Mikä on yhteiskuntaluokka?

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luokkayhteiskuntaan. Suomi ja suuri osa länsimaista ei ole yksiselitteisiä luokkayhteiskuntia, vaikka kuningaskunnissa on aatelisia, työläisiä ja jotain siltä väliltä.

Siksi yhteiskuntaluokkia on vaikea määritellä yksiselitteisesti, ja tavallisen kansalaisen sijoittaminen johonkin tiettyyn luokkaan on yleensä aika mahdotonta.

Sääty-yhteiskunta, jossa on aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien kaltaiset selvät säädyt, on eri asia kuin teollinen yhteiskunta. Yhteiskuntaluokka haiskaltaa pahasti marxilaiselta käsitteeltä, sillä etenkin ns. keskiluokka on hyvin venyvä asia ja harva työnväenliikkeen edustajistakaan enää edes käyttää termiä "sosialismi". Aikoinaan työläisperheissä saatettiin jopa vierastaa omien lasten kouluttamista, jotta näistä ei tulisi "herroja" opiskelemalla itselleen ammatin yliopistossa.

Yhteiskuntaluokka lienee jonkinlainen nokkimisjärjestys. Ihmisapinoille tärkeää tietää ketkä saa nokkia, ja ketä nokitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liittyy luokkayhteiskuntaan. Suomi ja suuri osa länsimaista ei ole yksiselitteisiä luokkayhteiskuntia, vaikka kuningaskunnissa on aatelisia, työläisiä ja jotain siltä väliltä.

Siksi yhteiskuntaluokkia on vaikea määritellä yksiselitteisesti, ja tavallisen kansalaisen sijoittaminen johonkin tiettyyn luokkaan on yleensä aika mahdotonta.

Sääty-yhteiskunta, jossa on aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien kaltaiset selvät säädyt, on eri asia kuin teollinen yhteiskunta. Yhteiskuntaluokka haiskaltaa pahasti marxilaiselta käsitteeltä, sillä etenkin ns. keskiluokka on hyvin venyvä asia ja harva työnväenliikkeen edustajistakaan enää edes käyttää termiä "sosialismi". Aikoinaan työläisperheissä saatettiin jopa vierastaa omien lasten kouluttamista, jotta näistä ei tulisi "herroja" opiskelemalla itselleen ammatin yliopistossa.

 

Huvittava viesti. Ensin tuomitaan yhteiskuntaluokka-termi ja sitten aletaan esittelemään omia käsityksiä tietystä yhteiskuntaluokasta ja sen edustajien käytytymisestä. Niin että oliko niitä yhteiskuntaluokkia vai ei?

Te jotka näihin luokkiin uskotte ja jaottelette ihmisiä niihin, pidättekö joitakin luokkia parempana kuin toisia? Jos, niin miten ja miksi?

Kiinnostaa tietää, koska en itse ole koskaan ymmärtänyt mitä yhteiskuntaluokilla edes tarkoitetaan, miksi ne on olemassa, miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi kuulua johonkin luokkaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka näihin luokkiin uskotte ja jaottelette ihmisiä niihin, pidättekö joitakin luokkia parempana kuin toisia? Jos, niin miten ja miksi?

Kiinnostaa tietää, koska en itse ole koskaan ymmärtänyt mitä yhteiskuntaluokilla edes tarkoitetaan, miksi ne on olemassa, miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi kuulua johonkin luokkaan jne.

 

Ei ne ole paremmuunjärjestyksiä tietenkään. Idioottimainen ajatuskin. Niillä kuvataan erilaisuutta. Työväenluokka näkee, kokee ja elää eri lailla kuin keskiluokka jne. Ihmiset hakeutuvat oman yhteiskuntaluokkansa piiriin ja valitsevat seuransa sieltä, koska siellä on samanlailla ajattelevia ihmisiä, tuntuu omilta ihmisiltä ja tekemisiltä jne.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka näihin luokkiin uskotte ja jaottelette ihmisiä niihin, pidättekö joitakin luokkia parempana kuin toisia? Jos, niin miten ja miksi?

Kiinnostaa tietää, koska en itse ole koskaan ymmärtänyt mitä yhteiskuntaluokilla edes tarkoitetaan, miksi ne on olemassa, miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi kuulua johonkin luokkaan jne.

Kyse on hierarkkiasta siksi, koska yhteiskunnallinen valta jakautuu ihmisten välillä epätasaisesti. Kulttuuriset koodit ovat myös tapa kontrolloida sitä, kuka pääsee piireihin ja kuka ei eli kenelle jaetaan yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa. Se että osaa tietyt käytöstavat ja on juuri oikealla tavalla sivistynyt (ei esimerkiksi tiedä kaikkea koneiden korjaamisesta ja tai siltojen rakentamisesta) ja omaat oikeanlaisen koulutustaustan singaloi ihmisille siitä, mihin luokkaan kuuluu ja sitä kautta voi laajentaa sosiaalista pääomaansa ja saada verkostoja, jotka edesauttavat myös taloudellisen pääoman kartuttamisessa. Tämän takia sosiaalinen lahjakkuus monien tutkimusten mukaan ennustaa paremmin elämässä menestymistä kuin pelkkä testiälykkyys. Ihminen joka sopeutuu erilaisiin sosiaalisiin ympäristöihin voi hyödyntää eri luokkien kulttuurisia koodeja joustavammin kuin ihminen, joka ei osaa näin tehdä. Se että on näistä tietoinen jollain tasolla on vain tosiasioiden tunnustamista, eikä se tarkoita että ihminen subjektiivisesti pitäisi jotakin luokkaa parempana kuin toista. Luokissahan ei ole kyse mistään selvärajaisista kategorisista ilmiöistä, vaan pohjimmiltaan kyse on kulttuurista ja sosiaalisista verkostoista sekä rahasta eli materiasta. Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa eri luokkien erot ovat epäselvempiä etenkin, koska erityisesti sotien jälkeen sosiaalinen liikkuvuus on ollut suurta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka näihin luokkiin uskotte ja jaottelette ihmisiä niihin, pidättekö joitakin luokkia parempana kuin toisia? Jos, niin miten ja miksi?

Kiinnostaa tietää, koska en itse ole koskaan ymmärtänyt mitä yhteiskuntaluokilla edes tarkoitetaan, miksi ne on olemassa, miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi kuulua johonkin luokkaan jne.

Kyse on hierarkkiasta siksi, koska yhteiskunnallinen valta jakautuu ihmisten välillä epätasaisesti. Kulttuuriset koodit ovat myös tapa kontrolloida sitä, kuka pääsee piireihin ja kuka ei eli kenelle jaetaan yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa. Se että osaa tietyt käytöstavat ja on juuri oikealla tavalla sivistynyt (ei esimerkiksi tiedä kaikkea koneiden korjaamisesta ja tai siltojen rakentamisesta) ja omaat oikeanlaisen koulutustaustan singaloi ihmisille siitä, mihin luokkaan kuuluu ja sitä kautta voi laajentaa sosiaalista pääomaansa ja saada verk

Hierarkiasta kyllä. Eliitillä on valtaa eniten yhteiskuntaluokassa ja ylemmän keskiluokan tuomarilla on aivan eri vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä, omaan työhönsä ja vielä muidenkin töihin kuin työväenluokkaisella Alepan kassalla. Mutta ei se tuomari sitä kassaa parempi ihminen ole. Ihan tasa-arvoisia ovat lain edessä. Tuomari voi olla moraaliltaan heikompi kuin kassa. Silti se ei poista sitä, että vaikutusmahdollisuudet eroavat kuin yö ja päivä.