Lue keskustelun säännöt.
Jos teidän asuntoon muuttaa
21.07.2024 |
Tyttö- poikaystävä miten jaatte ruokakulut? Oletetaan,että ette kumpikaan koe olevanne hyvätuloisia, ettekä ole sitä edes ja mielellään ette maksaisi toisen aikuisen syömisiä, vaikka ette ihan pennin tarkka ole, ettekä halua ollakaan.
Myöskään sellainen "Se maksaa kuka nyt kaupassa käy" ei sovi teille, koska siinä saattaa olla vaarana se, että se joka on viimeksi pistänyt 200€ ruokakauppaan joutuu vähän vihjaisemaan ja odottamaan, että seuraavaksi se toinen menisi, jottei lipputulema olisi 30/70.
Se enemmän kuluttava voi olla joko sinä tai se toinen mutta sovitaan että eroa on vain vähön eli ei niin että toinen kuluttaisi tuplat kun toinen.
Kommentit (26)
Jos tähän muuttaisi minulle poikaystäväksi aikuinen mies, hän saisi vaatimattoman ruuan ja yösijan piha- ja remnttitöitä vastaan. Pykkinsä.hän saisi pestä itse ja töitä pitäisi tehdä 1-2 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi tietysti siivota omat jälkensä ja pestä omat pyykkinsä.
Tätäkö aloittaja kysyi?
Aloitus on sekavasti kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä mennään kauppaan ja molemmat ostaa omat ruokansa ja hygieniatarvikkeensa. Ehkä säästöpakkauksen veskipaperia voisi ostaa molemmat yhteiseksi vuoronperään, tai kenties sampoon ja suihkusaippuan.
Meillä mies antaa mulle sopivan ruokarahan kk:ssa (runsas) ja minä sitten teen hankinnat (maksan tietenkin omat ruokani ja menoni itse), kun mies ostaisi muuten vain lihapiirakkaa ja pitsaa.
Tuon hänelle herkkuja ja teen terveellistä ja laadukasta ruokaa, joten en pistä omaan taskuuni mitään ylimääräistä.
Sisälukutaito herranjestas. Kysyin ruokakulujen jaosta eli rahasta. Ei ne rahat ole yhteisiä niin kauan kun ei ole yhteinen tili ja yhteinen käyttöoikeus.
Ja yhteisiin ruokakuluihin lasken ne, mitä kotiin kannetaan ei omat ulkonasyömiset. Mikä olisi sellainen kummallekin reilu järjestelmä.
Sitten saadaankin pidempi ketju, jos ihan kaikkien jakamista mietitään, kuten ne kotityöt sun muut. Pitäisisi vähän tietää tarkemmin minkälainen perhe kyseessä, luka reunaa mitäkin, kenellä aikaa ja taitoa mihinkin ja onko lapsia.
Kun yhdessä asutaan niin ei kai sillä niin väliä, se ostaa kummalla varaa. Eka avopuolisoni laski sämpylätkin montako kumpikin oli syönyt. To-del-la raskasta jakaa jotain 2,39e sämpyläpussin kuluja joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä mennään kauppaan ja molemmat ostaa omat ruokansa ja hygieniatarvikkeensa. Ehkä säästöpakkauksen veskipaperia voisi ostaa molemmat yhteiseksi vuoronperään, tai kenties sampoon ja suihkusaippuan.
Meillä mies antaa mulle sopivan ruokarahan kk:ssa (runsas) ja minä sitten teen hankinnat (maksan tietenkin omat ruokani ja menoni itse), kun mies ostaisi muuten vain lihapiirakkaa ja pitsaa.
Tuon hänelle herkkuja ja teen terveellistä ja laadukasta ruokaa, joten en pistä omaan taskuuni mitään ylimääräistä.
Äh tosi sekava vastaus eikä oikein konkretiaa. Et kai vaan ole herkku vastainen? Sitähän tässä ei kysytty eli ei kiitos terveys, ruokailu, ostostottumuksia tai suosituksia tähän ketjuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun yhdessä asutaan niin ei kai sillä niin väliä, se ostaa kummalla varaa. Eka avopuolisoni laski sämpylätkin montako kumpikin oli syönyt. To-del-la raskasta jakaa jotain 2,39e sämpyläpussin kuluja joka päivä.
