Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla oma lempipuu? (linkki tutkimukseen)
02.12.2023 |
Minulla on aina ollut lempipuu/lempimetsikkö missä tahansa olen asunut tai usein käynyt. Lapsena mummolassa se oli koivu ja sen jälkeen kaikki taitavat olla kuusia. Lapsuuden omakotitalossa meillä oli valtava kuusi, jossa meillä oli "pesä". Nykyään lähelläni on nimetty puu ja sen lisäksi toinen kiintymyksen tunteita herättävä puu.
Puhutko puille?
Käytkö katsomassa tiettyjä puita?
Merkitsevätkö tietyt puut sinulle enemmän?
Kommentit (21)
Kuiva mäntykangas on upeinta maisemaa. En puhu puille, mutta liikun paljon metsässä. Tilaa hengittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään koivuista ja kuusista. Harmittaa kun kaikki isot hienot puut kaadetaan. Omalla pihallani on puita, joille käyn juttelemassa säännöllisesti mielessäni, en siis puhu ääneen.
Mulla ehkä tällä hetkellä eräs pellon laidassa kasvava vanha mänty, jota vasten rakas suuteli minua tähtikirkkaana yönä kun oltiin rakastuneita... Padding soi nyt yhtäkkiä radiosta... tähdet tähdet... missä se linkki?
Ennen tykkäsin paljon koivuista mutta näin vanhemmiten mäntyjen jylhyys on tehnyt vaikutuksen, sellainen yksinäinen vanha mäntypuu käppyrälatvoineen vasten sinitaivasta, mikä voi olla kauniimpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tämän kotimme pihalla oleva vanha mänty. Se on noin 70 vuotias, mutta vaikuttaa vieläkin vanhemmalta ja viisaalta. Tuulen suhina sen oksissa on uskomattoman rauhoittavaa. Minulla on keinu sidottuna sen alimpaan oksaan, ja siellä joskus istun vain kuuntelemassa suhinaa. Me ollaan ensi vuonna muuttamassa pois tästä paikasta. Oon nyt jo miettinyt, että mulle tulee ikävä tuota mäntyä. Ei samanlaista löydy mistään.
Minua kauhistuttaa puiden halaaminen - ihan kuin puilla ei olisi tunteita! Kuka vain voi mennä halaamaan energiaa itselleen, ihan kamalaa luonnon riistämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki puut ovat hienoja. Ja puilla on ihan konkreettisesti parantavia voimia. Niistä saadaan uutettua erilaisia ainesosia, joilla voidaan hoitaa vaivoja. Koivun on erityisen ihana mielleyhtymien ja tuoksunsa puolesta.
Tykkään puista ja varsinkin vanhoista komeista puista, olivat ne sitten mäntyjä, kuusia, koivuja tai vaikka haapoja.
Meren rannoilla on paljon kauniita männynkäkkäröitä rantakallioilla ja ne ovat todella kauniita. Meillä on pihalla myös lukuisia erilaisia bonsaita, joita mieheni kasvattaa, leikkaa, hieman ehkä vääntää muotoonsa. On useita mäntyjä, metsälehmus, muutama tuija, erikoismäntyjä, katajia, tammi, pähkinäpensas, puksipuu, marjakuusi ja muitakin kauniita puita. Metsälehmus oli alun alkaen ehkä parin vuoden iköinen oieni alku, joka oli ensin mökillä muutaman vuoden kasvamassa omiensa joukossa, mutta kaivettuna erilleen ja sitten toimme sen meille ehkä 15 vuotta sitten. Nyt se on noin 60 cm korkea kaunis pyöreähkö puu, jonka runko on 24 cm paksuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tammet ja koivut on lempipuitani. Koivuissa on kauneutta ja tammissa on rauhaa. Saatan joskus halata salaa, jos ei varmasti ole ketään näkemässä.
Pidän hopeapajuista. Mulla oli yksi erittäin kaunis ystävapuu Engelin aukiolla. Mutta sitten eräs nousukas juppi pankkiiri muutti siihen taloon ja heti tappoi eli kaadatti sen ihailemani puun uima-altaansa tieltä.
