♥*♥ KesäHeinät vko6 ♥*♥

oltiin kolmossivulla ;)

kaikille kesäheinille :) oltiinpas tipahdettu kauas, mitäs kaikki touhuaa kun eivät ole ehtineet kirjoittelemaan? Tai onhan tänne edellisen käyntini jälkeen tullut paljonkin viestejä ja tapahtumia.

Kaikille supisteleville rauhallista eloa ja lepäilyä! Itsellänkin vähän supistellut, varsinkin kun tekee jotain raskaampaa, siivoaa tms.

sairaslomallahan olen nyt töistä tän flunssan vuoksi, joten sielläkin kyl varmaan supistelis jos olisin ollut. Meillä alkaa nyt taittua taudit pois, jospa alkaisi seesteisempi kausi ja saisi kevättä odotella vähän pirteämpänä.



Edelleenkään en ole sanut tuloksia lapsivesipuntkiosta, nyt olen soitellutkin niiden perään, ensi viikolla pitäisivät tulla, eivät kuulema kauempaa yleensä viivy. Tosin mulla ei hirmuisia paineita tuloksista ole, mutta ehkäpä ne selkeyttää tiettyjä asioita päässäni...toivon niin.



Niin ja neuvola ja ultrakäyntejä on ollut myös ihanan paljon ja mukava lukea, että kaikilla menneet hyvin ja mukavilla fiiliksillä :)

Ja jotkut ovat saavuttaneen puolivälinkin jo, onnea heille!!!

Niin se vaan aika rientää kuitenkin, vaikka välillä tuntuu että päivä on niin kovin pitkä odottaessa! Niin se vaan alkaa olla sitä aikaa että saa alkaa ihan tosissaan hommailemaan tavaroita ja paikkaa vauvalle, ihanaa. Onnellisia te, joilla vauvalle ihan oma huone ja tilaa.

Meillä on tekemistä kun löytää vauvalle pienen sopen jostain nurkasta :) vaikka tilaa on aika kivasti, mutta kun on ihmisiäkin.

Mutta eiköhän se vauvankin paikka löydy.



Aurinkoista viikonloppua kaikille, siellä on mahtava ulkoilukeli, kävin aamulla jo liikenteessä jalkaisin ja tulipas pirteä olo.

vaikka viikkoa onkin enää pari tuntia jäljellä, mutta kun oltiin neljännellä sivulla :0. Mies tuli viimein remppahommista kotiin, ihanaa! Nyt ei enää ole niin yksinäistä, ehkä ne korvat ja häntäkin pysyy nyt paremmin pystyssä :). Olen koko loppuviikon yrittänyt kuvitella, että ne mahavärinät voisi sittenkin olla vauvan aiheuttamia. Kaipaan jo tuntemuksia niin kovasti, että mikä tahansa ilmavaiva kelpaa korvikkeeksi ;).



Pitää kaivautua yöpuulle, jatketaan ensi viikolla! Öitä!

Mulla on laskettu aika 23.6. eli tasan juhannuspäivänä, mikä sinänsä on hupaisaa, sillä mikäli lapsi päättää syntyä laskettuna ajankohtana (tosin epätodennäköistä, mutta silti) niin meidän perheessä on sekä vappuvauva että juhannusvauva (esikoinen on syntynyt vappuna). Kaksi suomalaisten alkoholipitoista juhlapyhää... =)

Vähän hätäsesti luin viikonlopun kirjoitukset, mutta kiitokset kovasti kaikille onnitteluista liikkeiden suhteen:-)



Kyllä niitä nyt on tuntunut päivittäin, joskus enemmän, joskus vähemmän. Kuten @nikki totesi, niin minullakin liikkeet ovat aivan erilaisia esikoiseen verrattuna. Hän kupli ja poreili, tämä poksauttelee ja tuuppii. Käteen en ole saanut tuntumaan vielä mitään, mutta ehkä pikkuhiljaa saan veijarin harhautettua:-)



Synnytys sinäsä ei hirvitä, vaikka aika rankka kokemus se eka olikin imuvetoineen ja 2 h ponnistusvaiheineen. Voimat kyllä loppuivat ihan totaalisesti, mutta kyllähän ne kaverin sieltä ulos saivat ihan ehjänä. Välillä tietysti käy se " melonin kakkiminen" mielessä, mutta toisaalta siihen on vielä niin pitkä aika, että yritän kaiken muun murehtimisen keskellä olla vielä synnytystä murehtimatta.



Esikoisen kanssa vietetään " räkäpäivää" kotona. Meni viime yö valvomiseksi, joten en hennonut lasta kouluun passittaa, vaikka kuumetta ei olekaan. Valitteli korviaan yöllä, joten täytyy kuulostella tässä kotona.



