Tunnistaako suomenruotsalaiset puheesta?
Työkaveri väittää yhteistä tuttua ruotsinkieliseksi. Kyselin, että miksi muka. Vastaus oli, että puhuu suomea kuten ruotsinkieliset. Mun korvaanhan ei ole tarttunut mitään. Tunnistatteko te jostain puheen piirteistä ruotsinkieliset vai onko tää ihan höpöphöpöä?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kaikki tunnista. Vaikka joku RKP:n Otto Andersson tai Alexander Stubb. Toki sitten jotkut puhuvat sellaisella aksentilla, että mietti onko se joku vitsi.
Nominilausekkeessa "kirkon jäseniä" (niikuin "luterilaisen kirkon jäseniä"), lausutteko n:än ja j:n erillisinä kirjaimina? Stubb lausuu näin. J-kirjaimet liian voimakkaita mennäkseen täydestä. Eivät ole ainoat asiat mikä hänen lausumisessaan pistää korvaan. Yksinomaan suomea puhuvien kielessä lauseen osien itsenäisyys korostuu paljon enemmän. Stubbin lauseista moni on vaan äänensävyltä kauttaaltaan tasaisen laskeva tai nouseva.
Jotkut kyllä tunnistaa. Itsekin tunnistan, vaikka olen suomenruotsalainen. Jos ruotsi on selkeästi vahvempi kieli, niin kyllä sen kuulee sananvalinnoissa ja painotuksissa, vaikka sinällään puhuisi ihan hyvää suomea. Jos toinen vanhemmista on täysin suomenkielinen, kuten meillä, ei välttämättä tunnista. Silloin molemmat kielet voivat kehittyä yhtä vahvoiksi, tai ruotsinkieli voi jopa jäädä heikommaksi.
Diftongeista tunnistaa. Jari Sillanpäällä on niitä.
Vierailija kirjoitti:
He kompastelevat joskus suomen sijamuodoissa varsinkin jos puhuvat nopeasti.
Varsinkin objektin sijat ovat monille ruotsinkielisille vaikeita, esimerkiksi käyttävät akkusatiivia tai nominatiivia kun pitäisi käyttää partitiivia. Tyyliin "Minä kävin torilla ja ostin paljon porkkanat." Kukaan suomenkielinen ei sanoisi noin.
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kaikki tunnista. Vaikka joku RKP:n Otto Andersson tai Alexander Stubb. Toki sitten jotkut puhuvat sellaisella aksentilla, että mietti onko se joku vitsi.
Stubbin tunnistaa ruotsinkieliseksi. Ei tee sijamuotovirheitä, mutta ääntämisestä puuttuu suomen kielelle tyypillinen assimilaatio, etenkin n-päätteisen sanan yhteydessä kuuluu selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kaikki tunnista. Vaikka joku RKP:n Otto Andersson tai Alexander Stubb. Toki sitten jotkut puhuvat sellaisella aksentilla, että mietti onko se joku vitsi.
Nominilausekkeessa "kirkon jäseniä" (niikuin "luterilaisen kirkon jäseniä"), lausutteko n:än ja j:n erillisinä kirjaimina? Stubb lausuu näin. J-kirjaimet liian voimakkaita mennäkseen täydestä. Eivät ole ainoat asiat mikä hänen lausumisessaan pistää korvaan. Yksinomaan suomea puhuvien kielessä lauseen osien itsenäisyys korostuu paljon enemmän. Stubbin lauseista moni on vaan äänensävyltä kauttaaltaan tasaisen laskeva tai nouseva.
Jep, samaa mieltä. Suomenkielisen puheessa tuo kuulostaisi lähinnä että "luterilaise(ng) kirkojjäseniä".
Vierailija kirjoitti:
Mutta siis on ruotsinkieltä ja ruotsinkieltä.Kuunnellaampa ruotsin kielistä oikeaa ruotsia, radiota ja Suomen ruotsin kielistä radiota.Onhan se ihan erilaista.
Aloittaja ei tarkoittanut tätä.
Yksi ja puoli. Kukaan muu sano tolleen
Kaikki sanoo pulitoista
Vierailija kirjoitti:
Puhuvat aksentilla Suomea. Jotkut eivät edes osaa kunnolla suomea, vaan puhuvat erittäin heikkoa suomea.
Niin puhuu muuten myös moni, jolla on suomi äidinkielenään. Ei ole kovin laajaa sanavarastoa, käyttää alatyylisiä ilmaisuja jne.
Kaikkia kieliä pystyy puhumaan Suomen eri murteilla. Murteen tunnistaminen on vaikeampaa. Syntyperäinen pystyy sen tunnistamaan.
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Ei, koska koko nuoriso sössöttää nykyään jotain mikä ei ole suomea nähnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Ovat siis tyhmiä.
Painotukset on usein väärät ja sössöttävä ässä ja virheitä lauseissa ja sanoissa. Näistä tunnistan ruotsinkielisiä. Telkkarin käännösteksteistä usein huomaa, että ruotsinkielinen ollut kääntämässä suomeksi, koska virheitä, joita kukaan suomenkielinen ei tekisi.
Ei tunnista. Mies on ruotsinsuomalainen. Sukunsa lähtenyt suomesta 50 luvulla ja sen jälkeen. Näiltä oppinut suomen ja puhuu täydellistä mutta hyvin vanhanaikaista suomea täydellisesti murteella ääntäen. Käyttää vanhahtavia sanoja. Joistakin suomenruotsalaisista voi kuulla jos puhuvat yleensä enemmän ruotsia kuin suomea.
Joskus tunnistaa, siinä on tietty tahti ja painotus mitä ei suomenkielisten puheessa kuule, vaikka suomi olisi täydellistä se silti kuulostaa vähän erilaiselta. Mutta monet ruotsinkieliset puhuvat suomea ihan yhtä hyvin kuin ruotsia ja ei mitenkään kuule että suomi olisi toinen kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Ovat siis tyhmiä.
Puhut siis ilmeisesti itse täydellistä ruotsia, vaikka olet suomenkielinen, eikö niin? Koska et ole tyhmä, vaan viisas, ruotsin ääntämisesi on täydellistä ja sanavarastosi laaja, etkä näin ollen koskaan putoa kelkasta, vaan ymmärrät ruotsinkielisen keskustelun kaikki vivahteet. Vain tyhmät eivät ymmärrä, ja sinähän et ole tyhmä, ethän?
(P.S. Googleta sana "sarkasmi".)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Ovat siis tyhmiä.
Puhut siis ilmeisesti itse täydellistä ruotsia, vaikka olet suomenkielinen, eikö niin? Koska et ole tyhmä, vaan viisas, ruotsin ääntämisesi on täydellistä ja sanavarastosi laaja, etkä näin ollen koskaan putoa kelkasta, vaan ymmärrät ruotsinkielisen keskustelun kaikki vivahteet. Vain tyhmät eivät ymmärrä, ja sinähän et ole tyhmä, ethän?
(P.S. Googleta sana "sarkasmi".)
En asu ruotsissa. Taidat olla suomenruotsalainen, muuten et olisi noin tyhmä.
Joskus tunnistaa, joskus ei. Itsehän olin eteläsuomalaisena takavuosina lomalla Lieksassa. Siellä baarin terassilla paikalliset haukkuivat rantaruotsalaiseksi, joka mongertaa suomea ruotsalaisittain. Olen täysin suomenkielinen, mutta ilmeisesti punaniskoille omastaan poikkeava murre oli yhtä kuin ruotsikielisyys. Eipä ole huvittanut siinä mätäpaiseessa sittemmin käydäkään.