Se talo on entisessä asussaan vielä siinä komisario Palmu leffassa, missä Jussi Jurkka on konnana. Oliko se Kuka pelkää rouva Skrofia ?. Että vielä vuosikymmenten jälkeen voi olla ikävä sitä kaunista isoa puuta, on aika surullista. Mutta osoittaa vain sen, miten lohdullisia ne ovat meille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Pidän hopeapajuista. Mulla oli yksi erittäin kaunis ystävapuu Engelin aukiolla. Mutta sitten eräs nousukas juppi pankkiiri muutti siihen taloon ja heti tappoi eli kaadatti sen ihailemani puun uima-altaansa tieltä.
Se talo on entisessä asussaan vielä siinä komisario Palmu leffassa, missä Jussi Jurkka on konnana. Oliko se Kuka pelkää rouva Skrofia ?. Että vielä vuosikymmenten jälkeen voi olla ikävä sitä kaunista isoa puuta, on aika surullista. Mutta osoittaa vain sen, miten lohdullisia ne ovat meille ihmisille.
Se onkin Komisario Palmun erehdys. PMurhattu oli rouva Rygsäck.
Vaahterat on hienoja, varsinkin syksyisin. Pidän myös lehtikuusista. Kiva ketju ja mukavaa että meitä puille juttelijoita on enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotipihassa on komea vaahtera. Ei vielä kovin vanha, mutta sitäkin kauniimpi. Sen katsominen on tuonut lohtua monta kertaa kuluneiden parin vuoden aikana, kun pääsy oikeaan metsään on ollut hankalaa
Yleisesti ottaen pidän kaikista puista. Rauhallinen vaeltelu metsässä on parasta terapiaa. Tunnustan juttelevani puille, mutta vain kun olen yksi.
Anoppi sanoi aina yhdestä isosta koivusta, että että se pitää kaataa. Puu kuulemma kertoi, ettei sen ole hyvä olla. Tuttu arboristi kävi tutkimassa puun ja totesi, ettei puu ole kunnossa. Kun hän sen sitten kaatoi, yksi sen kolmesta latvasta oli niin laho, että se olisi tullut seuraavassa myrskyssä talon päälle.
Jättiläistuija (Thuja Plicata) on komea puu. Ja siitä saa esim. todella hyviä saunan lauteita ja soittimien kansia. Dalbergia suvun puut ovat myös hienoja ja syystäkin nykyisin aika lailla rauhoitettuja (esim. kiinalaiset tosin törkeästi rikkovat noita säädöksiä).
Puut ovat kaikein kaikkiaan hienoja. Täällä on asiasta kiinnostuneille aika lailla tietoa:
https://www.wood-database.com/
Vierailija kirjoitti:
Vaahterat on hienoja, varsinkin syksyisin. Pidän myös lehtikuusista. Kiva ketju ja mukavaa että meitä puille juttelijoita on enemmänkin.
<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaahterat on hienoja, varsinkin syksyisin. Pidän myös lehtikuusista. Kiva ketju ja mukavaa että meitä puille juttelijoita on enemmänkin.
<3
Lehtikuusi on tosiaan kaunis. Huovinenkin kirjoitti unelmien missistä (en nyt muista oliko Piilolan Marketta vai Madeleine Perttunen) että kullankeltainen tukkansa oli kun syksyinen lehtikuusi korkealla mäellä.
Rakastan kaikkia puita etenkin vanhat puut ovat aivan ihania. Lähipuistossa on yksi lempparipuu, jonka juurella käyn aina meditoimassa kesällä. Ja kirsikkapuut kun puhkeavat kukkaan <3
En tiedä lempi, mutta ihaillen katselen aina parvekkeeltani erästä vanhaa ja viisasta mäntyä joka kärsivällisesti ottaa kantaakseen talvella paksut lumipinkat oksilleen, tuuli välillä riepottelee oksia kovasti mutta vahva runko ei vaan taivu. Kesällä kanniskelee ystävällisesti linnut ja oravat. Vuosi toisensa jälkeen.