80 vuotias äitini palauttelee vuosien aikana hänelle ostamiani lahjoja ja haukkuu ne samalla

Vierailija kirjoitti:

Ette halua olla vanhuksillenne apuna? he tahtovat tavaroistaan eroon ja 50-60- vuotiaat eivät auta vaannkiukuttelevat kuin murkut.  Kyll vanhulsen pitää rakastaa tavaraa, etenkin minun tuomiani hänelle ihan turhia tavaroita.  Pyyhkiä pölyjä niistä tai maksaa siivoojalle.

Minylle oli iso lahja kun tyttären kanssa käytiin varastokomero lävitse, vietiin roskiin ja kierrätykseen. Se oli parempi lahja kuin kukat tai kahvipaketti, saati joku kippo.

Teillä ilmeisesti kommunikaatio pelaa, etkä hauku kaikkea mitä tyttäresi tekee, vaan keskustelette siitä, mikä sopisi molemmille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta tässä ei ole mitään uutta, sillä on haukkunut lahjoja niitä saadessaankin, mutta mikä näiyä vanhoja ihmisiä vaivaa? Miksi olla näin ilkeä ja jättää itsestänsä lisää ikäviä muistoja?

Herää kyllä kysymys että mikä vika sinussa on, kun olet jatkanut lahjojen antamista vaikka niitä on jo antamisen yhteydessä haukuttu?

Usein näillä lahjojensa haukkujilla on tapana uhriutua, kun lahjoja ei sitten esim. jouluna tule ollenkaan. Eli kaikki vaihtoehdot ovat jotenkin "väärin". Siinä sitten kärvistellään jonkun oikkujen varassa, kunnes lopulta ei enää jaksa. 

Minusta tuo kuulostaa enemmän hankalalta luonteelta, jota ilmenee sekä vanholla että nuorilla. Joillakin vaan

"miksi äitien pitäisi loputtomiin ymmärtää jotakin roinan kantajaa"...

Just tämä. Jos vanhempi sanoo, ettei halua lahjoja, kunnoittakaa hänen toivettaan ja jättäkää lahjat viemättä.  Aina voi antaa aineettoman lahjan, eli pestä ikkunat/vaihtaa verot ym jota vanhus ei välttämättä jaksa enää itse tehdä, jos se lahja on pakko antaa. Ei turhaa vaatetta, pyyhettä, liinavaatetta ym joita jo muutenkin on kaapit ylitäynnä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40+, mutta jotenkin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sain kuvan, että vanhat ihmiset on leppoisia ja ystävällisiä. Eivät enää jaksa hötkyillä ja ovat oppineet ymmärtämään elämän erilaisia vaiheita, vaikka joskus puhuisivatkin suoraan mielipiteitään. Koska vanhuksista tuli aggressiivisia ja katkeria? 

Äitini käyttäytyy vielä toistaiseksi kivasti ja herttaisesti lapsenlastaan kohtaan. Omat lapset saavatkin sitten ihan toista kohtelua. Näillä vanhuksilla on yllättävän monet "kasvot"... äidilläni on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö. 

Sain lapsenlapselta pari  vuotta sitten valtavan männynkävyn, jonka se oli löytänyt Välimeren lomalla. Silmät loistaen antoi sen mulle. Käpy on kunniapaikalla olkkarissa edelleen, koska aina kun näen sen, muistan pikkutytön ilmeen. 

Että hankkikaa edes kunnon lahjoja

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40+, mutta jotenkin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sain kuvan, että vanhat ihmiset on leppoisia ja ystävällisiä. Eivät enää jaksa hötkyillä ja ovat oppineet ymmärtämään elämän erilaisia vaiheita, vaikka joskus puhuisivatkin suoraan mielipiteitään. Koska vanhuksista tuli aggressiivisia ja katkeria? 

Suuret ikäluokat oppivat saamaan kaiken. Näillä on ajatus me ja meidän jälkeen vedenpaisumus. Heidän vanhenpansa puhuivat välillä ajasta kuolemansa jälkeen. Ajatus oli elämän jatkuvan jälkeläisissä. Suurille ikäluokille maailma tuntuu lopouvan heihin. Musta on erikoinen piirre jos joku yli 70v ei koskaan puhu miten sitten kun häntä ei ole. Minusta tämä on silkkaa itsekeskeisyyttä. Ei tuon ikäinen voi olla enää niin lapsi ettei pysty käsittekemään asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ap, käydessäsi äitisi luona, vietkö hänen roskat ulos ? Samalla voisit ottaa tarjotut aiemmin antamasi lahjat mukaan ja nurkan takana tehdä niille mitä ikinä keksit ? 

