Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolison kyvyttömyys muutoksiin tuhoaa omankin elämän
20.07.2024 |
Olen ollut puolisoni kanssa yhdessä viitisen vuotta. Suhde itsessään on ihan hyvä, mutta ongelmana on se että puolisollani on täydellinen muutoksen kammo ja hän ei uskalla tehdä mitään siitä johtuen. Tästä syystä olen esim menettänyt hyvän työpaikan, koska se olisi edellyttänyt muuttoa muualle ja puolisoni ei sitä halunnut. Lisäksi moni muukin asia on todella vaikeaa. Moni unelma alkaa valua käsistä pois, koska mitään ei voi tehdä koska toinen ahdistuu eikä kestä muutosta. Minä itse en jaksaisi kököttää samassa paikassa vuodesta toiseen, haluan muutosta ja jopa pientä riskiä, kuolen muuten pystyyn. Nämä vuodet on menneet näinkin, mutta nyt tuntuu että on pakko päästä toisaalle. Esim muutto ulkomaille olisi ihan mahdollinen töidenkin puolesta, kunnon elämänmuutos, mutta taas se osuu tuohon että toinen ei halua.
Eroko tässä on sitten ainoa vaihtoehto? En haluaisi sitäkään. Mutta en halua olla vuodesta toiseen samassa asunnossa, samalla paikkakunnalla, samassa työssä. On pakko päästä liikkeelle. Olen lapsesta lähtien tottunut nopeisiin liikkeisiin, vanhemmat muuttivat työn perässä usein ja sopeuduin nopeasti. Se jäi veriin. Puolisoni on taas asunut koko lapsuutensa samassa omakotitalossa, samat rutiinit on toistuneet koko ajan ja mikään ei ole muuttunut. Olemmeko sitten liian erilaisia ihmisinä? Hän ei halua tai kykene tulemaan yhtään vastaan, vaikka minä olen itse niin tehnyt.
Kommentit (158)
Jos puolisoni haluaisi väkisin muuttaa ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle saisi mennä keskenään. Voisin kyllä joskus viettää ulkomailla esim. jonkun talven mutta en muuttaisi mihinkään. Tykkään meidän elämästä, töistä, kodista jne. Mulle myös se että lähellä asuu tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, joiden seurasta nautin on ensiarvoisen tärkeää.
Nuorempana oli kauhea hinku maailmalle ja muihin maisemiin. Niissä muissa maisemissa kävin mutta kotikaupunkiin palasin ja tämä on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnon keskustelu vaan. Jos tulette siihen tulokseen, että haluatte aivan eri asioita, niin sitten eri teille.
Itse olen kumppanisi lailla turvallisuushakuinen ihminen ja tulisin hulluksi ihmisen kanssa, joka haluaa "nopeita" liikkeitä jatkuvasti.
Sinä päätät omasta onnestasi ja kumppanisi omastaan.
Ei puolisosi ole yhtään kyvyttömämpi kuin sinäkään. Hän voi olla täysin tyytyväinen elämäänsä. Sinä et ole ja siksi sinun täytyy mennä.
Tai ehkä sinä oletkin se kyvytön, joka ei osaa olla tyytyväinen siihen mitä on, vaan luulet tulevasi onnelliseksi jossain muualla.
Ei teidän parisuhde tuosta muuttamalla muutu vaan te olette liian erilaisia ihmisiä eikä kummassakaan mitään vikaa ole. Parempi erota vaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiettyä kateutta ilmentyy tuosta tarinasta. Kirjoittaja lienee epävakaa elämässään.
Mistä löysit sieltä kateutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se luojan lykky, että me olemme molemmat olleet rohkeita ja halunneet elää täysillä uusiin seikkailuihin heittäytyen. Emme kumpikaan halunneet jämähtää paikoilleen.
Niinpä muutimme ensin opiskelujen perässä pääkaupunkiin, sitten työn perässä ulkomaille useampaan kertaan. Ja sinne jäimme.
