Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävän ajattelemattomuus
28.07.2024 |
Ystäväni on menossa naimisiin elo-syyskuun vaihteessa ja hääpäiväksi on valittu minun äitini kuolinpäivä. Äitini kuoli kun olin 11 ja ystävä tietää tämän. Ensin ajattelin että hänellä ei ollut muita päivämäärä vaihtoehtoja mutta ovat kuulemma itse valinneet juuri sen päivän. Vuosipäivät on edelleen vaikeita ja tuo päivä tuntuu kauhealta, mutta nyt ystäväni haluaa juhlia häitään ainä kyseisenä päivänä. Ei kai sitä päivää enää siirtäkään voi koska kaikki on järjestetty, mutta mietin viitsinkö osallistua lainkaan hääjuhlaan. Mitä tekisitte?
Kommentit (61)
Onpa täällä epäempaattisia kommentteja. Liekö elämän kokemuksen puutetta vai mitä? Vanhemman menettäminen lapsuudessa on kauheimpia asioita mitä ihmiselle voi tapahtua, se jättää jälkensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä osallistu katkeroittamaan mieltäsi äläkä pilaamaan toisten juhlaa tuolla kiukuttelullasi vaan käytä sekin aika etsien itsellesi ihan oikeaa ammattiapua että voit käsitellä omat tuskasi ja traumasi niin ettei muiden tarvitsisi hyppiä oman elämänsä tärkeitäkään päivämääriä juuri sinun mielesi mukaisesti. Äitisi kuolinpäivä liittyy ainoastaan sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä epäempaattisia kommentteja. Liekö elämän kokemuksen puutetta vai mitä? Vanhemman menettäminen lapsuudessa on kauheimpia asioita mitä ihmiselle voi tapahtua, se jättää jälkensä.
No jaa, keksin kyllä paljon kamalimpiakin asioita.
Uskon että äitisi haluaisi, että menet eteenpäin ja nautit ystäväsi hääjuhlasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olit 11? Ilmeisesti siitä on siis jo aika kauan. Totta kai juhlisin muiden mukana.
Helppo sanoa kun et ole kokenut samaa. Ap
No mä olen. Sillä erolla, että kuollut vanhempi on isä. En edes muista tarkkaa päivää. Joskus helmikuussa kait se oli. Syntymäpäivän muistan, se on minusta tärkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä epäempaattisia kommentteja. Liekö elämän kokemuksen puutetta vai mitä? Vanhemman menettäminen lapsuudessa on kauheimpia asioita mitä ihmiselle voi tapahtua, se jättää jälkensä.
Tottakai mutta kyllähän sitä tekee itselleen todella suuren karhunpalveluksen jos ei vuosien ja vuosikymmenten jälkeenkään pysty päästämään irti tuosta yhdestä päivästä. Eihän kukaan ole käskemässä ap:ta unohtamaan äitiään! Vaan yrittämään ymmärtää että hänen surunsa ei riipu tuosta yhdestä päivämäärästä. Ja että ei ole väärin yrittää nyt vuosien jälkeen yhdistää päivämäärää jotain mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ystäväsi muistiettä äitisi kuoli juuri sillä päivämäärällä, eikä esim pari päivää myöhemmin, aikaisemmin...?
Jos olisin ap, menisin peilin eteen ja sanoisin: Olet ajattelematon ja itsekäs sika.
Sitten katsoisin napaani ja toteaisin, ettei maailma pyörikään sen ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti ystäväsi häihin osallistuu muitakin ihmisiä, joilta on kuollut läheisiä kesäaikaan erilaisina päivämäärinä. Olisiko ystäväsi mielestäsi pitänyt järjestää jokin kysely, jossa jokainen olisi ilmoittanut heille läheisen kuoleman takia sopimattomat päivät ja valita sitten sellainen päivä, jota ei kyselyssä tullut esille?
Tosi epäempaattisia kommentteja täällä. Selvästi monella vaikea ymmärtää toisen tunteita.
Olen myös menettänyt äitini ja ymmärrän etät vuosipäivä on vaikea huolimatta siitä kuinka paljon aikaa kuluu. Ehkä voisit ajatella päivän niin että surullinen merkkipäivä saa nyt myös toisen, iloisen merkityksen. Se ei poista surua mutta sinuna nauttisin ystävän onnesta ja hyväksyisin sen että päivämäärä on vain nyt sama. En usko että ystäväsi ilkeyttään sen valitsi. Äitisikin varmasti haluaisi että koet iloa ja onnea huolimatta vuosipäivästä. Uskon että äitisi olisi onnellinen nähdessään sinut iloisena päivänä joka on sinulle vuosia ollut vaikea.