Eli sinäkin olet sitä mieltä, että ap.n ostamat lahjat joutaa roskiin? Miksi niitä sitten on roudattu vanhan ihmisen riesaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40+, mutta jotenkin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sain kuvan, että vanhat ihmiset on leppoisia ja ystävällisiä. Eivät enää jaksa hötkyillä ja ovat oppineet ymmärtämään elämän erilaisia vaiheita, vaikka joskus puhuisivatkin suoraan mielipiteitään. Koska vanhuksista tuli aggressiivisia ja katkeria? 

Suuret ikäluokat oppivat saamaan kaiken. Näillä on ajatus me ja meidän jälkeen vedenpaisumus. Heidän vanhenpansa puhuivat välillä ajasta kuolemansa jälkeen. Ajatus oli elämän jatkuvan jälkeläisissä. Suurille ikäluokille maailma tuntuu lopouvan heihin. Musta on erikoinen piirre jos joku yli 70v ei koskaan puhu miten sitten kun häntä ei ole. Minusta tämä on silkkaa itsekeskeisyyttä. Ei tuon ikäinen voi olla enää niin lapsi ettei pysty käsittekemään asiaa. 

Jaa, onko tuokaan puhe tervettä, siitä voidaan olla montaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40+, mutta jotenkin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sain kuvan, että vanhat ihmiset on leppoisia ja ystävällisiä. Eivät enää jaksa hötkyillä ja ovat oppineet ymmärtämään elämän erilaisia vaiheita, vaikka joskus puhuisivatkin suoraan mielipiteitään. Koska vanhuksista tuli aggressiivisia ja katkeria? 

Suuret ikäluokat oppivat saamaan kaiken. Näillä on ajatus me ja meidän jälkeen vedenpaisumus. Heidän vanhenpansa puhuivat välillä ajasta kuolemansa jälkeen. Ajatus oli elämän jatkuvan jälkeläisissä. Suurille ikäluokille maailma tuntuu lopouvan heihin. Musta on erikoinen piirre jos joku yli 70v ei koskaan puhu miten sitten kun häntä ei ole. Minusta tämä on silkkaa itsekeskeisyyttä. Ei tuon ikäinen voi olla enää niin lapsi ettei pysty käsittekemään asiaa. 

Tässähän juuri puhutaan kun vanhus ajattelee kuolemaansa ja yrittää vähentää jälkeensä jäävää tavaramäärää.

Tämä ei nyt ole boomer-keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vasta 40+, mutta jotenkin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani sain kuvan, että vanhat ihmiset on leppoisia ja ystävällisiä. Eivät enää jaksa hötkyillä ja ovat oppineet ymmärtämään elämän erilaisia vaiheita, vaikka joskus puhuisivatkin suoraan mielipiteitään. Koska vanhuksista tuli aggressiivisia ja katkeria? 

Äitini käyttäytyy vielä toistaiseksi kivasti ja herttaisesti lapsenlastaan kohtaan. Omat lapset saavatkin sitten ihan toista kohtelua. Näillä vanhuksilla on yllättävän monet "kasvot"... äidilläni on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö. 

Sinäkin servaat itsesi. Äidilläsi on diagnosoitu harhaluulohäiriö ja sitten sinä luulet, että se on kaikilla vanhuksilla on "monet kasvot".    Vaikka sinun äidilläsi on diagnoosi joka selittää hänen käytöksensä, ei se tarkoita sitä, että se on kaikilla vanhuksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivous ja tavararoiden antaminen pois on kovin eri asia kuin saatujen lahjojen haukkuminen. Kaikki vanhukset eivät muutu iän myötä erittäin ikäviksi tyypeiksi. 

-ohis

Ihmiselämään kuitenkin kuuluu aivojen rappeutuminen ja 80v se on jo pitkällä ja lähes kaikilla se muuttaa persoonallisuutta, ainakin ajottain, halusimme sitä tai emme. Yhtälailla kuin tlimintakyvyn heikkeneminen 

Ihmisen rappeutuminen alkaa n. 25v iässä ja mennää joka päivä  kohtivanhuutta. Ikuista nuoruutta ja terveyttä ei ole. 

 

Ok, eli milloin saa alkaa kohdella muita paskasti? 35-vuotiaana?

Aivosolut myös uusiutuvat, ja aivojen käyttäminen edistää aivoterveyttä. Tunnetyö ja itsehillintä eivät ole ollenkaan huonoja harjoitteita, vaan sopivat kaikenikäisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on loukkaava keskustelu. Jos haluan käydä tavarani läpi olen muuttunut lapseksi ja muistisairaaksi ja ilkeäksi. 80 v

Toisena päivänä rähjäätte äidin/anopin keräämistä tavaroista, ei mitään hävittänyt.

Tavaroiden haukkuminen ei ole ok.

Tavarat voi viedä kierrätykseen tai pistää roskiin. Niin tekevät ihan kaikki, paitsi ne jotka hakevat sieltä kotiinsa lisää tavaraa. 

 

Antajat ovat ostaneet itseään miellyttävän tavaran. Sehän on selvä että sitä tarjotaan heille ennen roskiin laittamista.