Ap:n tosiaan pitää laittaa asiat vaakakuppiin, mikä on elämässä tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
On se luojan lykky, että me olemme molemmat olleet rohkeita ja halunneet elää täysillä uusiin seikkailuihin heittäytyen. Emme kumpikaan halunneet jämähtää paikoilleen.
Niinpä muutimme ensin opiskelujen perässä pääkaupunkiin, sitten työn perässä ulkomaille useampaan kertaan. Ja sinne jäimme.
Ap:n tosiaan pitää laittaa asiat vaakakuppiin, mikä on elämässä tärkeää?
No ei ole mikään luojan lykky vaan olette alkaneet seurustelemaan sopivan kumppanin kanssa toisin kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että olette kovin erilaisia ainakin tuon elämyshakuisuuden suhteen. Sinun taustasi määrittää sinua itseäsi, ei puolisoasi. Sama toisin päin. Tekstistäsi paistaa läpi, että haluat kovasti puolisosi sopeutuvan sinun menohalujesi mukaan ja jättävän oman elämänsä, työt ja sosiaaliset suhteet vain, jotta sinä pääset toteuttamaan haluasi muuttaa ja toteuttaa itseäsi. Halu noin isoihin muutoksiin pitää lähteä itsestä, tai ainakin olla jollain tasolla olemassa, kun toinen sitä ehdottaa. Kyseessä on kuitenkin myös puolisosi elämä ja sen järjestäminen uudelleen paikassa, johon hänellä ei alkujaan ollut tarvetta lähteä ja jossa häntä odottaa arjen uudelleenrakentaminen mahdollisesti tyhjästä. Painostaa et saa ja puolisosi halua pysyä omassa hyväksi koetussa elinpiirissään pitää kunnioittaa. Jos ette löydä kompromissia, sinun pitää päättää haluatko mieluummin mennä ja tehdä oman pääsi mukaan, vai pitää hyvän suhteen. Kummin teetkään, aina on riski että jäät kaipaamaan vanhaa ja/tai katkeroidut. Sekin pitää päätöstä tehdessä sitten hyväksyä. Kaikkea ei voi yleensä saada.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset miehet on pikkupoikana olleet hyvin varovaisia uusien ruokalajienkin suhteen. Ovat pysytelleet perunassa ja ruskeassa lihakastikkeessa, koska banaani ja kurkku pelotti heitä. Rohkea kokeilunhalu ja seikkailumieliala ei heitä kiinnostanut sunnuntaisin, vaan kirkkoon mentiin.
Toiset saattoivat herätä jo aikaisin ja karata metsiin tai uimarannalle, kun perhe vaelsi kirkkoon ilman heitä.
Mutta Matti on aina samalainen. Hän ei muutu tai kapinoi.
Hän on kuin talon peruspilari, ennalta-arvattava, tylppä, mitään sanomaton ja aina valmis palvelemaan muita. Itsestä viis ja mahdollisuuksista.
Haluisitko hyvä neiti asettua Matin vierelle peruspilariksi ja sammaloitua romanttisesti yhdessä maamme peruspilarina?
t. pile of
Kuulostaa ihan vankeudelta asettua sammaloitumaan peruspilariksi.
Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumispaikan valinta on tärkeä asia joka tulee keskustella ennen suhteen vakiintumista, kuten toiveet vaikkapa lapsista.
Kyvyttömyys muutoksiin on eri asia kuin, ettei halua muuttaa ulkomailla uuteen kulttuuriin.
Ulkomaille muuttaminen on iso juttu, huomaa että aloittaja ei ole koskaan asunut ulkomailla.
