Voiko laihtua tuntematta nälkää?

Vierailija kirjoitti:

Eikö yleensä ole tarkoituskin tuntea vähän nälkää ennen ruokailua? Vai syöttekö te pelkän aikataulun mukaan vaikka ei olisi yhtään nälkä?

Aika monella perheellisellä töissäkäyvällä ihmisellä edelleen on niin, että pitää syödä aikataulun mukaan. Töissä on ruokatunti silloin kun on, ja jos yhdessä halutaan syödä ilta-ateria, se syödään tiettyyn aikaan, jolloin kaikki ovat paikalla. Samon aamiasen ajankohdan määrää aika hyvin se, milloin pitää olla töissä/lapset koulussa.

Sitä siinä oppii säätämään syömisensä määrää niin, että sopivasti tulee vähän nälkä ennen ruokailua.

Miksi Australian joukkuetta ei esitellä A-alkuisissa?

Vierailija kirjoitti:

Ennen raskautta painoin 72 kiloa, juuri ennen synnytystä 54 kiloa, olen 165 cm. Olin vähän ylipainoinen ennen raskautta, mutta riutunut synnyttäjänä. Oksensin vielä synnyttäessäni.

Eli valehtelit. Ethän sinä laihtunut kuin 18 kiloa. Se ei ole KYMMENIÄ kiloja. 

Haukotus.

Onko sulla yhtään kavereita tolla tyylillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskemalla kalorit.  Jos haluat herkkuja, joudut olemaan lopun päivää nälissäsi. Syö kasviksia, riippuen mitä valitset, saat syödä vatsasi täyteen joka aterialla, vaikka rajoitat energiansaantia.   

 

Testattu on, lähti reilu 20kg.  

No tuota. Paino tietysti lähtee kummallisilla dieeteillä ja kaloreita laskemalla, mutta suurimmalla osalla kilot tulee takaisin viiden vuoden sisällä kavereidensa kanssa.

Parempi olisi opetella syömään normaalisti. Ei tarvitse laskea kaloreita eikä vältellä mitään. 

Eipä ole tullut. Elämänmuutos pitää jatkua, ei se niin toimi tietenkään, että hetken noudattaa jotakin ja tavoitteet saavutettua revetään taas.  Siksihän sitä sanotaan Elämänmuutokseksi

Vierailija kirjoitti:

kuten sanoin, syön kolme ateriaa päivässä, se ei liene mässyttämistä?

Eipä kukaan ole sanonutkaan, että sinä olisit se mässyttäjä. Kannattaa opetella lukemaan. 

Kannattaa opetella kirjoittamaan niin, että vastaaja ymmärtää. Jos samassa kappaleessa ensin kerrot, että olen pilannut elimistöni, ja viimeisessä lauseessa mässyttämisestä, mistä minä tiedän, että puhut eri ihmisistä?

Vierailija kirjoitti:

Laihduin, koska vauva painoi 3,3 kg, lapsivesi ja istukka ym. myös yhteensä ainakin 5,3 kiloa. 18+5 on 23 kiloa eli kymmeniä kiloja. Vauvan paino ym. vähenetään minun painostani.

Ei se ole laihtumista, että synnyttää. Vauvan paino on vauvan painoa, ei sinun. Ja noin muutenkin sanoit, että laihduit oksentamalla, et synnyttämällä. 

Voi sinua, alkupainoni oli 72 kg, loppupainoni 49 kg. Laihduin, koska en voinut syödä ja oksentaa samaan aikaan. Synnyttäminen ei minua laihduttanut, vaan jatkuva pahoinvointi. Paljon mieluummin olisin ollut pullea oma itseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kuten sanoin, syön kolme ateriaa päivässä, se ei liene mässyttämistä?

Eipä kukaan ole sanonutkaan, että sinä olisit se mässyttäjä. Kannattaa opetella lukemaan. 

Kannattaa opetella kirjoittamaan niin, että vastaaja ymmärtää. Jos samassa kappaleessa ensin kerrot, että olen pilannut elimistöni, ja viimeisessä lauseessa mässyttämisestä, mistä minä tiedän, että puhut eri ihmisistä?

Lukutaidolla opit erottamaan, milloin puhutaan sinusta ja milloin yleisellä tasolla käyttäen sinä-passiivia. Ei ole  edes vaikeaa erottaa näitä kahta toisistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskemalla kalorit.  Jos haluat herkkuja, joudut olemaan lopun päivää nälissäsi. Syö kasviksia, riippuen mitä valitset, saat syödä vatsasi täyteen joka aterialla, vaikka rajoitat energiansaantia.   

 

Testattu on, lähti reilu 20kg.  

No tuota. Paino tietysti lähtee kummallisilla dieeteillä ja kaloreita laskemalla, mutta suurimmalla osalla kilot tulee takaisin viiden vuoden sisällä kavereidensa kanssa.

Parempi olisi opetella syömään normaalisti. Ei tarvitse laskea kaloreita eikä vältellä mitään. 

Mikä mahtaa olla se "normaali"? Sinun mielestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen raskautta painoin 72 kiloa, juuri ennen synnytystä 54 kiloa, olen 165 cm. Olin vähän ylipainoinen ennen raskautta, mutta riutunut synnyttäjänä. Oksensin vielä synnyttäessäni.

Eli valehtelit. Ethän sinä laihtunut kuin 18 kiloa. Se ei ole KYMMENIÄ kiloja. 

Haukotus.

Onko sulla yhtään kavereita tolla tyylillä?

Vttuako se sulle kuuluu?

Insuliiniresistenssi?

Lihavuudesta sen tietää. Kun on sotkenut elimistönsä liian suurella määrällä ravintoa, liikunnan puutteella ja ehkä alkoholillakin. 

