Tunnistaako suomenruotsalaiset puheesta?
Työkaveri väittää yhteistä tuttua ruotsinkieliseksi. Kyselin, että miksi muka. Vastaus oli, että puhuu suomea kuten ruotsinkieliset. Mun korvaanhan ei ole tarttunut mitään. Tunnistatteko te jostain puheen piirteistä ruotsinkieliset vai onko tää ihan höpöphöpöä?
Kommentit (59)
Olin töissä paikassa, jossa minulla oli paljon suomenruotsalaisia työkavereita. Heidän suomenkielen tasonsa oli jokaisella eri, toiset sujuvampia kuin toiset, mutta opin kuulemaan "ruotsinkielisen" aksentin heidän suomen kielestään.
Ehkä parhaiten sen tunnistaa siitä, että heiltä puuttuu selvä murre. Heidän suomensa on yleiskielisempää. Tämä siis etenkin sellaisten kohdalla, jotka ovat varttuneet täysin ruotsinkielisesti. He ääntävät joitain sanoja hitusen eri tavalla ja painotukset voivat välillä olla "laulavampia". S-kirjaimen ääntäminen on ehkä selvin, se ei ole yhtä terävä. Mutta kirjoitetusta suomesta huomasi kaikkein parhaiten heidän äidinkielensä.
Helposti sitä ei välttämättä huomaa, ne erot ovat todella pieniä ja minulta meni hetki oppia kuulemaan, kenen äidinkieli on ruotsi. Monet ruotsinkieliset etenkin pk-seudulla puhuvat loistavaa suomea.
Osa suomenruotsalaisista on ruotsinkielisiä, osa puolestaan kaksikielisiä. Esim. Stubb ja Hjallis ovat puhuneet toisen vanhempansa kanssa ruotsia ja toisen kanssa suomea ja puhuvat molempia kieliä yhtä hyvin. Li Andersson puolestaan on taustaltaan täysin ruotsinkielinen ja oppinut suomea vasta koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tunnistaa, joskus ei. Itsehän olin eteläsuomalaisena takavuosina lomalla Lieksassa. Siellä baarin terassilla paikalliset haukkuivat rantaruotsalaiseksi, joka mongertaa suomea ruotsalaisittain. Olen täysin suomenkielinen, mutta ilmeisesti punaniskoille omastaan poikkeava murre oli yhtä kuin ruotsikielisyys. Eipä ole huvittanut siinä mätäpaiseessa sittemmin käydäkään.
Lomalla Lieksassa 😂😂😂🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kaikki tunnista. Vaikka joku RKP:n Otto Andersson tai Alexander Stubb. Toki sitten jotkut puhuvat sellaisella aksentilla, että mietti onko se joku vitsi.
Nominilausekkeessa "kirkon jäseniä" (niikuin "luterilaisen kirkon jäseniä"), lausutteko n:än ja j:n erillisinä kirjaimina? Stubb lausuu näin. J-kirjaimet liian voimakkaita mennäkseen täydestä. Eivät ole ainoat asiat mikä hänen lausumisessaan pistää korvaan. Yksinomaan suomea puhuvien kielessä lauseen osien itsenäisyys korostuu paljon enemmän. Stubbin lauseista moni on vaan äänensävyltä kauttaaltaan tasaisen laskeva tai nouseva.
Jep, samaa mieltä. Suomenkielisen puheessa tuo kuulostaisi lähinnä että "luterilaise(ng) kirkojjäseniä".
Jos olisin presidentti ja puhuisin virallisesti, lausuisin "luterilaisen kirkon jäseniä". Eli en sanoisi noin kuin yllä olevassa lainauksessa. Olen täysin suomenkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tunnistaa, joskus ei. Itsehän olin eteläsuomalaisena takavuosina lomalla Lieksassa. Siellä baarin terassilla paikalliset haukkuivat rantaruotsalaiseksi, joka mongertaa suomea ruotsalaisittain. Olen täysin suomenkielinen, mutta ilmeisesti punaniskoille omastaan poikkeava murre oli yhtä kuin ruotsikielisyys. Eipä ole huvittanut siinä mätäpaiseessa sittemmin käydäkään.
Lomalla Lieksassa 😂😂😂🤣🤣🤣
Aika moni käy Kolilla tänäkin kesänä...
Juu, de e kiva at zöörä mopo. Sibbosvenska.
Vaikea kysymys johon en osaa valitettavasti vastata, mutta sen tiedän että B/C kuppikoon rinnat ovat yleisesti ottaen kauneimpia ja tunnistan ne jo kaukaa riippumatta siitä onko kyseessä suomenruotsalainen vaiko ei.
