Koira kokemuksia
Puolisoni haluaisi koiranpennun. Olemme molemmat opiskelijoita ja minua mietityttää opiskelijana ottaa koiranpentu vuokra-asuntoon.
Haluaisin kuulla kokemuksia koiranpennuista ja kannattaako opiskelijana ottaa pentua vai odottaakko siihen kun on työelämässä?
Kommentit (14)
Jos epäröit, älä ota. Koira sitoo todella paljon ja myös täytyy olla taloudellisesti varaa pitää koiraa. Ette voi mennä viikonloppumenoja tai muita vastaavia miettimättä ja järjestämättä koiralle hoitoa. Ripuliöinä pitää juosta pihalla vähän väliä seisomaan räntäsateeseen.
Koiran pito on kuin 15 vuotta vauvan hoitoa. Kalliimpaa toisin. Opiskelijaelämä kapakoineen loppuu koiran ottoon.
Opiskelijana ei ehkä ole tarpeeksi aikaa pennulle ja sen neuvomiseen tavoille. Pentu myös voi yksin ollessaan tehdä tuhoja jotka joudut vuokralaisena maksamaan.
Me otettiin, ja se oli hyvä päätös. Opiskelijana pennulle on enemmän aikaa kuin työssäkäyvänä.
Parhaat orkut olen saanut koiralta.
Ota vaan.Istut sen kanssa rappusten yläpäässä että se oppii ilman pelkoa astumaan askele kerrallaan sun kanssa ja aina kun se puree jotain mitä ei saa laitat suuhun purulelun tai nahkasta tehdyn mitä se voi pureskella.Kun tulee pissa se tekee nopeasti lehden päälle kun viet säännöllisesti ulos se alkaa oppia että siellä saa pissata eikä sisällä.Ihan kuin vauvan kanssa sen kanssa ollaan.Koska olet sen emo kun se on emostaan erotettu.Siinä saat iloa elämään liikuntaa ja ystävän joka roikkuu narun päässä.Hanki valjaat niin ei kuristu.
Itselleni opiskeluaika oli paras aika ottaa koira. Läsnäolovaatimuksia ei ollut paljon ja pennun ensimmäiseen vuoteen sai panostettua paljon paremmin kuin 8-16 työelämässä. Yhteiset baareilut loppui siihen, toinen jäi koiran kanssa kotiin jo menojalka vipatti. Otettiin myös vakuutus, toi turvaa kiille riskisimmille ensimmäisille vuosille kun kroppa vei nopeammin kuin mitä koiran aivot ohjasi 😅
En suosittele jos olet opiskelija. Koira on todella tarvitseva, 4 kertaa päivässä ulos ja molempien on osallistuttava siihen. Koiran luonne voi olla myös hyvinkin haastava. Aina rotukuvaus ei pidä paikkaansa ja se vaatii paljon aikaa ja koulutusta, mikä on raskasta. Eikä sekään välttämättä täysin auta. Haukkumisherkkyys voi olla ongelma kerrostalossa, naapurit saattaa valittaa. Koiran terveys voi reistailla, jolloin tulee henkistä ja taloudellista kärsimystä. Jos ei ole hoitopaikkaa, matkoille ei pääse. Kaikki pyörii koiran ympärillä käytännössä.
Mutta jos olette ottaneet nuo huomioon, niin sitten toki voi miettiä, Tärkeintä on se, että molemmat sitoutuu eikä jätä toisen harteille. Olisi hyvä jos teillä olisi sukulaisia jotka voisi auttaa koiran kanssa tarvittaessa.
Itse en vielä ottaisi, odottelisin että koulut on käyty ja työelämä lähtenyt käyntiin. Se koiranpentu voi olla todella voimakas kokemus, joka saattaa aiheuttaa jopa ns. puppy bluesin, eli masennuksen ja ahdistuksen. Se menee yleensä ohi, mutta osa ei oikein koskaan kiinny koiraan ja alkaa pian vältellä velvollisuuksia. Sitä ei saa tapahtua.
Näin useamman kuin yhden koiran omistajana kehotan kyllä lämpimästi siirtämään sekä joko koiran tai kissan ottamista lemmikiksi ainakin siihen asti, että opiskelijaelämä on ohi ja olette päässeet vakiintuneeseen elämään ja vielä kohtuullisilla tuloilla.
Jos se vain yhtään helpottaa päätöksentekoanne, niin käykäähän kurkistamassa yksityisten eläinlääkäriasemien hinnastoja jo ihan perustoimenpiteille. Uskon teille opiskelijoina löytyvän parempaakin käyttöä rahoillenne ja ajallanne, vaikka koira mukava lemmikki onkin.
Hommatkaa viikoksi hoitokoira. Sen jälkeen pohditte asiaa uudelleen.
Samaa pohdintaa täälläkin opiskelijana. Aikaa olisi reilusti koiralle, mutta itseä mietityttää oma jaksaminen esimerkiksi työharjoitteluiden aikana.
Älä ota koskaan. Kaduttaa.