Monella sokeritasapaino korjaantuu, kun alkaa syödä kasvispainotteisesti ja alkaa liikkua. Leipä, sokeria sisältävät tuotteet ja valmisruuat kannattaa jättää kauppaan. Jopa kahdessa kuukaudessa alkaa nähdä paranemista jos hyvin käy.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin ap olisi 6-vuotias kun pelkää hysteerisesti pientä nälkää.Laihtumisen jälkeen ei ole nälkähormonit sekaisin ja aina "nälkä".

Jos energiani vajoavat alas, en jaksa tehdä vaativaa työtäni. Jos yöllä on nälkä, en saa unta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskemalla kalorit.  Jos haluat herkkuja, joudut olemaan lopun päivää nälissäsi. Syö kasviksia, riippuen mitä valitset, saat syödä vatsasi täyteen joka aterialla, vaikka rajoitat energiansaantia.   

 

Testattu on, lähti reilu 20kg.  

No tuota. Paino tietysti lähtee kummallisilla dieeteillä ja kaloreita laskemalla, mutta suurimmalla osalla kilot tulee takaisin viiden vuoden sisällä kavereidensa kanssa.

Parempi olisi opetella syömään normaalisti. Ei tarvitse laskea kaloreita eikä vältellä mitään. 

Eipä ole tullut. Elämänmuutos pitää jatkua, ei se niin toimi tietenkään, että hetken noudattaa jotakin ja tavoitteet saavutettua revetään taas.  Siksihän sitä sanotaan Elämänmuutokseksi

Onnittelut! Eikä ollut tarkoitus sanoa, että väärin laihdutettu, olen varmaan väsynyt.  Pahoittelut.

Vierailija kirjoitti:

Insuliiniresistenssi on kakkostyypin diabeksen esiaste. Tulee liiallisesta sokerin käytöstä.

 

Käytän hirveästi karkkeja, jäätelöä, keksejä, mysliä,ja alkoholia. Tästä energiansaantini muodostuu. Syön lisäksi jotain terveellisiä juttuja.

-ap

Voiko olla tuo insuliiniresistenssi, jos veriarvot ovat ihan normaalit? Minulla on selkeä keskivartalotukevuus, sellainen tynnyrimäinen keskivartalo. Painoindeksini on yli 30.

Vierailija kirjoitti:

Insuliiniresistenssi on kakkostyypin diabeksen esiaste. Tulee liiallisesta sokerin käytöstä.

 

Korjaan sen verran että liiallisesta hiilihydraatin käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen raskautta painoin 72 kiloa, juuri ennen synnytystä 54 kiloa, olen 165 cm. Olin vähän ylipainoinen ennen raskautta, mutta riutunut synnyttäjänä. Oksensin vielä synnyttäessäni.

Eli valehtelit. Ethän sinä laihtunut kuin 18 kiloa. Se ei ole KYMMENIÄ kiloja. 

Haukotus.

Onko sulla yhtään kavereita tolla tyylillä?

Vttuako se sulle kuuluu?

Ei kuulukaan. Sitä paitsi kysymykseni oli retorinen. Se tarkoittaa sitä, etten edes odottanut vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla tuo insuliiniresistenssi, jos veriarvot ovat ihan normaalit? Minulla on selkeä keskivartalotukevuus, sellainen tynnyrimäinen keskivartalo. Painoindeksini on yli 30.

Voi. Se selviää sillä, että sulta otetaan aamuverensokeri, pitkäaikaissokeri (verikokeista) ja sen lisäksi sut pistetään siihen sokerinrasitustestiin terveysasemalle eli sun pitää juoda se sokerijuoma ja sitten otetaan verikokeita, että miten sun elimistö kykenee käsittelemään sen sokerin. Jos verikokeessa paljastuu, että verensokeri jää liian koholle, sulla on joko insuliiniresistenssi tai sit jos on reippaasti koholla voi suoraan olla jo kakkostyypin diabeteskin.

Paranee sillä, että minimoit sen sokerin ruokavaliostasi.

Laihduin 30 kg tuntematta nälkää. Piti kuitenkin treenata paljon ja syödä vaikka 4 tunnin välein.   Söin salaattia ja hedelmiä ja yhden kunnon aterian päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Laihduin 30 kg tuntematta nälkää. Piti kuitenkin treenata paljon ja syödä vaikka 4 tunnin välein.   Söin salaattia ja hedelmiä ja yhden kunnon aterian päivässä.

Söit niin usein, ettei nälkä ehtinyt edes tulla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla tuo insuliiniresistenssi, jos veriarvot ovat ihan normaalit? Minulla on selkeä keskivartalotukevuus, sellainen tynnyrimäinen keskivartalo. Painoindeksini on yli 30.

Voi. Se selviää sillä, että sulta otetaan aamuverensokeri, pitkäaikaissokeri (verikokeista) ja sen lisäksi sut pistetään siihen sokerinrasitustestiin terveysasemalle eli sun pitää juoda se sokerijuoma ja sitten otetaan verikokeita, että miten sun elimistö kykenee käsittelemään sen sokerin. Jos verikokeessa paljastuu, että verensokeri jää liian koholle, sulla on joko insuliiniresistenssi tai sit jos on reippaasti koholla voi suoraan olla jo kakkostyypin diabeteskin.

Paranee sillä, että minimoit sen sokerin ruokavaliostasi.

 

Noi aamuverensokerit ja pitkäaikaiset multa kyllä on otettu työterveydessä ja ne on ok, mutta ehkä tuo sokerirasituskoe olisi paljastava. Sitä ei ole tehty. Toisaalta kai se ilman sitäkin on selvä, että pitäisi laihduttaa. Ja siitä tuo alkuperäinen kysymys, miten tehdä se kärsimättä nälkää.