💕Hello Titty 💘🤗
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan yksilöstä. Esim. Marcus Grönholm puhuu parempaa suomea kuin Mika Häkkinen, vaikka suomi on viimeksi mainitun äidinkieli.
Ei kai tässä ole kyse niinkään siitä, kuinka hyvää suomea puhuu, vaan siitä, erottaako suomenruotsalaisen aksentista/intonaatiosta/puhetyylistä, ettei suomi ole hänen äidinkielensä.
Ei oikeastaan, paitsi sillon ku ne ei muista jotain sanaa ja sitten sanovat sen ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kaikki tunnista. Vaikka joku RKP:n Otto Andersson tai Alexander Stubb. Toki sitten jotkut puhuvat sellaisella aksentilla, että mietti onko se joku vitsi.
He ovatkin kasvaneet kaksikielisessä perheessä eli puhuneet toisen vanhempansa kanssa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Aikamoinen yleistys. Monet suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä, ja joillakin sattuu suomi olemaan vahvempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Aikamoinen yleistys. Monet suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä, ja joillakin sattuu suomi olemaan vahvempi.
Käyvät ruotsinkieliset koulut, joten eiköhän ruotsi kuitenkin muodostu useimmiten vahvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Aikamoinen yleistys. Monet suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä, ja joillakin sattuu suomi olemaan vahvempi.
Käyvät ruotsinkieliset koulut, joten eiköhän ruotsi kuitenkin muodostu useimmiten vahvemmaksi.
Se nyt vain on fiksumpaa laittaa kaksikielisen perheen lapset ruotsinkieliseen kouluun, jotta heistä kasvaa aidosti kaksikielisiä, kun ympäristö on muuten niin vahvasti suomenkielinen. Ruotsinkielisissä kouluissa on myös mahdollisuus opiskella suomea äidinkielentasoisena oppiaineena, jos toinen vanhemmista on suomenkielinen. Toisin päin ei yleensä ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Aikamoinen yleistys. Monet suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä, ja joillakin sattuu suomi olemaan vahvempi.
Käyvät ruotsinkieliset koulut, joten eiköhän ruotsi kuitenkin muodostu useimmiten vahvemmaksi.
Se nyt vain on fiksumpaa laittaa kaksikielisen perheen lapset ruotsinkieliseen kouluun, jotta heistä kasvaa aidosti kaksikielisiä, kun ympäristö on muuten niin vahvasti suomenkielinen. Ruotsinkielisissä kouluissa on myös mahdollisuus opiskella suomea äidinkielentasoisena oppiaineena, jos toinen vanhemmista on suomenkielinen. Toisin päin ei yleensä ole mahdollista.
Ja yo-kirjoituksissa Suomi vieraana kielenä? Aika jännä, kun suomalaisia kumminkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan yksilöstä. Esim. Marcus Grönholm puhuu parempaa suomea kuin Mika Häkkinen, vaikka suomi on viimeksi mainitun äidinkieli.
Keke Rosberg puhuu parempaa suomea kuin moni suomalainen, vaikka on asunu ulkomailla 1970-luvulta lähtien ja sakemannin(-kin) kanssa nainu.
Suomen ruotsalaiset puhuu lauseiden keskellä suomalaisiakin sanoja, kun eivät itsekään tiedä sen ruotsalaista vastinetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ääntåminen on vaivalloista ja suomenkielinen sanavarasto on suppea. Toisinaan ns. putoavat kelkasta, eikä he ymmärrä keskustelua.
Aikamoinen yleistys. Monet suomenruotsalaiset ovat kaksikielisiä, ja joillakin sattuu suomi olemaan vahvempi.
Käyvät ruotsinkieliset koulut, joten eiköhän ruotsi kuitenkin muodostu useimmiten vahvemmaksi.
Kieli kuitenkin ruostuu helposti, jos sitä ei käytä jatkuvasti ja aktiivisesti. Osalla suomenruotsalaisista ovat esim. työ- ja arkikielinä lähes pelkästään suomi ja englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan yksilöstä. Esim. Marcus Grönholm puhuu parempaa suomea kuin Mika Häkkinen, vaikka suomi on viimeksi mainitun äidinkieli.
Ei kai tässä ole kyse niinkään siitä, kuinka hyvää suomea puhuu, vaan siitä, erottaako suomenruotsalaisen aksentista/intonaatiosta/puhetyylistä, ettei suomi ole hänen äidinkielensä.
Ei suomenruotsalaista erota aksentista, koska suomenruotsi on suomalaisella aksentilla puhuttua ruotsia.
Riippuu ihan yksilöstä. Esim. Marcus Grönholm puhuu parempaa suomea kuin Mika Häkkinen, vaikka suomi on viimeksi mainitun äidinkieli.