Empatiaa ja voimia sinulle ap, älä välitä ilkeistä kommenteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olit 11? Ilmeisesti siitä on siis jo aika kauan. Totta kai juhlisin muiden mukana.
Helppo sanoa kun et ole kokenut samaa. Ap
Itseasiassa olen menettänyt vanhemman suunnilleen samanikäisenä. Se sattui olemaan myös yhden sisarukseni syntymäpäivä.
Juhlitteko synttäreitä kuitenkin?
Tietysti. Myös sinä päivänä kun toinen vanhemmista oli kuollut omassa asunnossan edellisenä yönä tai aikaisin aamulla. Ei ollut mitään syytä perua synttäreitäkin varsinkin kun sisarukseni itsekin halusi pitää synttärit.
Vierailija kirjoitti:
Kerro se päivä niin tiedetään kaikki olla silloin tekemättä yhtään mitään.
Sama tuli minulle mieleen. Isäni kuoli 17.9 joten älkää tehkö silloin mitään vaikka siitä on yli 20 vuotta. Voin pahoittaa mieleni, vaikka en itse ole lopettanut elämistä tuolloin, joskus on etten edes hoksaa että on tämä päivä menossa, mutta olkaa te muut valppaana, jooko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ystäväsi muistiettä äitisi kuoli juuri sillä päivämäärällä, eikä esim pari päivää myöhemmin, aikaisemmin...?
Tämä. Minäkin olen hyville ystävilleni lähettänyt kukkia ja adresseja heidän vanhempiensa kuoltua, mutta en todellakaan muista tarkkoja kuolinpäiviä. En liioin osaa arvioida, kuka heistä jos kukaan surisi vanhempiaan niin paljon, että juuri kyseisenä päivänä he eivät olisi ikinä tavoitettavissa.
Vaikka olisi hyväkin ystävä, josta tietäisin paljon asioita, niin eivät hänen muistonsa ja kokemuksensa ole minun muistojani eivätkä kokemuksiani.
Kukahan tässä nyt on itsekäs ja ajattelematon ? Sinä ihan itse, ei kukaan katleroidu noin pahasti. Ja luuletko että ystäväsi muistelee tuntemattomien ihmisten kuolin päiviä ? Ei takuulla, kun ei ole tarvetta.
Jos pyytäisit vaihtamaan hääpäivää koska se on sinulle, yhdelle ihmiselle, huono päivä niin pääset härskien pyyntöjen ketjuun samantien
Tuo häiden pitoaika elo-syyskuun vaihteessa antaa ymmärtää, että se on todennäköisesti sopinut hääparille siksi, että ovat siihen saaneet yhtä aikaa lomapäiviä omilta työnantajiltaan tai heidän havittelemansa juhlapaikka on ollut juuri silloin vapaana. Tuo ei ole mikään kaikkein suosituin kesähäiden pitoaika kuitenkaan.
Siinä ei ole ajateltu ap:tä, jos on hänen vanhempansa tarkkaa kuolinpäivää edes muistettukaan. Tärkeintä on ollut saada paikalle itse hääpari, heidän lähisukulaisensa ja tietenkin saada se sopiva juhlapaikka.
Eihän se ystävä varmaan edes tiedä äitisi kuolinpäivää. Enkä muutenkaan ymmärrä miksi ihmiset muistelevat kuolinpäiviä. Miksi et AP mielummin muistele häntä hänen syntymäpäivänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro se päivä niin tiedetään kaikki olla silloin tekemättä yhtään mitään.
Sama tuli minulle mieleen. Isäni kuoli 17.9 joten älkää tehkö silloin mitään vaikka siitä on yli 20 vuotta. Voin pahoittaa mieleni, vaikka en itse ole lopettanut elämistä tuolloin, joskus on etten edes hoksaa että on tämä päivä menossa, mutta olkaa te muut valppaana, jooko
Oikeasti? Toinen vanhemmistani nimittäin kuoli samana päivänä. Aikaa myös jo suunnilleen 20 vuotta.
Alue: Aihe vapaa
Mietipä sitä