Koska olet viimeksi käynyt kirkossa?
Mikä tilaisuus oli kyseessä, menitkö sinne omasta vapaasta tahdostasi ja millainen fiilis jäi?
Kommentit (82)
Kirkkot rakennuksina ovat monesti kiehtovia, vaikka toisaalta ne ovatkin vääryyden, alistamisen, valloituksen ja riiston monumentteja.
Sisälle kirkkoon en kuitenkaan koskaan astu mikäli tiloissa luuhaa pappi. Me emme mahdu samaan tilaan.
En muista, mutta 1961 pääsin kuitenkin ripille!
Kouluvuosieni jälkeen en ole käynyt kirkossa kuin hautajaisten yhteydessä.
Edellinen kerta oli lokakuussa 2018, kun eräs perhetuttuni siunattiin haudan lepoon.
Kävin tänä kesänä Kreikassa tyhjässä ortodoksikirkossa ja viime kesänä Tampereen tuomiokirkossa. Hautajaiset oli 5 vuotta sitten viimeksi.
3viikkoa sitten. Käyn muutamia kertoja vuodessa. Missään muualla ei ole niin ihana ja rauhoittava tunnelma kuin kirkossa.
Jo tämän rauhoittavan tunteen takia käyn siellä. Ja suosittelen kyllä muillekin !
Jos on stressaantunut, ahdistunut tai allapäin , kannattaa käydä kirkossa, sieltä saattaa löytyä helpotusta. Kokeilla ainakin kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
EN muista. Mutta pari päivää sitten erosin kirkosta.
Hyvä päätös. Jäsenyys on tosi kallis varsinkin työssäkäyvälle ja et saa mitään vastineeksi.
Viime kesänä kävin Turun tuomiokirkossa ja Paraisten kirkossa, ihan vaan katselemassa. Hienoja kirkkoja molemmat. Missään tilaisuudessa kirkossa en ole tainnut olla sitten tyttären hautajaisten 2013. Ihan vaan jumalanpalveluksessa kävin elämäni viimeisen kerran ripille päästessä vuonna 1995 (kai).
Kävimme pari viikkoa sitten miesystäväni kanssa , kun "katsastimne" hääkirkkomme. Ja ihastuimme oitis.
Istuimme koko Jumalanpalveluksen ajan. Aivan ihana tunnelma.
Vierailija kirjoitti:
3viikkoa sitten. Käyn muutamia kertoja vuodessa. Missään muualla ei ole niin ihana ja rauhoittava tunnelma kuin kirkossa.
Jo tämän rauhoittavan tunteen takia käyn siellä. Ja suosittelen kyllä muillekin !
Jos on stressaantunut, ahdistunut tai allapäin , kannattaa käydä kirkossa, sieltä saattaa löytyä helpotusta. Kokeilla ainakin kannattaa.
Kirkko saattaa luoda rauhoittavan ympäristön hiljentymiselle. Tämä rauhoittava ympäristö ei tosin toteudu virallisten kirkonmenojen aikana pappien ylisuurten egojen ja ylivertaisuusvinouman tukahduttaessa kaiken hyvän ja kauniin.
Tästä syystä kirkkojen ovet tulisi olla avoimina laajemminkin hiljentymistä tarvitseville ihmisille ilman papin tuhoavaa vaikutusta.
Kesäisin käyn ainakin kerran kuukaudessa sekä Joulun aikaan käyn myös.
Se on totta, että rauhoittumista on turha etsiä liian kaukaa , kun kirkossa voi käydä koska tahansa.
Siellä unohtuu monet murheet . Tykkään käydä myös Kirkkokonserteissa.
Viikko sitten, töiden puolesta tulee vietettyä niissä aikaa usein. Kirkot ovat usein kauniita ja kuten joku totesi, tunnelmaltaan rauhoittavia. Kirkossa on pyhä läsnä.
Ystävän hautajaisissa 3kk sitten. Vapaaehtoisesti tietysti menin, ei kai kukaan ketään kirkkoonkaan voi pakottaa, outo kysymys.
Fiilis, no itketti ja jälkeenpäin muistotilaisuudessa oli jo hauskaakin. Liian nuorena lähti kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3viikkoa sitten. Käyn muutamia kertoja vuodessa. Missään muualla ei ole niin ihana ja rauhoittava tunnelma kuin kirkossa.
Jo tämän rauhoittavan tunteen takia käyn siellä. Ja suosittelen kyllä muillekin !
Jos on stressaantunut, ahdistunut tai allapäin , kannattaa käydä kirkossa, sieltä saattaa löytyä helpotusta. Kokeilla ainakin kannattaa.
Kirkko saattaa luoda rauhoittavan ympäristön hiljentymiselle. Tämä rauhoittava ympäristö ei tosin toteudu virallisten kirkonmenojen aikana pappien ylisuurten egojen ja ylivertaisuusvinouman tukahduttaessa kaiken hyvän ja kauniin.
Tästä syystä kirkkojen ovet tulisi olla avoimina laajemminkin hiljentymistä tarvitseville ihmisille ilman papin tuhoavaa vaikutusta.
Jos kellään on nykymaailmassa ISO EGO, niin kyllä se on niillä SOME VAIKUTTAJILLA. Ja kaikki he "ulkonäkö elämässä ykkösenä" , He jos mitkä saavat aikaan ahdistus kohtauksen ! Ihme jos ei nuoret ahdistu jatkuvasta ulkonäkö tai menestys paineesta.
Papit olivat vielä -70 luvulla jotain isoja egoja, mutta nykyään aivan toista . Juuri pappien puheet ovat parasta.
Vierailija kirjoitti:
Ystävän hautajaisissa 3kk sitten. Vapaaehtoisesti tietysti menin, ei kai kukaan ketään kirkkoonkaan voi pakottaa, outo kysymys.
Fiilis, no itketti ja jälkeenpäin muistotilaisuudessa oli jo hauskaakin. Liian nuorena lähti kaveri.
Eipäs kun tuon jälkeen kesäkuussa kävinkin Tampereella katsomassa sen rokkivalokuvanäyttelyn, mikä kirkko se olikaan?
Jouluna kävin laulamassa kauneimpia joululauluja ihan vapaaehtoisesti. Mukava tilaisuus.
Näköjään Kemiön kirkossa konsertissa 2021.
Lainaus:
"Papit olivat vielä -70 luvulla jotain isoja egoja, mutta nykyään aivan toista . Juuri pappien puheet ovat parasta. "
Et ilmeisesti ole ollut paljon tekemisissä pappien kanssa? Raapaiseppas pikkaisen tekopyhää ja ulkokultaista kuorta rikki niin näet sisällä vaanivan pedon.
Viime sunnuntaina ehtoollisjumalanpalveluksessa evankelisluterilaisessa kirkossa sekä helluntaikirkon sunnuntaikokouksessa. Vapaaehtoisesti käyn sunnuntaisin, ja hyvä mieli jää joka kerta.
25 vuotta sitten hautajaisissa. En tule enää astumaankaan yhteenkään kirkkoon.