittelisin reflektoimaan että onko siihen jotakin syytä.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä me maalle jääneet naiset elämme ihan erilaista elämää kuin tuo kokemusasiantuntija kertoo. Ehkä kyse ei ole sukupuolesta, ehkä kyse onkin yksilöstä. Jos jää henkisesti ikuiseksi tytöksi, ei oikein koskaan ole vakavastiotettava. Helsingissä puolikasvuisia on paljon, koska siellä on eniten yhteiskunnan elättejä. Maalla sanotaan aika suoraa, että sinunkin pitää jotain tehdä leipäsi eteen. Voihan sen sitten vaikka tulkita setämiesten naisvihaksi - tai omaksi laiskuudeksi.
Uusimaa elättää kylläkin maakuntia vero-ja muilla tuloillaan. Kyllä maaseutupitäjät ovat saamapuolellla. Ihan tilastoto tämän kertovat.Ja enemmän niitä tuilla eläjiä on siellä pikkupaikkakunnilla,kun ei lähdetä opiskelemaan muualle hankkimaan ammattia,ja työpaikkoja ei ole paljon. Terveyserot myös ovat huomattavat uusimaalaisten ja itä-suomalaisten välillä- Itä-Suomessa ollaan sairaimpia, kun taas Uudellamaalla ollaan terveimpiä.
Ja hei, asun itse Itä-Suomessa.
Alue: Aihe vapaa
Tuliko yllätyksenä kenellekään, että nuo pikkupitäjien äijäilyt ja hameväen juoruilut on vain eräänlaista kilpailua ja sosiaalisen kompetenssin ts. VALLAN hakemista - pienemmissä piireissä tämä tuntuu tapahtuvan kuin itsestään. Hierarkian muodostus siis.
Samaa pskaa näkee kaupungeissakin monessa eri mittakaavassa, jos tarpeeksi katsoo ja vertaa kokemuspohjaansa näistä pikkupitäjien kuvioista - voihan olla niin, että pikkupitäjän kingit ja prinsessat ovat muuttaneet kaupunkiin.