miten diilata vanhempien vihan ja kateuden kanssa?
Jos menestyy elämässään äitiään tai isäänsä paremmin, saa niskaansa heidän vihansa. Miten olette selvinneet tämän kanssa? Oletteko katkaisseet välit vanhempiin vai?
Kommentit (14)
Äiti myös matkii minua asioissa, sitten selittää itse keksineensä tämän asian, ja suuttuu jos huomautan että hän matki.
Viilennä välit kohteliaaksi niin kuin tuntemattomalle puhuisit. Ja ihan rauhassa keskity omaan elämääsi.
Jos ei ole vanhemman vaatimuksen kaltainen, voi saada silti vihat. Joten ota etäisyyttä, soittele joskus. Heidän pitää käsitellä omat ongelmansa. Ehkä voit ainoastaan auttaa sieltä kaukaa jos tarvitsevat jotain tai jos itse tarvitset jotain joskus, ehkä äiti tuo tms.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole vanhemman vaatimuksen kaltainen, voi saada silti vihat. Joten ota etäisyyttä, soittele joskus. Heidän pitää käsitellä omat ongelmansa. Ehkä voit ainoastaan auttaa sieltä kaukaa jos tarvitsevat jotain tai jos itse tarvitset jotain joskus, ehkä äiti tuo tms.
Ihan turha haaveilla, että etäiset välit toimisivat. Äiti on katkera kaikille sukulaisille, jos eivät tanssi hänen odotustensa mukaisesti. Lisäksi itsekseen tietysti masentuu ja negatiivinen ajattelu korostuu. Olen tätä muutaman kerran yrittänyt, ottaa etäisyyttä siis, ja on ajautunut silloin aina väkivaltaiseen suhteeseen
Itsellä samaa. Tuntui ettei saanut kouluttautua äitiäni enemmän tai tienata enemmän.
Ja jossain vaiheessa ymmärsin että äidilläni on joku persoonallisuushäiriö.
Ei sitä muuten pysty selittämään että omat lapset on uhka. Ja se että on jatkuvasti puun ja kuoren välissä kun pitää pärjätä mutta sitten tuleekin vanhemmilta kurat niskaan.
Itse en ole mitenkään menestynyt mutta pärjännyt kyllä.
Lopetin yhteydenpidon pakosta sillä en enää jaksanut uhkailuja perinnöttömäksi jättämisestä yms yms
Ota etäisyyttä. Et voi oikein muuta, jos vanhemmat ovat tuollaisia. Näkemiset ja yhdessätekemiset minimiin. Puhu kuin vieraille, säästä ja ilmoista. Vältä henkilökohtaisten asioidesi kertomista heille. Kuuntele heidän juttujaan, mutta yritä olla kommentoimatta. Grey rock tekniikka.
Onhan huumeiden diilaaminen riittävän riskaabelia ilman kateellisia vanhempiakin. Ties vaikka vasikoisivat.
Pikkulapsena ajattelet omien vanhempiesi olevan ylivertaisia, sitten kouluikäisenä ymmärrät että he ovat vain hyvä mutta eivät kaikessa parhaita, sitten murkkuiässä tuntuu että he ovat noloja ja olet joka asiassa parempi.
Nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin, älä vertaa itseäsi vanhempiisi vaan ole kiitollinen siitä että sait käydä kouluja (ainakin johonkin asti) vanhempiesi piikkiin. Kaikki mitä olet, on peräisin kotoa. Vanhemmilla on vähemmän kaikkea, koska heidän lähtökohtansa oli huonommat.
Älä siis enää vertaa itseäsi vanhempiisi äläkä kilpaile heidän kanssaan. Tiedosta se että olet jo viisaampia ja anna vanhempiesi päteä, ja kuka ties olla ylpeitä sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä samaa. Tuntui ettei saanut kouluttautua äitiäni enemmän tai tienata enemmän.
Ja jossain vaiheessa ymmärsin että äidilläni on joku persoonallisuushäiriö.
Ei sitä muuten pysty selittämään että omat lapset on uhka. Ja se että on jatkuvasti puun ja kuoren välissä kun pitää pärjätä mutta sitten tuleekin vanhemmilta kurat niskaan.