Mutta aluksi voisitte kokeilla, että muutat ulkomailla ja katsot mikä fiilis siitä tulee. Ei ole pakko erota, mutta katkeroidut miehelle aivan varmasti, jos et toteuta unelmaasi, kun se on mahdollista
Aijai olisi pitänyt valita jännämies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppuviimeksi tuohon on helppo ratkaisu. Mietit tarkkaan kumpaa haluat enemmän; Olla puolisosi kanssa jolloin sopeudut ns.tylsään elämänmenoon etkä katkeroidu. Tai eroat ja teet niitä äkkinäisiä liikkeitä.
Ei kukaan pysty eikä kykene ratkaisemaan asiaa puolestasi. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän: hyvän puolison kanssa eläminen mutta sopeudut hänen elämäntyyliinsä (ja siis katkeroitumatta) vai erota ja elää haaveilemallasi tavalla. Kumpiko päätös tekee sinut tyytyväisemmäksi.
Ap on jo katkeroitunut. Se tulee hyvin ilmi aloituksesta.
Olisin minäkin jos olisin pakotettu elämään vasten tahtoani jossakin Perähikiällä ja elämä valuisi silmien edessä ohi.
Olette liian erilaisia. Toinen haluaa muutoksia, toinen inhoaa muutoksia. Toinen haluaa muuttaa pitkin maata ja maailmaa, toinen haluaa asua aina samassa paikassa. Ei puolisosi varmaan pelkää muutoksia, hän saattaa vain inhota muutoksia. Se on ihan ok. Jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. Mutta te ette sovi yhteen. Siksi ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, mutta missä kohtaa AP kertoo olevansa nainen ja puolisona mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppuviimeksi tuohon on helppo ratkaisu. Mietit tarkkaan kumpaa haluat enemmän; Olla puolisosi kanssa jolloin sopeudut ns.tylsään elämänmenoon etkä katkeroidu. Tai eroat ja teet niitä äkkinäisiä liikkeitä.
Ei kukaan pysty eikä kykene ratkaisemaan asiaa puolestasi. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän: hyvän puolison kanssa eläminen mutta sopeudut hänen elämäntyyliinsä (ja siis katkeroitumatta) vai erota ja elää haaveilemallasi tavalla. Kumpiko päätös tekee sinut tyytyväisemmäksi.
Ap on jo katkeroitunut. Se tulee hyvin ilmi aloituksesta.
Olisin minäkin jos olisin pakotettu elämään vasten tahtoani jossakin Perähikiällä ja elämä valuisi silmien edessä ohi.
Ja miten vaikka ap on pakotettu elämään nykyisellä asuinpaikkakunnallaan? Ei ketään voi pakottaa elämään yhtään missään ellei kellariin sitten sulje vasten tahtoa.
Miksi sinä et voisi muuttaa ulkomaille ilman kumppaniasi? Pääsethän sinäkin sieltä takaisin. Ja jos ette eroa, vaan jatkatte etäsuhteessa ulkomailla asumisesi ajan, voit palata kumppanisi luokse myöhemmin. Kyllähän siinä luottamus, kunnioitus ja arvostus punnitaan. Ja jos joku näistä ei riitä etäsuhteen ylläpitämiseen, voi sitä erota etäsuhteestakin.
Mutta jos luovut unelmistasi siksi, että puolisosi ei lähde niihin mukaan, kyllähän siinäkin punnitaan nämä samat hyvän parisuhteen peruspilarit: Luottamus, kunnioitus ja arvostus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppuviimeksi tuohon on helppo ratkaisu. Mietit tarkkaan kumpaa haluat enemmän; Olla puolisosi kanssa jolloin sopeudut ns.tylsään elämänmenoon etkä katkeroidu. Tai eroat ja teet niitä äkkinäisiä liikkeitä.
Ei kukaan pysty eikä kykene ratkaisemaan asiaa puolestasi. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän: hyvän puolison kanssa eläminen mutta sopeudut hänen elämäntyyliinsä (ja siis katkeroitumatta) vai erota ja elää haaveilemallasi tavalla. Kumpiko päätös tekee sinut tyytyväisemmäksi.
