Miten kauan on velvollisuus pitää yhteyttä lapsen biologisen isän sukuun?
Lapseni biologinen isä on kuollut lapsen ollessa 1-vuotias, joten hän ei itse musita isästään mitään. Biologisen isän vanhemmat ja sisarukset sekä muu suku asuu kaukana, ja vaikka ovatkin lapsen biologisen isän sukulaisia, niin yhteydenpito alkaa tuntua pelkältä velvollisuudelta. Lapsi on nyt jo kouluikäinen eikä itse ole oikeastaan yhtään kiinnostunut biologisen isänsä sukulaisista. Aiemmin totta kai pidin yhteyttä lapsen puolesta mutta nyt lapsen ollessa isompi alkaa tuntua ihan turhalta. Lapsi muutenkin on kutsunut nykyistä puolisoani isäkseen jo vuosien ajan ja on enemmän tekemisissä hänen sukunsa kanssa.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kysymys johon en osaa vastata, mutta sen tiedän, että isän velvollisuus on syödä paahtoleipää josta ei tykkää koska lapsi kieltäytyy syömästä sitä vaikka on kinunnut sitä koko kristuksen aamusta asti!! Että kiitti vaan!!
Se on rankkaa olla isä. Siitä naiset eivät tiedä yhtään mitään. Ottavat vain parhaat palat.
Kuten raskauden, synnytyksen ja imetyksen?
Itse olen katkera äidilleni ettei hän pitänyt yhteyttä isäni sukuun. Sama tilanne sikäli että isä kuoli kun olin alle 2v. Äiti piti yhteyttä vain omaan sukuunsa. Olisi ollut ihan kiva tietää isäänkin suvusta ja tutustua. On vähän työlästä ilmaantua sukuun kun on jo täysi-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut hyvin harvakseltaan. Toki lapsi tietä
Niin ja se yhteydenpito, eivät ole nähneet lasta noin viiteen vuoteen, joitain vuosia sitten soittivat, sen jälkeen yhteydenpito on ollut joulukorteissa ja satunnaisissa kirjeissä. Yleensä niin päin että me lähetetään. Lapsen isän veli on oikeastaan ainoa joka yleensä vastaa jotain. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut hyvin harvakseltaan. Toki lapsi tietä
Minusta on väärin kutsua isäksi henkilöä, joka ei ole lapsen isä. Lapsi ei sitä tietysti ymmärrä. Lapsi ajattelee, että haetaan uusi isä ja sillä selvä.
Varmaankin yhtä kauan kuin jos kyseessä olisikin äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut hyvin harvakseltaan. Toki lapsi tietä
Olet siis itse hyvin loukkaantunut. Pidä se loukkaantuminen itselläsi mutta älä tämän varjolla estä/kiellä lastasi yhteydenpitoon. Tietotekniikka hoitaa asian kunhan lapsella on siihen valmius. Sitten sinun ei tarvitse Jaksaa !
En ole ollut yhteydessä lasteni äidin sukulaisiin , lasteni äitii enkä lapsiini nyt kolmeen ja puoleen vuoteen vaikka kaikki olemmekin elossa joten tapahtuu ero sitten kuoleman tai muuten vain eroamisen kautta niin naisellinen tapa on molemmissa vaihtoehdoissa sama, eli nanosekuntti kaikenlaisen yhteydenpidon katkaisemiseen on oikea vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteyden
On tuo ollut sinulle raskasta ? Ymmärrätkö että lapsi on nyt kasvanut kommunikoimaan isänsä suvun aikuisten kanssa . Anna lapsellesi nyt mahdollisuus !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kysymys johon en osaa vastata, mutta sen tiedän, että isän velvollisuus on syödä paahtoleipää josta ei tykkää koska lapsi kieltäytyy syömästä sitä vaikka on kinunnut sitä koko kristuksen aamusta asti!! Että kiitti vaan!!
Se on rankkaa olla isä. Siitä naiset eivät tiedä yhtään mitään. Ottavat vain parhaat palat.
Kuten raskauden, synnytyksen ja imetyksen?
Ne nyt on helppoja ja menee siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteyden
Minusta on väärin kutsua isäksi henkilöä, joka ei ole lapsen isä. Lapsi ei sitä tietysti ymmärrä. Lapsi ajattelee, että haetaan uusi isä ja sillä selvä.
