Olympialaiset 2024 OFFICIAL
Virallinen ketju vuoden 2024 olympialaisille. M28
Kommentit (10479)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
USA kahmii valtaosan mitaleista. Onko tällaisissa kisoissa järkeä? Heille sataa montakymmentä mitalia ja mitalitaulukossa seuraavana olevilla on murto-osa. Enkä tarkoita olla nyt katkera vaan mietin ihan muitakin maita. Että ei ole realistista päihittää USA:a ikinä. Niin iso, rikas ja urheiluun panostava maa.
Silti meidän kaikki 3 keihäsmiestämme päihittivät ihan jokaisen USA:n heittäjän. Oliko heillä edes edustusta keihäässä? Moni muukin laji on, joissa USA ei todellakaan pärjää. Totta kai asukasluvultaan suurin maa myös todennäköisemmin menestyy kuin joku pikkuvaltio. Pitää huomioida osallistujien määräkin. Siltikin, vaikka Suomi kisojen toiseksi suurimmalla joukkueella jäi nollille.
No mutta entä jos heillä alettaisiin panostaa keihäänheittoon? Varmasti nousisivat siinäkin mitaleille jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisi olla asiaa kärkikahinoihinkin, jos Etelätalo hankkisi lihaksia ja Helander treenaisi tekniikkansa kuntoon. Voittajan keihäs lensi 110km vauhdilla 33 asteen kulmassa, siihen olisi päästävä. Auttaisivatko lihakset pumpulitukkojen tilalla?
Siitähän oli puhetta, että voittaja taitaa olla melkoinen douppaaja.
Häviäjät puhuu noin. Voittajalla oli tekniikka kohdallaan, mihin ei auttaisi mikään douppi. Mentaalipuoli oli kunnossa myös; ensimmäinen heitto meni ihan pipariksi eikä hän lannistunut eikä toisaalta sortunut kiukkuiseen yliyrittämiseenkään. Voimaa miehessä näkyi olevan ja onko ihmekään kun häntä katsoo. Eikä silti ollut minkään pinkeäksi pumpatun näköinen vaan terveellä tavalla ronski ja lihaksikas.
Haukkumatta ketään sanon että mun sohvalla makaa sellanen etelätalo.
Vierailija kirjoitti:
USAn menestystä selittänee se että siellä kaikissa collageissa ja yliopistoissa on urheilujoukkueita moneen lajiin.
Suomalaiset opiskelijat vain juovat kaljaa.
USAn yliopistourheilujärjestelmä toimii sillä, että heidän korissarja on käytännössä NBA:n divari, ja tuottaa valtavat sponsori- ja lipunmyyntitulot. Koska yliopistourheilijoille ei makseta palkkaa, niin potista riittää jaettavaa kaikille muille yliopistourheilun saroille.
Systeemin haittapuoli on se, että käytännössä ammattiurheilijoille ei makseta palkkaa. Suurimalle osalle NCAA-urheilijoista jää luu käteen.
Vierailija kirjoitti:
Häviäjät puhuu noin. Voittajalla oli tekniikka kohdallaan, mihin ei auttaisi mikään douppi. Mentaalipuoli oli kunnossa myös; ensimmäinen heitto meni ihan pipariksi eikä hän lannistunut eikä toisaalta sortunut kiukkuiseen yliyrittämiseenkään. Voimaa miehessä näkyi olevan ja onko ihmekään kun häntä katsoo. Eikä silti ollut minkään pinkeäksi pumpatun näköinen vaan terveellä tavalla ronski ja lihaksikas.
Haukkumatta ketään sanon että mun sohvalla makaa sellanen etelätalo.
Arvokisamitalisti?
Vierailija kirjoitti:
Etelatalo vaikuttaa sympaattiselta kaverilta. Huipulle päässeitä urheilijoita pitäisi aktiivisesti kouluttaa myös valmentajiksi.
Ratsastuksessa menee aika luonnollisesti niin.