Ap on jo katkeroitunut. Se tulee hyvin ilmi aloituksesta.
Olisin minäkin jos olisin pakotettu elämään vasten tahtoani jossakin Perähikiällä ja elämä valuisi silmien edessä ohi.
Ihan on itse valinnut muuttaa perähikiälle. Ei häntä ole sinne tietääkseni kukaan pakottanut. Ja hän pääsee sieltä pois ilman kumppaniakin, jos oikeasti haluaa.
Miksi et menisi merille töihin? Mun isäni oli merimies, aina 6vk poissa kotoa ja 6vk kotona. Äiti oli meidän kanssa, töissä tosin hänkin. Raskasta se oli tietysti hänelle. Mutta jos haluaa vaihtelua elämään, niin merillä seilaaminen ainakin sitä tuo.
Sitten isäni lähti puoleksi vuodeksi Kiinaan töihin, vastoin äitini tahtoa. Itse olin ala-asteella silloin, meitä lapsia 6. Se ei tehnyt hyvää avioliitolle, oli väkivaltaa ja riitoja kun isä tuli kotiin. Ja siitä muutaman vuoden päästä erosivat. Itse jäin aika heitteille ja oli turvatonta elämää päihdemaailmassa. Isäni alkoholisoitui vuosiksi. Nykyään raitis, mutta töitä tekee jatkuvasti vaikka saisi nauttia eläkepäivistä. Itse myös nykyään täysin absolutisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse sinä oman elämäsi tuhoat eikä puoliso.
Ei kun se pelkuri-puoliso pilaa parisuhteen kun ei tule yhtään vastaan. Toinen on selvitellyt asioita ja yrittänyt kaikkensa, mutta toinen ei tee mitään. Kyllä minä sanoisin että myös se paikallaan jumittava osapuoli voi katsoa peiliin. Niin se suhteet hajoaa kun ei tehdä töitä sen eteen. Esim yksi vuosi elämästä ulkomailla ei ole niin iso juttu ja uhraus etteikö sitä voisi tehdä. Jos parisuhde on hyvä. Mutta tässä tapauksessahan suhde on jo tuomittu. AP vaan hakee vahvistusta sille minkä jo tietääkin, eli että ukon on jäätävä että pääsee itse elämään.
Kuule se on helppo erota vaan. Eksä halusi muuttaa Monacoon töiden takia, mutta sanoin hänelle, että yksin voit muuttaa. Ihan kamala paikka kaikkinensa mitä siellä pari kertaa olen käynyt. No hän muutti sitten Italiaan ja en sinnekän lähtenyt, mutta kaksi vuotta asuttiin erillään ja nähtiin noin kerran kuukaudessa. Sitten hän muutti takaisin kotiin ja kaikki taas ennallaan. Kumpikin sai tehdä mitä haluaa eikä tarvinnut turhan takia toisen muuttaa.
Samaa mieltä. Muuta ulkomaille, jos haluat, et varmaan halua siellä loppuelämääsi olla kun tylsistyt nopeasti? Kyllä suhde kestää jos on kestääkseen. Meilläkin oli kolmen vuoden etäsuhde eri maissa, sitä ennen 7 vuotta yhdessä. Hyvin meni, molemmat oli tyytyväisiä kun sai tavoitella omia unelmiaan ja nyt asutaan taas yhdessä Suomessa.
Alue: Aihe vapaa
Joo, jossain määrin noin. Kun koko talo on remontoitu ja sisustettu, niin aina pitää joku uudistaa koska on mennyt pois muodista. Itseä ahdistaa tämä kulutushysteria mutta mukana on oltava jos liiton haluaa pitää ehjänä. Autokin pitää aina vaihtaa jos on liian vanha, vaikka siinä ei ole mitään vikaa,
En varmaankaan enää puolisoa ota jos ero tulee tai puoliso menehtyy ennen minua. Kaipaan niin paljon muuttumattomuutta.