Tulkaahan linjoille!

S 19+5

Heips taas...





Unohtui eilen ihan kirjoittaa tuosta synnytyksestä mitään! Minulla kun ei alakautta synnyttäen ole kokemusta, mutta muuten on aika laaja ajatus kaikesta ;D



En pelkää synnytystä varsinaisesti ollenkaan, kuten en ensimmäiselläkään kertaa. Mutta, mutta mieltä painaa isokokoinen vauva ja mahdollinen PITKÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ODOTUS kaikesta huolimatta! Täällä Porissa kun sectioon ei niin vaan minun kokemuksella pääse.

Niin tai toivoin itse alatiesynnytystä kännisteltäessä, Vaikka painoarvio oli jo miltei 5kg ja silti en uskonut sitä, kun pelkäsin niin älyttömästi sectiosta toipumista... Mies vauhkosi netistä löytämiään juttuja ja sai minutkin tolkkuihin ja vaatimaan sectiota ja niin meille sectiolla syntyi reilu 5kiloinen pikkumies RV42+3.

Nyt oon vaan pähkäillyt, et jos taas saan " jättiläisen" , niin vaikka kokoarvioon pääsenkin esikon vuoksi, niin mitä sitten?? Kun on sectio takana, tehdäänkö uusi vai saanko kokeilla alatiesynnytystä, jos paikat kypsät toisin kuin esikosta?!

Section minä haluaisin kyllä uudelleen, vaikka kaikki ei ihan hienosti mennytkään kipulääkityksen kanssa. Toivuin kuitenkin TODELLA HYVIN sectiosta, vaikka poika painoi sen 5kg jaksoin kantaa häntä ongelmitta alusta asti ;D

Älkää ihmeessä uskoko muiden kauhu synnytyskertomuksia... Jokainen synnytys sujuu tavallaan ja kipu on niin yksilöllistä, mutta vaatikaa kivunlievitystä, jos siltä tuntuu!!

Mä nimittäin olin ilman mitään kipulääkitystä, kun minut heräämöstä siirettiin osastolle ja unohtivat avata kipupumpun suntin... itkien ja huutaen pyysin apua ja tärisin aivan hulluna jo ja apu vain viipyi ja viipyi!! Osastolla olin miehen mukaan 40minuuttia ilman mitään kipulääkitystä, kunnes joku ehti antamaan minulle jonkin ruiskeen ja huomasi kun minä huutaen jo pyysin silmät aivan sumeina tarkistamaan sitä " sunttia" ja kiinnihän se oli ;((((

Vahinkoja sattuu ja sen ymmärtää kyllä, mutta huumori on kaukana, kun sattuu aivan sumeesti. Pahoittelut sain kyllä monelta seuraavana päivänä =) Joten ei sekään traumoja jättänyt!



Nyt ruokaa tekemään ja esikon kanssa pulkkamäkeen sen jälkeen vapaapäivää viettämään!



S@nde ja iso maha 19+4

Nyt ois lomaviikko vietetty ja tänään iltavuoroon pitäis mennä ja ihan tuota pikaa lähteä suunnistamaan.

Mut ei ois enää kauaa töitä jäljellä jos positiivisesti ajattelee.



No liikkeitä en viel ehkä oo tuntenu...tai sitten oon. aika ajoin tuntuu omituiselta masussa joten liekö ne sitten liikkeitä.



Ens viikol ois taas neuvola. Ne kun siirsi mun aikaa..neuvolatädin sairasloman vuoksi. Saas siis nähdä kuka siellä vastaanottaa seur.kerran. Johan täs on noita sijaisia nähty.



Kotikin alkaa jo nyt näyttää siltä että meille on tulossa vauva. Kunhan ei vieraita vaan kävis kun osalla koko vauvajuttu pimennossa mutta en vaan halua että asiasta juoruillaan. Koht ois taas yhet kolmekymppiset joten pitää toivoa et masu ois ed.piilossa. Hiukan se maha alkaa jo näkyä mut vanhat housut menee päälle vallan mainiosti, vielä.. =)



Jeps...mut töihin täytyy lähtä siirtymään.



Mukavaa viikkoa kaikille mammoille ja masun asukeille.



Miiu+ vaaveli 20+4.

Nyt jää kyllä viime loppuviikon höpinät kommentoimatta suurimmalta osin, kun en ehdi tässä kaivaa pinoa esiin ja lukea sitä läpi - pahoittelut!



Palsilla ainakin oli ollut hurja reissu vauvan kanssa - onneksi kaikki kuitenkin kunnossa!