--
Huipputason urheilija ei välttämättä ole hyvä valmentaja. Itse asiassa suurin osa menestyneistä valmentajista ei ole itse tehnyt kovinkaan kummoista urheilu-uraa. Jääkiekon puolelta hyvä esimerkki on Jukka Jalonen. Valmentajana kaikkien aikojen menestynein suomalaisvalmentaja, jääkiekkoilijana ei kunnolla edes SM-liigatsoa. Käänteisesti: Tero Pitkämäki on menestynyt arvokisoissakin, mutta ei ole saanut valmennettavaansa edes lähelle mitalitasoa.
Toki tämä ei ole mikään one size fits all juttu. Mutta ihan varmasti monella olisi annettavaa myös valmentajana, varmasti sieltä pitäisi haarukoida ne joilla on näkemystä ja ihmissudetaidot joilla urheilijan saa toimimaan.
Stereotypia: tytöt treenaa liikaa kun suorittavat treeninsä kirjaimellisesti ja vähän päälle. Pojat alisuorittaa. Molempia ei voi valmentaa samalla tavalla, se on selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ja miten rankasti suomalaisurheilijat harjoittelevat? Kun on seurannut Johannes Klaebon (Youtube-kanava, Instagram) ja Ingebrigtsenin veljesten (TV-sarja) harjoittelua, se on monipuolista ja samalla todella raakaa työtä.
Mutta niin vain jäi Ingebritsen neljänneksi kaikesta harjoittelusta huolimatta.
Eri vastaaja tässä. Sohvaperunanan urheilutietämyksellä ihmettelin, miksi Ingebritsen vaihtoi taktiikkaansa. Aina hänet nähdään aluksi siellä hännillä ja sitten lopussa hirveä spurtti. Nyt hän juoksi lähes koko kisan ns. jäniksenä.
Heiltä on 2000-luvulta ainakin yksi arvokisamitalisti, Breaux Greer. Hänellä oli suomalainen valmentaja.
No USA:ssa on valtavasti enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Ihan tyhmää verrata näitä maita keskenään.
Muistanko väärin vai oliko aikasemmin niitä Ingebritsgeneitä kolmekin jossain kisassa?
Jos itkeminen olisi olympialaji, niin Suomen akat olisivat kärkisijoilla!
Itseä ei ainakaan hävetä 0 mitalisaalis. En ole urheilija enkä valmentaja. Ei siis mun ongelma.
Oma lentopallotietämys on n. 30 vuoden takaa yläasteen liikuntatunneilta.
Olympiafinaalia katsoessani huomasin, että joukkueet saavat pisteitä riippumatta siitä, kumpi joukkue on syöttövuorossa.
Omilta liikuntatunneilta muistan, että vain syöttävä joukkue pystyi saamaan pisteitä. Eli sen vastaanottavan joukkueen piti ensin "voittaa" itselleen syöttövuoro ja vasta omalla syöttövuorolla oli mahdollista saada pisteitä.
Eikö liikunnanopettaja osannut lentopallon sääntöjä kunnolla, vai ovatko ne pistelaskusäännöt jossain vaiheessa muuttuneet?
Lisäksi koulussa oli myös semmoinen käytäntö, että kenttä ikään kuin kiersi, eli vaihdettiin pelipaikkoja välillä, muistaakseni aina saadun pisteen jälkeen. Kuuluuko tuo oikeasti peliin, vai onko pelaajilla kentällä koko ajan samana pysyvä oma pelipaikkansa, johon ovat erikoistuneet?
Jännästi lentopallossa sanotaan ässäksi syöttöä johon puolustava pelaaja pystyy koskemaan(vaikka ei onnistukkaan palauttamaan). Eikö tenniksessä ässä ole syöttö, jota vastustaja ei ehdi hipaista?
Vierailija kirjoitti:
Breaking sopii olympialaisiin lajiksi yhtä hyvin kuin eukonkanto sopisi.
Eukonkanto sopisi kylläkin paljon paremmin, siinähän oikeasti kilpaillaan kelloa vastaan, eikä pelehditä paskan musiikin tahtiin. Polkka tai humppakin sopisi paremmin olympialaisiin, kuin tuollainen lasten katupelleily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisi olla asiaa kärkikahinoihinkin, jos Etelätalo hankkisi lihaksia ja Helander treenaisi tekniikkansa kuntoon. Voittajan keihäs lensi 110km vauhdilla 33 asteen kulmassa, siihen olisi päästävä. Auttaisivatko lihakset pumpulitukkojen tilalla?