Argh, en tykkää tuosta vastauksesta. Et taida olla pienituloinen? Hos sun tulot vaikka samat kun miehen mitäs tuumast hos kuukausittain sulla menee vaikka 200-500€ enemmän ruokiin ja taloustarvikkeisuun? Mikäs siinä jos rahat riittää senkin jälkeen, mutta jos et voi säästää tuon takia, eikö ottaisi vähän päähän?
Eikö olisi parempi että tuokin jaetaan ja loput laitat säästöön. Tuskin itse kulutat koko tuota ylimenevää osaa itseesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yhdessä asutaan niin ei kai sillä niin väliä, se ostaa kummalla varaa. Eka avopuolisoni laski sämpylätkin montako kumpikin oli syönyt. To-del-la raskasta jakaa jotain 2,39e sämpyläpussin kuluja joka päivä.
Argh, en tykkää tuosta vastauksesta. Et taida olla pienituloinen? Hos sun tulot vaikka samat kun miehen mitäs tuumast hos kuukausittain sulla menee vaikka 200-500€ enemmän ruokiin ja taloustarvikkeisuun? Mikäs siinä jos rahat riittää senkin jälkeen, mutta jos et voi säästää tuon takia, eikö ottaisi vähän päähän?
Eikö olisi parempi että tuokin jaetaan ja loput laitat säästöön. Tuskin itse kulutat koko tuota ylimenevää osaa itseesi?
Tuon sämpyläpussimiehen kanssa asuessa oltiin molemmat opintotuella, mies tienasi it alan hommissa iltaisin ja kesätöissä paljon enemmän kuin minä ilmaisessa opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa. Nykyisin olen keskituloinen ja en todellakaan ala nipottaa siitä jos nykyinen ihana mies ostaa neljä saunakaljaa ja minä kaksi. Yhdessä asuminen on yhteisten asioiden käyttämistä yhdessä. Jos hän lainaa autoani tai minä hänen lasermittaa niin ne on yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muutetaan ja asutaan yhdessä, niin sehän on elämän jakaminen toisen kanssa. Kämppiksen kanssa voi vahtia ettei toinen syö omia suklaita kaapista. Puolison kanssa se suklaalevy on yhteinen.
Helpointa on yhteinen ruokatili, johon siirretään kuukausittain sovittu summa, ja josta maksetaan yhteisiksi sovitut talousmenot. Silloin molemmat maksavat yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos muutetaan ja asutaan yhdessä, niin sehän on elämän jakaminen toisen kanssa. Kämppiksen kanssa voi vahtia ettei toinen syö omia suklaita kaapista. Puolison kanssa se suklaalevy on yhteinen.
Minusta aviopuolison kanssa kaikki on yhteistä. Moni muuttaa yhteen vaikka ei vielä ole valmis loppuelämäksi sitoutumaan, ja silloin on vielä ihan ok miettiä myös rahaa. Ettei joudu hyväksikäytetyksi.
Meille helpoin tapa on tilata kotiinkuljetuksella ja maksetaan.molemmat puolet summasta. Samalla tulee kaikki muukin mikä autottomassa taloudessa kätevää. Kulutetaan suht samanverran ja syödään samoja ruokia. Aiemmin puhuimme mitä oli mennyt ja tarvittaessa toinen siirsi rahaa tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos syötte yhtä paljon (Mitä epäilen), laittakaa molemmat 100 e purkkiin (tai erilliselle tilille), mistä kumpikin voi ottaa, kun ostaa ruokaa. Kun rahat loppuu, uusi satku kummaltakin. Tai toiselta 100 toiselta 80/90/110/120, miten syömiset sitten jakautuukin. Jos et voi luottaa toisen rehellisyyteen ja reiluuteen, älä muuta yhteen.