Ja Koalallakin mietinnässä sectio - no, josko te siellä sitten köllitte vielä vauvan kanssa kun me kaahataan paikalle ;). Itse en kyllä tiedä, miten sydänvika vaikuttaa synnytystapaan, mutta uskon, että mitään turhia riskejä ei kannata lähteä ottamaan!



Kissantassutille tiedoksi, että haaveissa on täällä vielä ollut tuo jooga. Se Shantin lauantaiaika sopisi mulle paremmin, josko sinne vielä kevään mittaan ehtisi ;).



Peeta: mulla auttoi Canesten nopeasti " antibioottihiivaan" . Oli vaan hirveä laittaa se puikko paikalleen ilman asetinta, kun paikat ihan kuivana ja se puikko sellainen tablettimainen ja jauhomainen. Toivottavasti pääset sinäkin pian vaivasta!



S@andella, Melballa ja mulla onkin sitten samana päivänä nuo rakenneultrat - kiva vaihtaa sitten kuulumisia tuoreeltaan! Milläs viikoilla teille ultra tehdään? Mulla on silloin menossa 18+5. Vai pitäisi mun sut Melba mahasta tunnistaa :))). Vähän tarkempi kuvaus olisi paikallaan. Laita sä iso M -lappu paitaan ja mä laitan C:n ;))).



Omaan napaan vähän p...skempia kuulumisia. Olin perjantaina siellä sokerirasituksessa ja kaksi arvoa kolmesta olivat yli rajan. Ja nyt sitten odotellaan soittoa NKL:ta, että koska mennään vuorokausikäyrälle katsomaan riittääkö ruokavalio pitämään sokerit kurissa. Itse asiassa pelkään pahoin ja suuresti, että ei riitä ja insuliininpiikittämisen joudun opettelemaan. Harmittaa niin maan vietävästi ja tietysti nyt jo pelottaa, että onko Öttiäisellä kaikki kunnossa kun ovat nuo sokerit olleet koholla alusta asti sitten varmaan.



Kävin samalla perjantaina neuvolassa ja siellä kaikki ok - sydänäänet kuuluivat nyt oikein kunnollisella hevosenkapseella ja tyyppi potkaisikin anturia niin, että terveydenhoitaja laittoi liikkeet heti kahdelle plussalle ;). Hemppa oli 131, painoa tullut raskausaikana 400g ja kohdun koko menee yläkäyrillä. Ja kyllä tämä maha iso onkin!



Synnytyksestäkin on ollut puhetta teillä. Mulla oli aika hurja kokemus tuo eka alatiesynnytys ja siinä syntyneiden vaurioiden takia nyt harkitaan varmaankin sitten sektiota. Toisaalta haluaisin revanssin alatiesynnytyksen kanssa tyyliin " eihän tämä nyt pirun vaikeata voi olla" , mutta en tiedä onko järkevää ottaa riskiä. No, synnytystapa-arviossahan tämä sitten puidaan ja uskon, että jos insuliinihoitoinen raskausdiabetes todetaan, on sektio jo senkin takia selviö (lapsen mahdollinen suuri koko jne.).



Mutta tällaista valitusta tällä kertaa! Jos jollakulla kokemusta raskausdiabeteksesta, varsinkin insuliinihoitoisesta, niin olisi kiva kuulla siitä enemmän. Miten usein pistetään, millaista se on, onko silti ruokavalio käytössä jne jne jne.



-Cityäippä ja Öttiäinen 18+2-

Cityäippä, arvaa vaan miltä meikäläinen näyttää..Painoa tullut nelisen kiloa..Muutamat tutut ovat sanoneet, että et ole lihonut yhtään - päinvastoin kasvot kaventuneet, mutta sulle on tullut vaan tuo maha..ja ootko varma, että siellä ei ole kahta..Torstaina tulee sitten tuomio neuvolassa:-)

Hitto inhoon tota entteriä..



Niin. Oon tän viikon sairaslomalla, mutta piti koulussa käydä kun opinnäytetyön viimeistelyä ja keskiviikkona sitten sen esitys.. Eipähän tartte siitä stressata sen jälkeen :)



Miettikeehän, kun aletaan olla puolivälissä jo kaikki.. hurjaa! Sitten miehen kanssa alettiin fundailla että jos syntyis vaikkapa kaksi kk etukäteen, niin tyyliin 10 viikkoa siihen :O Iski paniikki. Jospa pieni haluaisi kypsyä ihan lasketun huitteille :)



Hmm, eipä oo oikein muuta nyt, että hyvää viikkoa vaan kaikille!!