Miten väärin? Lapsi itse aloitti sen kutsumisen. Hänen kanssaan on keskusteltu asiasta ja koska sekä miehelle että lapselle on asia ok, niin en näe siinä mitään väärää. Vai kieltääkö pitäisi? Ap
Kyllä minä tällaisessa tapauksessa huolehtisin yhteydne säilymisestä siihen asti kun lapsi on parikymppinen.
Pieni vaiva mutta siitä voi myöhemmin olla iloa ja hyötyä.
Esimekriksi jo esimerkiksi periytyvät sairaudet tms olisi hyvä tietää tai niistä voida kysyä.
Ja varmasti lasta viimeistään omia lapsia hankkiessa kiinnostaa se isänsä suku.
Hankala sanoa mitään kun isääni koskaan tavannu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteyden
Minusta on väärin kutsua isäksi henkilöä, joka ei ole lapsen isä. Lapsi ei sitä tietysti ymmärrä. Lapsi ajattelee, että haetaan uusi isä ja sillä selvä.
Isyys ei ole vain biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut hyvin harvakseltaan. Toki lapsi tietä
Piti kahlata koko ketju läpi, jotta löysin sen todellisen syyn, yhteydenpitoon.
Itse koittaisin vielä puhua lapselle ja lapsen isän puoleiselle isovanhemmille, että vaikka elämä jatkuu isän kuolemankin jälkeen, niin ei ole tarkoitus unohtaa bio isää.
Yrittäisin vältellä ilkeitä sanoja ja riitaa. Koska tulee aika, että lapsesi haluaa todennäköisesti pitää yhteyttä isän puoleisen sukulaisiin - ei kannata polttaa siltoja.
Ei minusta ole paha, jos lapsi itse kutsuu uutta puolisoasi isäksi,
tai voisiko hän antaa hänelle lempinimen, jota käyttäisi isän sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hyväksi olisi lapselle nähdä mummuja ja pappaa myös toisesta suvusta. Hekin varmaan haluaisivat nähdä lapsenlastaan.
Tietenkin, jos vain oma napa tärkein teet toisin
Taisi olla AP:lle onnenpotku että mies kuoli. Ei tarvinnut erota erikseen vaikka jo mielessä oli selkeästi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sieltä suunnasta yhteydenpitoa jotain apua tai edes kiinnostusta yhtään. Riippuu siitä.
No ei oikeastaan, varsinkaan sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni. Ap
Mikä tuossa kiikastaa, vai oletko itse nyt eriytymässä lapsesi isän suvusta ?
Siitä kiikastaa, että yhteydenpito tuntuu olevan kokonaan minun vastuullani. Siinä vaiheessa kun tapasin nykyisen mieheni ja lapsen isän suku sai tietää siitä, ja varsinkin siitä kun saivat tietää siitä että lapsi on omaksunut tämän isäkseen, tuli muutamia kiistoja. Syyttivät minua ja miestä lapsen isän paikan viemisestä ja lasta siitä että lapsi itse halusi esimerkiksi kutsua nykyistä miestäni isäksi. Sen jälkeen yhteyden
KröHömmm..
On hyvin yleistä,että kun mies lähtee baarista yh naisen kanssa ja aamulla herää siihen, että naisen lapsi/ lapset tulevat sängyn viereen ja äiti lausuu sanat.. " huomenta lapset 🙂 tässä on " Pertti" , teidän uus iskä ".. joten nyt suuta soukemmalle kun et reaalimaailmasta näköjään mitään tiedä!
Siis sun mielestä on vaikeeta lähettää pari viestiä vuodessa? Tai sanoa lapselle pari kertaa vuodessa: "lähetäpä sedälle kuva sun saamasta isosta kalasta/ jouluterveiset/ kuulumiset"
Meillä ainakin eron jälkeen kävi niin, ettei enää koskaan näkynyt lapsen isää, eikä myöskään hänen puoleista sukuaan.
Lapsi oli eka lapsenlapsi, ero tuli, kun päihdeongelmainen mies ei suostunut lopettamaan päihteidenkäyttöä ja sekoilu alkoi olla liian raskasta ja pelottavaa.
Korkeasti koulutettu suku pyyhki minut ja lapsen pois elämästään eikä heistä ole sen jälkeen kuulunut.
Ei niin pientä tarvi jakaa kenenkään suvun kanssa etenkään isän suvun kun ei oo äidistä kyse vaan isä kuallu.
Se on rankkaa olla isä. Siitä naiset eivät tiedä yhtään mitään. Ottavat vain parhaat palat.