Mies maksaa ruokakulut ja juoksevat menot, minä maksan vastikkeen ja vakuutukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhteen muutetaan, niin laaditaan myös yhteinen budjetti, jossa otetaan huomioon mihin rahaa on pakko kåyttä ja miten paljon sitä on käytettävissä.. Sitten perustetaan yhteinen tili!jolle kumpikin aina palkkapäivänä siirtää lasketusta budjettidummasta puolet tai muuten sovitun summan. Sieltä hoidetaan asumisen ja muut yhteiset kulut sekä ruoka ja päivittäistavaraostokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun yhdessä asutaan niin ei kai sillä niin väliä, se ostaa kummalla varaa. Eka avopuolisoni laski sämpylätkin montako kumpikin oli syönyt. To-del-la raskasta jakaa jotain 2,39e sämpyläpussin kuluja joka päivä.
Argh, en tykkää tuosta vastauksesta. Et taida olla pienituloinen? Hos sun tulot vaikka samat kun miehen mitäs tuumast hos kuukausittain sulla menee vaikka 200-500€ enemmän ruokiin ja taloustarvikkeisuun? Mikäs siinä jos rahat riittää senkin jälkeen, mutta jos et voi säästää tuon takia, eikö ottaisi vähän päähän?
Eikö olisi parempi että tuokin jaetaan ja loput laitat säästöön. Tuskin itse kulutat koko tuota ylimenevää osaa itseesi?
Mitä jos vaan elelisit yksiksesi, olisi ainakin yksi päänvaivaa vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kun yhdessä asutaan niin ei kai sillä niin väliä, se ostaa kummalla varaa. Eka avopuolisoni laski sämpylätkin montako kumpikin oli syönyt. To-del-la raskasta jakaa jotain 2,39e sämpyläpussin kuluja joka päivä.
Entinen avomieheni oli työssä tavaratalossa ja sai sieltä enkilökuntaedun eli sai ostaa halvemmalla kuin asiakkaat. Hän toi joskus sieltä ostamiaan ruokia, mutta ne olivat usein vanhentuneita. Hänen tuomaansa leipää ei tehnyt mieli syödä lainkaan ja taloudessa oli silloin alaikäisiä lapsia. Epäilin jopa, että hän ottaa niitä jostain roskiksesta. Yksi ikimuistoinen jälkiruokapakkaus sisälsi jotain kauhealta maistuvaa sörsseliä, varmaan sekin pilaantunutta. En ole tottunut hienoihin ruokiin, mutta se kokeilu kulujen jakamisesta jäi mieleen. Minä maksoin vastikkeen ja memolemmat maksoimme asuntolainaa suunnilleen puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos muutetaan ja asutaan yhdessä, niin sehän on elämän jakaminen toisen kanssa. Kämppiksen kanssa voi vahtia ettei toinen syö omia suklaita kaapista. Puolison kanssa se suklaalevy on yhteinen.
Hauska esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on yhteinen ruokatili, johon siirretään kuukausittain sovittu summa, ja josta maksetaan yhteisiksi sovitut talousmenot. Silloin molemmat maksavat yhtä paljon.
Silloin pitää olla 100% luotettava kumppani. Voin helposti kuvitella tilanteen, että olen kiertänyt isossa ruokakaupassa etsien tuotteita ja kasannut ne ostoskoriin. Sitten kassalla maksaessa paljastuu, että tilille ei olekaan pantu rahaa, koska toinen osapuoli laistaa velvoitteistaan.
Ihan ekaksi, avatkaa yhteinen taloustili johon kumpikin laittaa sovitusti rahaa joka kuukausi. Jos poikaystävä käyttää (kotona syötävään) ruokaan 400e/kk niin hän laittaa tilille 400e. Plus mitä nyt muita laskuja päätätte puolittaa tms. Jos sinä syöt 200e/kk niin se on sun osuus. Kannattaa välillä tsekata miten hyvin aiemmat arviot ka laskelmat on pitäneet kutinsa ja muuttaa summia jos siltä vaikuttaa.
Älä ikinä suostu mihinkään "yksi yhteinen tili" tyyppiseen järjestelyyn tai anna käyttöoikeutta omalle tilille. jokaisen tulisi säilyttää jonkin verran omia rahoja myös parisuhteessa. Se on vain järkevää taloussuunnittelua.
Ei muuta. Asun ikuisesti yksin.