Vierailija kirjoitti:

Sain lapsenlapselta pari  vuotta sitten valtavan männynkävyn, jonka se oli löytänyt Välimeren lomalla. Silmät loistaen antoi sen mulle. Käpy on kunniapaikalla olkkarissa edelleen, koska aina kun näen sen, muistan pikkutytön ilmeen. 

Että hankkikaa edes kunnon lahjoja

Tyttäreni pienenä keräili(pieniä) kiviä ja antoi niitä mummolle lahjaksi. Ne oli kunniapaikalla kirjahyllyssä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on loukkaava keskustelu. Jos haluan käydä tavarani läpi olen muuttunut lapseksi ja muistisairaaksi ja ilkeäksi. 80 v

Toisena päivänä rähjäätte äidin/anopin keräämistä tavaroista, ei mitään hävittänyt.

Jos haluat haukkua annettuja lahjoja ja aiheuttaa pahaa mieltä, toimit ilkeästi. 

 

Jos haluat omin voimin tai jälkikasvun avulla hankkiutua eroon tavarasta, sen voi tehdä ilman minkäänlaista haukkumista 💡

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että tämä ei ole lentokenttä eikä tavaroista tarvitse ilmoittaa. Hävittää ne tai pitää sinua ei kiinnosta.

Ap on siis vienyt äidilleen turhaa krääsää, josta ei itsekään piittaisi puolikan puupennin vertaa?? Miksi? Jos olisi vienyt arvokkaita lahjoja, kelpaisi ne varmaan ap:lle takaisinkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on loukkaava keskustelu. Jos haluan käydä tavarani läpi olen muuttunut lapseksi ja muistisairaaksi ja ilkeäksi. 80 v

Toisena päivänä rähjäätte äidin/anopin keräämistä tavaroista, ei mitään hävittänyt.

Jos haluat haukkua annettuja lahjoja ja aiheuttaa pahaa mieltä, toimit ilkeästi. 

 

Jos haluat omin voimin tai jälkikasvun avulla hankkiutua eroon tavarasta, sen voi tehdä ilman minkäänlaista haukkumista 💡

Eli joka on minulle lahjan tuonut ei voi osallistua auttamiseeni koska hän ottaa itseensä ja 20 pannulapusta juuri hänen  tuomansa haluan viedä kerrätykseen eikä hän halua  niitä vaikka itse valinnut.

Ootteko aikuisia, ette kai?

Tuo voi olla todella vähintään alkavan muistisairauden oire. Meidän alkoi ahdistua tavaroista, ja jos vaikka jonkun huivi unohtui naulakkoon, niin se häiritsi häntä kovasti ja oli työntämässä sitä kaikille kävijöille.

Kai sitä haluaa tyhjentää ylimääräisiä tavaroita, että eivät jää perijöiden harmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että tämä ei ole lentokenttä eikä tavaroista tarvitse ilmoittaa. Hävittää ne tai pitää sinua ei kiinnosta.

 

Ap on siis vienyt äidilleen turhaa krääsää, josta ei itsekään piittaisi puolikan puupennin vertaa?? Miksi? Jos olisi vienyt arvokkaita lahjoja, kelpaisi ne varmaan ap:lle takaisinkin. 

 

Täällä taitaa joku persoonallisuushäiriöinen ikäihminen toimittaa ap:n äidin virkaa :D

Moni korkean iän saavuttanut osaa käyttäytyä asiallisesti. Jatkuva haukkuminen ei ole asiallista  

Vierailija kirjoitti:

Sain lapsenlapselta pari  vuotta sitten valtavan männynkävyn, jonka se oli löytänyt Välimeren lomalla. Silmät loistaen antoi sen mulle. Käpy on kunniapaikalla olkkarissa edelleen, koska aina kun näen sen, muistan pikkutytön ilmeen. 

Että hankkikaa edes kunnon lahjoja

 

Meni käpy sitten tullissa läpi. Usein tuollaisen eloperäisen materiaalin tuonti ulkomailta on kielletty. Pelätään vieraslajeja/kasvitauteja.

Miksi se itse valisemanne käyttämätön tavara ei kelpaa itsellenne jos äitinne haluaa siivota nurkkiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on loukkaava keskustelu. Jos haluan käydä tavarani läpi olen muuttunut lapseksi ja muistisairaaksi ja ilkeäksi. 80 v

Toisena päivänä rähjäätte äidin/anopin keräämistä tavaroista, ei mitään hävittänyt.

Tavaroiden haukkuminen ei ole ok.

Tavarat voi viedä kierrätykseen tai pistää roskiin. Niin tekevät ihan kaikki, paitsi ne jotka hakevat sieltä kotiinsa lisää tavaraa. 

 

 

Antajat ovat ostaneet itseään miellyttävän tavaran. Sehän on selvä että sitä tarjotaan heille ennen roskiin laittamista.

Haukkujen kera, niinkö? Onko sekin selvä?