Voihan parvorokko. Vein poikaa tänä aamuna eskariin/päiväkotiin nyt ekaa kertaa kuukauteen ja tietty siellä oli laput, että parvorokko nyt siirtynyt siitä ekasta ryhmästä toiseen ryhmään. Sitten koko päivä ollaan miehen kanssa mietitty, että mitä tehdään. Sitten kun se huomataan, että on samassa päiväkotiryhmässä, niin tartunta on jo voinut tulla ja antaisiko sitä koskaan itselleen anteeksi, jos vauva sattuis kuolemaan vaan sen takia, että on töissä käynyt ja poikaa hoidossa pitänyt. Lopputulos on se, että yhtään hyvää vaihtoehtoa ei ole ja yritämme nyt sitten järjestellä elämää ja miettiä kohtuullista vaihtoehtoa. Tällä hetkellä parhaalta tuntuu, että mies jää kotiin tekemään töitä ja mä käyn töissä ja poika on kotona vielä pari viikkoa eli sinne 20 viikolle asti (ennen vko 20 kuolee 17% ja sen jälkeen 6%, joten siksi tuo 20 tuntuu sellaiselta hyvältä rajalta, vaikkei mikään absoluuttinen totuus olekaan) eli käytännössä sinne hiihtoloman tienoille asti. Miten se järjestyy tässä kaksi viikkoa, niin enpä tiedä. Mulla on lyhyet perjantait, joten yritän järjestää pojan hoitoon mun vanhemmille perjantait, mutta tän viikon ti, ke ja to on vielä mysteeri ja samoin ensi viikon ma-to.



Cityäipälle... mitähän osaisin sanoa itsestäni. Kaikin puolin taidan olla melkoisen tavis. Pituus senttiä vailla standardi, naama on päässä ja hiukset ei tummat eikä vaaleat eikä lyhyet eikä pitkät... ja silmälasit on. Ei siis mistään kotoisin mikään. Ainut on tuo maha, jota ei kyllä uskois, et näillä viikoilla ollaan. Mulla siis 18+6 tuolloin torstaina.

Ilmottaudunpas minäkin taas linjoille, täällä flunssan kourissa olen pyöriskellyt ja laiskana maannut. Ja ihan hermona kun ei ole vieläkään kuulunut punktiotuloksista mitään ja ke tulee 4 viikkoa. En ole kyllä itsekkään soitellut, vaikka sanoivat että voi 3 vkon päästä itse alkaa soitella, olen vaan sitkeästi odottanut sieltäpäin kuulumisia.



Cityäippä, minähän edellisessä raskaudessa pistelin insuliinia viimeiset neljä viikkoa ja pistelin muistaakseni kolme kertaa vuorokaudessa, helppoa oli, eikä pistokset tuntuneet, oli sellainen kynämallinen ruisku jossa tosi terävät ja ohuet piikit. Annostuksia en muista enää. Reiteen tai kankkuun pistelin. Ruokavalio jatkui insuliinista huolimatta, mutta verensokeria ei tarvinnut enää kotona mittailla pistoksien alkamisen jälkeen. Aika hinnakasta lystiä oli, koska raskausdiabetekseen joutuu itse kustantamaan insuliinit. Tosin tuosta aikaa jo sen kuutisen vuotta, joten voi olla muuttunutkin siitä.

Itselläni nyt aika taysiin 27.2 jolloin mulla katsotaan jatkohoito, joudunko insuuliinipistoksiin. Verensokereita mittailin kaksi viikkoa kotona ja niiden arvojen perusteella tuli kutsu taysiin. Ja mullahan arvot heittelivät vimmatusti. En tiedä johtuneeko noista heittelyistä, kun on joskus niin hirmu huono olo ja heikko, pyörryttää eikä jaksa mitään.

Ja minä kun luulin päässeeni alkuajan pahoinvoinnista eroon :(



Rakenneultra mulla on 14.2 ja sitä odotan innolla, jotta pääsee katsomaan kunnolla sinttiä, joka potkii aika villisti jo. Ja pääsen siihen 3D/4D- ultraan :) muuten ollut masennusta ilmassa ja itkuista oloa riittänyt. Löysin kyllä kirpparilta kasan vauvanvaatteita edullisesti ja ne piristivät kyllä. Synnytystä en pelkää, ajatellut olen kyllä, jotenkin toistaiseksi " rohkea" olo ja odotan vain innolla kesää ja vauvan näkemistä ensi kertaa. Tosin aion nauttia täysin siemauksin tästä raskaudesta, viimeiseksi kun jää mun kohdalla. Noh olo jo nyt aika tukala ja tuntuu että masu jo nyt ahdistaa, että katsotaas kuinka kesällä kun oikein kunnon maha :)