Siitähän oli puhetta, että voittaja taitaa olla melkoinen douppaaja.
Häviäjät puhuu noin. Voittajalla oli tekniikka kohdallaan, mihin ei auttaisi mikään douppi. Mentaalipuoli oli kunnossa myös; ensimmäinen heitto meni ihan pipariksi eikä hän lannistunut eikä toisaalta sortunut kiukkuiseen yliyrittämiseenkään. Voimaa miehessä näkyi olevan ja onko ihmekään kun häntä katsoo. Eikä silti ollut minkään pinkeäksi pumpatun näköinen vaan terveellä tavalla ronski ja lihaksikas.
Haukkumatta ketään sanon että mun sohvalla makaa
Jokainen lääke sisältää myös plaseboa, eli lumevaikutusta. Ihan varmasti myös doping. Pumpataan siinä samalla myös uskoa urheilijaan.
Lumelääke toimii vaikka tietäisi sen olevan lumetta, joten ehkä itseensäuskomuspilleriä voisi ainakin kokeilla?
Keihäästä ne pellehypyt pois nyt alkuun. Ei tarvinnut pakistanilainen tai intialainen niitä.
Vierailija kirjoitti:
Oma lentopallotietämys on n. 30 vuoden takaa yläasteen liikuntatunneilta.
Olympiafinaalia katsoessani huomasin, että joukkueet saavat pisteitä riippumatta siitä, kumpi joukkue on syöttövuorossa.
Omilta liikuntatunneilta muistan, että vain syöttävä joukkue pystyi saamaan pisteitä. Eli sen vastaanottavan joukkueen piti ensin "voittaa" itselleen syöttövuoro ja vasta omalla syöttövuorolla oli mahdollista saada pisteitä.
Eikö liikunnanopettaja osannut lentopallon sääntöjä kunnolla, vai ovatko ne pistelaskusäännöt jossain vaiheessa muuttuneet?
Lisäksi koulussa oli myös semmoinen käytäntö, että kenttä ikään kuin kiersi, eli vaihdettiin pelipaikkoja välillä, muistaakseni aina saadun pisteen jälkeen. Kuuluuko tuo oikeasti peliin, vai onko pelaajilla kentällä koko ajan samana pysyvä oma pelipaikkansa, johon ovat erikoistuneet?
Lentopallosta.
Vuosia sitten (en muista milloin) tuo pistelasku tosiaan muuttui. Nykyisin jokaisesta pallosta piste.
Pelipaikat vaihtuu edelleen. Eli aina mennään seuraavalle paikalle myötäpäivään lukuunottamatta liberoa. Libero on se, jolla erivärinen pelipaita. Libero pelaa takakentällä. Libero ei saa torjua, syöttää eikä hyökätä.
Vierailija kirjoitti:
Onko Venäjä näistä kisoista pois dopingin takia vai sodan takia? Jos on dopingin takia poissa, niin silloin pitäisi myös Kenia sulkea pois kisoista. Siellähän sitä hässäkkää on myös riittänyt.
Jos ihan oikeasti haluttaisiin sulkea ne maat pois, jotka eniten käyttää, niin USA pitäisi pitää kaukana olympialaisista. Siellä kun on raha ja valta, niin ei ole jenkkiurheilijoilla mitään pelkoa kiinnijäämisestä. Onhan se ihan hirveetä kattoo, kun kaikkein rankimmille kestävyysjuoksumatkoille tulee täysin puskista valkoisia poikia, jotka aiemmin olleet ynnä muut sijoilla ja pesee koko porukan. Tonnivitosellakin sijat 1,3,5 jampoille, joita ei aiemmin ole pahemmin kärkisijoilla nähty ja nyt pari niistä pyyhki Ingebrigtsenillä pöytää ja kolmaskin tuli maaliin norskin kantapäillä, eikä Ingebrigtsenikään todellakaan mikään puhtoinen juoksija ole.
Luulin että vammoja tulee vain suomalaisille?