Koska olette alkaneet rankaisemaan esim jäähyllä lapsianne?

jotain tehdä, eli alle vuoden ikäisenä. Varsinaiset rangaistukset vasta esim kolmevuotiaana.

ymmärtää jo tosi hyvin puhetta. eli kun selitän että " pikkuveljeä ei saa potkia, siihen sattuu" niin ymmärtää tämän ja lopettaa yleensä. jos ei lopeta niin sitten jäähy. se toimii. mielestäni siis sen ikäistä joka jo ymmärtää varoituksia ja käskyjä voi myös jotenkin rangaista. se on varmasti vähän yksilöllistä että minkä ikästä.

Laitetaanko lapsi johonkin penkille istumaan vai? --> ei meidän 2,5 vuotias ainakaan pysy missään...

En tosin tiedä, olisiko tuota nyt oikein kutsua rangaistukseksi. Enemmän se on sitä, että mennään hetkeksi rauhoittumaan. Tyttö ei mitenkään kiukkua sitä jäähyä vastaan, vaan istuu hetken, eikä yleensä enää jatka sitä kiellettyä juttua

Kunhan on joku paikka, esim. nurkka, jossa voi rauhassa miettiä tekemisiään. Ja se lapsi viedään sinne takaisin niin monta kertaa, että pysyy vihdoin sen määrätyn ajan. (yleensä kai 1min/ikävuosi) Jäähyllä ei siis pidetä mitään mielivaltaisia aikoja, vaan aina sama juttu. Ekalla kerralla voi olla, että joudut kiikuttamaan ipanan takaisin kymmeniäkin kertoja, mutta aika nopeasti lapset tämän kuitenkin oppivat. Viikossa pysyy jo varmasti paikoillaan, jos vain jaksat itse olla johdonmukainen jäähyllä pysymisen suhteen.

mutta jotain seurauksia kyllä. Eli jos lapsi rikkoo jotain sääntöä, hän menettää jotain etuoikeuksiaan. Esim jos ei tule kotiintuloaikana kotiin, seuraavana päivänä ei mennä ulos.



Älkääkä väittäkö että tiedän lapsenne kyllä tottelee kun sanotaan eikä riko sääntöjä. Ammattikasvattajana ja aika monta lasta nähneensä uskon että on olemassa vain lapsia jotka jokus kokeilevat rajoja, ja lapsia joilla ei ole rajoja.

Meidän lapsi on erittäin vilkas ja tempperamenttinen ja olin ihan varma että ei se siinä tuolilla pysy.



Kokeiltiin ja kertaakaan ei tyttö ole siitä pois lähtenyt ilman lupaa! Huutaa siinä ja riehuu ja potkii joskus mutta istuu tuolissa kuin noiduttu!



Jäähytuoli toi ainakin meille ratkaisun kun mikään ei tuntunut tepsivän pahojen tekemiseen. Lapsi tykkää kokeilla kuinka kauan saa tuhmuuksiaan tehdä. Nyt hän on kohta 4 ja joskus pitää muistuttaa että jos et lopeta niin joudut jäähylle. Heti lopettaa.

Miksi ihmeessä tarvitsee lasta tarkoituksella rangaista, jos ei jotain asiaa ymmärrä, selittämällä meillä on selvitty. Ja välillä huutamalla.

Enää ei tarvitse laittaa jäähylle, usein pelkkä varoitus riittää ;) Ja lapset nyt 5 ja 6

ollaan aloitettu jäähyt tyyliin: istut siinä kolme minuuttia. ennen sitä lapsi on viety pois tilanteesta jossa ei osaa käyttäytyä ja sanottu että takaisin ei saa mennä ennenkuin osaa olla ihmisiksi antamatta sitä varsinaista jäähyaikaa. Yksivuotias joutuu syöttltuoliin kun ei enää ole aikaa kieltää vieressä. Esim. jos pitää laittaa ruokaa ja toinen repii jatkuvasti tavarat pöydälta.

keskustelu ja järkeen ja tunteisiin vetoaminen ja vielä positiivisen käyttäytymisen korostaminen ovat kasvatuksen perusta. Eivät rangaistukset.

Ettekö suutu lapsillenne koskaan? Minusta tekojensa seuraukset on hyvä oppia pienestä pitäen. Se, mikä kenellekin on rangaistus, on hyvin häilyvä käsite. Herkälle ja kovin empaattiselle lapselle vanhemman paha mieli tai suuttumus ovat jo riittävä rangaistus, kun taas toinen lapsi ei korvaansa lotkauta pelkälle pahalle mielelle. Silloin on mielestäni paikallaan opettaa, ettei toiselle saa aiheuttaa pahaa mieltä, keinot kukin valitkoon itse, jokainen kuitenkin tuntee oman lapsensa parhaiten. Empatiakyky kasvaa iän myötä, eikä näitä jäähyjä kai yleensä kovin vanhoilla lapsilla käytetäkään.

Toisaalta, isossa lapsilaumassa lapset rankaisevat toinen toisiaan (mä en leiki sun kaa, kun sä teet tolleen), joten ehkä nämä vanhemmat tosiaan ovat selvinneet lapsiaan koskaan millään tavalla rankaisematta?