Mukavaa viikon alkua kaikille :)



s@ri@ ja sintti 18+3

Kävin sitten tänään lääkärillä (yksityisellä) pikatsekkauksessa ja kurkistuksessa. Neuvola ja ultra olisivat vasta kuun lopussa, mihin asti surullisenkuuluisat hermoni eivät sallineet enää odottaa (kun viime käynnillä ne sydänäänetkään eivät oikein halunneet kuulua). Maksoin karmean hinnan (??? sama lääkäriasema kuin ennenkin??? tilipäivään asti syödään sitten nuudeleita...) mutta sain mielenrauhan. Hän taisi olla nokosilla, mutta liikautti vähän kättä ja sydämenlyönnit näkyivät (nyt minäkin osasin erottaa sydämen ensimmäisen kerran).



Sekin selvisi, että mulla on istukka edessä (mikä voi kuulemma vielä näillä viikoilla aiheuttaa sen, että sydänääniä ei ole helppo saada esiin), mutta edessä ylhäällä, eli ei mitenkään pahassa paikassa. Kiinnosti vain tietää, kun ei aikaisemmassa tutkimuksessa kerrottu oikeastaan mitään.



---



Peetta kyseli jo viime viikolla, onko muilla itku herkässä. Minä ainakin pillitän milloin mistäkin syystä. Tänään aamulla suihkusin kuin lähde kun luin huostaanotoista artikkelia Hesarista. (Ei käy Senniinaa kateeksi. Tai en tiedä, teetkö lastensuojelun puolella töitä vai missä, mutta varmasti aika hurjia asiakkaita on silti. Itse en tiedä pystyisinkö siihen työhön.)



Pals kyseli, mietityttääkö synnytys. Täytyy sanoa, että hullua kyllä ei (vielä?). Juuri tänään totesinkin lääkärille, että on tämä hassua, kun pelkään lähes hysteerisesti sellaisia asioita kuten sikiökuolemaa, mutta paljon todennäköisempiä ja konkreettisempia asioita en, siis sellaisia kuten synnytyskipu tai vauvan kanssa jaksaminen.



@nikki, minulla ei ikävä kyllä ole ollut iloa sattua Urpo Kankaan luennoille, ja se lähettämäni anekdoottikin oli sähköpostin tuomaa, eli en voi olla ihan 100 % varma, onko Kangas todellakin KVG:n isä vai ei. Tuskinpa hän, jos niin lupsakka ukko on, ainakaan kieltäisi käyttämästä sitä nimissään ;).



Miiu ja Ellu ovat jo kovasti tehneet ostoksia, moni muukin hankkinut jotain. Kiharalla on jo koko tupa rempattu :). Meidän pienelle ostin ¿ tai oikeastaan tilasin ¿ ihka ensimmäisen tavaran viime viikolla. Sytyin ihanaan kansikuvaan ja houkuttelevaan kirjan nimeen, ja tilasin kirjakerhosta (kuulun varmaan seitsemään... mähän sanoin, että mun on aina pakko ostaa kaikki kirjat...) kirjan nimeltä Vauvahieronta. Tulisi jo postiluukusta!



Mihinkäs muuten osa porukkaa on kadonnut? En ole aikoihin kuullut esim. Elisabetista ja Sannniksesta. Linjoille, siskot :)! Kiva olisi kuulla pitkästä aikaa; mukavaa kun S@ri@nkin kuulumisia taas tuli. Toivottavasti S@ri@n olo pian helpottaa. Onko Fiikus jo päässyt krampeista?



S@ndella, Melballa, Äp81:llä ja Cityäipällä (ainakin) tällä viikolla ultrat tulossa, kertokaa sitten! Koalalla ja S@ri@lla on seuraavalla 3/4D-ultrat, niistä onkin jännä kuulla. Miten Hempun ultra, eikös sulla ollut viime viikolla? Veruskallakin oli, ja kaikki hyvin, ihanaa! - Melba-parka, kun ei tuo pervorokko-uhka ota hellittääkseen. Ei ole kivaa joutua koko ajan pelkäämään!



S@nde kyseli, annetaanko yrittää alakautta jos on tehty sektio edelliskerralla. Omakohtaista kokemusta ei sattuneesta syystä ole :), mutta neuvolasta saamastani proopuskasta tavasin joskus, että yhden sektion jälkeen pitäisi alatiesynnytyksen olla täysin mahdollinen. Jos on kaksi takana, sitten ei kuulemma enää anneta yrittää.



Jopas minä taas innostuin turinoimaan. Jos joku jaksoi tänne asti, niin on varmaan ainakin makeat unet taattu! ;D Hyvää yötä siis kaikille!

