Olisiko joku jo keksinyt nopean parannuksen sydänsuruihin? En jaksa odottaa, että aika parantaa.
Kommentit (60)
Itsellä se, että on elämässä paljon muutakin sisältöä, kuin parisuhde. Harrastukset, matkustelu jne. saa ajatukset muualle.
Kun ajattelet sitä, oletan että miestä, niin älä ajattele, että silloin se "Kari" sanoi niin ja teki niin, vaan silloin se K u s i p ä ä teki niin. Toista kunnes tepsii.
Käy päivittäin meressä tai järvessä uimassa. Kylmä vesi tekee elimistölle hyvää. Saat muuta ajateltavaa edes hetkeksi kun uit. Käy kävelyllä ja istu raikkaassa ilmassa, lue vaikka kirjaa tai lehteä. Kotona sängyllä maaten masentuu vaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Laastarisuhde.
Parantaa olon, ei sydäntä.
Vierailija kirjoitti:
Viina ja star trek next generation kaikki kaudet putkeen.
Pöh. Jos aiot ehdottaa jotain järkevää, ehdota TOS:ia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viina ja star trek next generation kaikki kaudet putkeen.
Pöh. Jos aiot ehdottaa jotain järkevää, ehdota TOS:ia.
Babylon 5 parantaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se, että on elämässä paljon muutakin sisältöä, kuin parisuhde. Harrastukset, matkustelu jne. saa ajatukset muualle.
Niin on monella muullakin, mutta ei se sydänsuruilta varjele.
Sydänsurut ovat luonnollinen osa elämää. Niihin ei kuole. Luulen, että lähes jokainen kokee niitä usean elämässään. Kannattaa tottua siihen ajatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viina ja star trek next generation kaikki kaudet putkeen.
Pöh. Jos aiot ehdottaa jotain järkevää, ehdota TOS:ia.
Babylon 5 parantaa paremmin.
Ei se mitään paranna. Sitä voi katsoa sitten kun TOS on korjannut sydämen.
Lähde matkalle ihan vieraaseen paikkaan. En takaa, että se auttaa juuri sinulle, mutta kun menee muualle ja katsoo tilannettaan kauempaa kykenee myös suhteuttamaan tapahtumia elämässään.
Myös muutama tapaamiskerta jonkun järkevän, kokeneen ihmisen kanssa antaisi sinulle toisen perspektiivin tunteisiisi ja varmasti myös uusia työkaluja selvittää tunteitasi. Sillä jos jymähdät suruusi yksin ilman apua se voi kroonistua masennuksen puolelle. Siksi se puhuminen tai lukeminen/kokemuksen avaaminen on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Saman haluaisin tietää. Kohta 2 vuotta ja suren joka päivä niin että tuntuu toimintakyvyttömältä ja itsetuhoisuus nostaa päätään. Muutoin elämässä kaikki paremmin kuin hyvin mutta se elämän rakkaus lähti 5 yhteisen vuoden päätteeksi. Mikään ei enää ole tuntunut miltään ja tuntuu että ilo elämästä on kadonnut. Niiiin ikävä meidän jokaista yhteistä hyvää hetkeä ja niitä oli Paljon!
Kaksi vuotta on yleensä se raja, jolloin voidaan puhua vielä selviämisestä ja surusta. Ohjeeksi annan, että jos tunteesi eivät tasoitu ja rauhoitu on kyse jo muusta kuin pelkästä sydänsurusta. Tarvitset kiireesti keskusteluapua, sillä tunteesi ovat kääntymässä masennuksen puolelle. Varo vajoamasta suohon itsesi kanssa.
Muista huonoja hetkiä.
Muista mitä toivoit / tarvitsit mutta et saanut.
Tee näistä lista jääkaapin oveen ja lue sitä ääneen aina kun kaipaat.
Laastarisuhde.
Ja muistakin pitää se just sellaisena kans.
Älä jää yksin. Ihan eron alussa voi olla ok itkeä kotona muutama päivä. Sitten pitää mennä ihmisten ilmoille joka päivä. Ja täytyy puhua muustakin kuin erosta.
On myös hyväksi käydä paikoissa joissa e t ole käynyt eksän kanssa.
Mikä tahansa uusi ihmissuhde voi olla loppuelämäsi kannalta parempi. Siinä mielessä "laastarisuhde" on väärä määritelmä.
poistaa aiheuttajan ni ongelma poistuu
jos ei poista ni ei poistu surukaan