Itse en ole mitenkään menestynyt mutta pärjännyt kyllä.
Lopetin yhteydenpidon pakosta sillä en enää jaksanut uhkailuja perinnöttömäksi jättämisestä yms yms
Tämä, ja varsinkin jos meinasi saada hyvän suhteen tai muuta vastaavaa, alkoi kirjaimellisesti sabotoimaan sitä. Sama juttu tuon perinnöttömäksi jättämisen kanssa tullut, ei kylläkään äidiltä vaan isältä. Sanoin aika tiukasti takaisin kun kakkosvaimonsa hyökkäsi kimppuuni, ja isä ehdotti että luopuisin perinnöstä. Veli on alkanut tekemään samaa: hänen vaimonsa saa komentaa, kiusata ja käyttäytyä minua kohtaan täysin ala-arvoisilla tavoilla, ja sitten kun puolustaudun, myös veli hyökkää minun kimppuuni. Aivan kuin olisi minun tehtäväni olla koko perheen vihan kohde?
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsena ajattelet omien vanhempiesi olevan ylivertaisia, sitten kouluikäisenä ymmärrät että he ovat vain hyvä mutta eivät kaikessa parhaita, sitten murkkuiässä tuntuu että he ovat noloja ja olet joka asiassa parempi.
Nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin, älä vertaa itseäsi vanhempiisi vaan ole kiitollinen siitä että sait käydä kouluja (ainakin johonkin asti) vanhempiesi piikkiin. Kaikki mitä olet, on peräisin kotoa. Vanhemmilla on vähemmän kaikkea, koska heidän lähtökohtansa oli huonommat.
Älä siis enää vertaa itseäsi vanhempiisi äläkä kilpaile heidän kanssaan. Tiedosta se että olet jo viisaampia ja anna vanhempiesi päteä, ja kuka ties olla ylpeitä sinusta.
En ole koskaan verrannut itseäni heihin, tai käynyt koluja heidän piikkiinsä. Meidät potkittiin pois kotoa alaikäisinä uusien suhteiden tieltä. Kateus näkyy negatiivisuutena ja sabotaasina, jos kertoo jostakin omasta saavutuksesta, suunnitelmasta tai mahdollisuudesta
diilata = välittää eteenpäin
Miten liittyy tähän? Välitätkö vanhempien vihan jollekin?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä samaa. Tuntui ettei saanut kouluttautua äitiäni enemmän tai tienata enemmän.
Ja jossain vaiheessa ymmärsin että äidilläni on joku persoonallisuushäiriö.
Ei sitä muuten pysty selittämään että omat lapset on uhka. Ja se että on jatkuvasti puun ja kuoren välissä kun pitää pärjätä mutta sitten tuleekin vanhemmilta kurat niskaan.
Itse en ole mitenkään menestynyt mutta pärjännyt kyllä.
Lopetin yhteydenpidon pakosta sillä en enää jaksanut uhkailuja perinnöttömäksi jättämisestä yms yms
Ohis tuttua tuo juttu liittyen perinnöttömäksi jättämiseen. Kun narsistin tai kateellisen henkilön hermot pettää hän päästää suustaan kaikenlaista. Ne jutut vaan pitää jättää omaan arvoonsa. Vaikka olisihan se kiva kuulla edes joskus anteeksipyyntö.
Mutta yleisellä tasolla en suosittele välien poikkaisemista omiin vanhempiin. Olemme tekemisissä, mutta ei usein. Se riittää.
Vierailija kirjoitti:
diilata = välittää eteenpäin
Miten liittyy tähän? Välitätkö vanhempien vihan jollekin?
Tulee sanoista deal with...
Paha tilanne sulla. Normaalisti vanhemmat ovat iloisia ja ylpeitä lapsensa menestymisestä. Omani ainakin olivat. Sanoisin että jos tilanne todella se että vanhemmat kadehtii ja vähättelee niin välit poikki. Itse olet menestyksesi ansainnut. Turha kuunnella mitään nurinoita muilta. Onnea elämääsi ja positiivisia ihmisiä tulevaisuudessa.