Huomenta!



tänään vihdoin ja viimein kauan odotettu rakenneultra, vielä pitäisi kärvistellä puoli 11:sta- Arvaatkaa vaan miten hyvin onnistuu töiden teko :-)



jalankramppaukset eivät ainakaan vielä vissyllä helpottaneet. Täytyy käydä hakemassa apteekista jotain magnesium-valmistetta. Lauantaiaamuna heräsin oikean pohkeen mega-kramppiin joka oli niin kivualias että oli pakko uikuttaa miesparkakin hereille sitä hieromaan.



olen muuten myös huomannut että itku tulee (vielä) helpommin kuin ennen. Telkkaria jos katsoo ja siellä on jotain liikuttavaa (lapsia/eläimiä) niin meitsi vollottaa ihan täysillä. Kyyneleet tulee silmiin sitten jo vähemmälläkin - vaikka lehtiartikkelista...



juttelin viikonloppuna mutsin kanssa ja sain kyllä vähän huolestuttavia tietoja mutsin raskauksista. Hän on joutunut kaikki meitä sisaruksia odottaessaan syömään 6. kuukaudelta supistuksien estolääkkeitä ja ottamaan rauhallisesti... Toivottavasti tuo ominaisuus ei ole periytyvää...



mutta palailen linjoille ultran jälkeen :-)



t. Fiikus

ja pakkaspäivää! Kivat -25 täällä:-)



Ilmoittaudun myös itkupilliksi. Välillä, kun joku asia kyrsii, niin saatan itkeä tuntitolkulla. Ihan tosi. Myös kaikki liikuttavat (ja vähemmän liikuttavat) ohjelmat ja jutut itkettävät. En tiedä, miten kestän töissä pokkana..Kissantassut, teen lastensuojelutyötä ja kaikkea sontaa tulee kyllä vastaan. Onneksi ei tule tällä hetkellä hesaria, kun en kestäisi lukea mitään työelämään viittaavaa. Huostaanotoista onneksi suurin osa menee ihan mukavasti yhteistyössä vanhempien kanssa toisin kuin mediassa yleensä annetaan ymmärtää.



Mukavaa, että Kissantassut sait mielenrauhan! Kyllä sitä siitä ilosta ihan mielellään maksaakin, vaikka meniskin nuudelilinjalle vähäksi aikaa. Itse ajattelin niin alkuraskaudenultrista.



Kurjaa, että parvorokko edelleen kiusaa Melban perhettä:-( Toivottavasti tuo pakkanen tappaa kaikki ikävät pöpöt!



Mitähän muuta piti kommentoida..Ultria tulossa monilla, kiva kuulla sitten näkymistä! Meillä ruvetaan torstain neuvolan jälkeen miettimään mennäänkö (ts.maksetaanko) ultraan vai elelläänkö näin. Toisaalta tekis niin mieli kurkata " luukusta sisään" toisaalta taas ei..Mieli siis ailahtelee..



Muutamat kesäheinät tosiaan olleet hiljaa pitkän aikaa! Tulkaahan välillä linjoille!

" Ihania" tauteja sitä on liikkeellä... pervorokko...

Nyt se sitten minullekkin kunnon flunssan iski, no suapihan tuota muutaman päivän nyt sitten kotosalla lepäillä!



Huomenna olisi heti aamusta se rakenneultra, sukat vaan pyörii jaloissa kun niin jännittää!

Heh noista itkupilleistä, myös minä kuulun tähän kastiin. Välillä jopa saatan purskahtaa itkuun ilman MITÄÄN syytä =b

Viikonloppuna kun poika tunnusteli minun masuu ja

vauveli sattu potkaseen sillai, että tuleva isovelikin tunsi kunnolla ja siitä tietysti riemastui niin miehä se siitäkin itkut väänsin...onnesta... että semmottist meijän (.):an :)



Muistaakseni täältä oli joku varannut 4D:n Tapio Kurjelle, myös minä mutta meillä aika on vasta vko:10 joten jos joku sinne oli aikaisemmin menossa niin kerrohan siitä sitten jotakin. Ja tietysti muutkin ketkä ovat muualle menossa!



Teeveisin: äp81 ja 19+4

Nyt on muuten tullut sellanenkin mieleen, että jos ei tuukaan maitoa. Luulin, että jos kerran on tullut yli äyräiden, niin ongelmaa ei olis seuraavallakaan kerralla. Mutta ei se kuulema olekaan niin. Mua vapisuttaa ajatus pullojen kanssa läträämisestä, kun esikoisen kanssa siihen ei tarvinnut ryhtyä. Mitähän mä seuraavaksi keksin:-)

Eli tuolla plussanneiden lapsettomien (tämä raskaus alkoi ekasta IVF-hoidosta) kesäkuisten pinossa olen kirjoitellut, mutta aika hiljaista siellä on ollut (toki itsekään en ehdi olla mikään kamalan aktiivinen kirjoittelija, kun opintoja pukkaa)...



Lyhyt esittely: Ikä: 29, mies 36, monesko: ensimmäinen, LA 26.6.07



Mitäs sitten... En oikein nyt osaa/ehdi kommentoida muiden tekstejä... Sen verran, että minä kun olen tavallisesti hyvinkin ailahtelevainen ja räjähtelevä, niin nyt raskausaikana olen ollut perin rauhallinen. En ole ollut mitenkään erityisen itkuinenkaan, minulle on ollut aina aivan normaalia tirauttaa parit kyyneleet vaikkapa luontodokumenttia katsottaessa.



Pelkoja ei kauhiasti ole, paitsi tietty se, että josko tässä nyt kuitenkin ehtii vielä jotain kamalaa sattua eikä saadakaan sitä vauvaa. Synnytyksessä mietityttää oikeastaan tällä hetkellä vain se, että tullaanko sitä epiduraalia tyrkyttämään joka välissä; itse en sitä haluaisi - en ainakaan näin etukäteen päätettynä asiana.



Tuolla toisellakin puolella olen manannut sitä, että miten ihmeessä ne niitä ä-pakkauksia jakelee, että miksei se -07 pakkaus voi tulla aikaisemmin jakeluun?! Ei siinä vanhassakaan vikaa ole, mutta ajatuksena sen uuden saaminen olisi mukavampi =)



Kaupunki (Tre) tarjoaa yhden ultran, meillä se on rakenneultra, se on ens viikolla, np-ultrassa käytiin lapsettomuuspolilla. 3D/4D-ultraan ei ole varaa, ei ainakaan sen jälkeen kun mentiin ostamaan UUDET vaunut, olen siis opiskelija ja mies on määräaikaisella sopparilla elokuun loppuun asti duunissa.



Kerron nyt täälläkin, että sitä vauvamasua mulla ei näkyvissä vielä(kään) ole, näkyy vähissä vaatteissa selinmakuulla kyllä. Johtunee paljolti siitä, että mulla on bmi32, raskausaikana painoa on tullut puoli kiloa, terkkarin mukaan tavoitepainonnousu olis mulle 6 kiloa, itselle riittää vähempikin. Sillä ei täällä millään kuihdutusdieetillä olla, vaan terveellistetään sapuskoita koko ajan ja liikun sopivasti =)



Juups, tarttee alkaa lukea tenttiin... Teille sairastajille toivottelen pikaista paranemista! Ja mukavaa viikkoa kaikille =)



Kuutar rv 20 tasan

Hyvää aamupäivää :) Toivottavasti parvo-perheet saatte asiat järjestymään, esim. ne lapsenhoidot jne.. Koska ei oo kiva arpapelillä tommosen asian kanssa olla! Toivotaan parasta!



Itselläkin ultra jo kohta, onpas mukavaa. Vaikka sillä kököllä KYSsin masiinalla näkikin jotain heilutusta viime viikolla, mutta niin epätarkka että huh..



Tuli istukasta mieleen, että mulla on alhaalla edessä ja osittain kohdunsuun päällä. Näin siis sanoi eka ultraava lääkäri viime viikolla. Sitten seuraavana päivänä toinen sanoi että ei oo kohdunsuun päällä. Eka lääkäri sanoi että kontrolli siitä aiheesta viikolle 28, mutta ei kirjottanut mitään lähetettä. Sitten kysyin sitä lähetettä siltä toiselta lääkäriltä, ja se sanoi että ei tarvii mitään kontrolleja. Hmm? Pää sekasi kun en tiedä mitä uskoa :D Sitten tää lääkäri numero 2 sanoi (siinä oli kandeja kattomassa, niille tän osoitti) kun semmonen hirveen iso möhkäle tuli kuvaan, että " tämä ei ole myooma, vaan supistusrengas" . MIKÄ? Ja oliko se ihan varma? Menee kohta luotto noihin ku yks sanoo yhtä ja toinen eriä.





Itseä kanssa mietityttää maidon riittäminen.. Ja tiedän että stressaamalla se kyllä ei ainakaan lisäänny :D Miehen logiikka kai menee jotenkin niin että isot rinnat-->maito taattu :D hullua hullua..





Nyt tänki maha on kasvanut. On ihan kova vaan, nahka pinkeellä ja tuntuu että repiää.. Navasta huomaa kans että pohja paistaa jo, riköhän se mulaha ympäri jossain vaiheessa :) Mutta mukavaa kyllä kun alkaa näyttää vauvamasulta eikä kaljapussilta tää vatsan seutu..



Kylmä on täälläkin, varmaan se -25. Pitää kohta uskaltautua piipahtamaan pihalla niin koirakin pääsee pissille :) On vaan niin kurjaa ku kauhee flunssa, sattuu kurkkuun ja korviin niin ärsyttävästi. Onneks ei poskiontelot eikä kuumetta kauheemmin..



-pals 19+4

Ihana pakkaspäivä :)! Mä oikeasti tykkään talvesta ja lumesta ja pakkasesta - hyvin tarkenee, kun pukee runsaasti päälle!



Ekaksi S@ri@lle kiitos insuliininpistämistiedoista! Jos tosi tilanne tulee eteen, niin kyselen varmasti lisää - vielä toistaiseksi ei ole kuulunut kutsua NKL:lle käyrään, mutta eiköhän sieltä kohtapuoliin jotain kuulu.



Melban perhe joutuu vieläkin välttelemään sitä pervoa - tosi ärsyttävää. On se nyt kumma, ettei se lähde sieltä päiväkodista kiertämästä. Tietysti kaikilla ei ole mahdollisuutta ottaa lapsiaan kotiin, joten uusia tartunnansaajia ja levittäjiä on sitten tietysti paikalla. Voimia teille asian kanssa!!!! Saatetaan kyllä mennä ristiin Naikkarilla torstaina, kun te olette varmaan jo anturin alla, kun me tullaan ja me sitten taas sisällä kun te pääsette pois. Mutta varmuuden vuoksi vähän tunnistetietoja - iso on mullakin maha, tummat lyhyet hiukset ja mittaa vähän reilu 170. Mukana mulla on sellainen karhunkokoinen -ja näköinen ukkeli, kun miehellä mittaa on reilu 190cm ja mahakin varmasti isompi kuin meillä yhteensä ;). Että vilkutellaan, jos tavataan!



Kissantassutille onnittelut hyvin sujuneesta ultrasta! Koska sulla muuten on laskettu aika, kun et tuossa meidän listassa ole?



Senniina mietti jo imetystä - et ole ainoa " pöhkö" , se se on mullakin käynyt mielessä, kun esikoisen kanssa homma toimi tosi hyvin ja pulloa kaveri koskaan oppinut käyttämäänkään. Imetin 1v4kk ja siirryttiin suoraan tavalliseen maitoon, ettei tutteleiden kanssa ole tullut opittua toimimaan. Toivon kovasti, että tämänkin kaverin kanssa päästäisiin yhteisymmärrykseen ja että maitoa tulisi. On se niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse pullojen kanssa pelata!



Fiikus, tulehan kertomaan ultrakuulumisia :))! Minäkin pelkäsin, että raskaus menee samalla lailla kuin äidilläni, jolla oli meistä molemmista (siskoni ja minä) voimakas raskausmyrkytys. Mutta ei onneksi esikoisen kanssa näkynyt, toivottavasti ei tämän toisenkaan. Olisikin vähän paljon, jos tulisi r-diabetes ja toksemia samaan raskauteen :(. Että ei ne raskaudet aina ole " perinnöllisesti" samanlaisia - sitä olin lohduttamassa ;)!



Äp81:lle tsemppiä huomiseen rakenneultraan! Kuulumisia odotellaan sinultakin :). Ja minä ainakin olen menossa Tapio Kurjelle 4d:hen. Itseasiassa samalla viikolla kuin sinäkin, päivä on 6.3.07. Se käynti se vasta jännittääkin!



Kuutar78:lle tervetuloa joukkoon juttelemaan!



Omaan (.)an ei mitään ihmeellistä. Olen noudattanut tiukasti dieettiä ja ruoka-aikoja ja toivon, että se tuottaa tulosta sokerien suhteen. Painonnoususta ei ole toistaiseksi tarvinnut huolehtia. Varasin meidän perheelle reissun Ikaalisten kylpylään hiihtolomaviikolle. Samalla käydään Ti-Ti -nallen talossa. Tekee kyllä tosi hyvää päästä vähän reissuun!



Esikoinen oli aivan hellyyttävä aamulla! Tuli sanomaan minulle, että äiti, sulla on jo tosi iso maha! Sitten halasi masua ja sanoi, että siellä se mun pikkuveli köllöttelee! Kyllä meinasi tulla tippa linssiin. Että samanlainen itkuherkkä odottaja täältäkin löytyy :).



Iloista päivää!!!

-Cityäippä ja Öttiäinen 18+3-