Ekaluokkalaisen koulukavereina on umpisuomalaisia Möttösiä ja Korhosia joiden etunimi on joku "Jason", "Trevor", "Candice"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mä voin oman perheen kohdalta kertoa esimerkin omasta siskosta. Hän ajatteli että lapsesta tulee siten "kansainvälisempi". Asumme siis paikkakunnalla jossa ei ainakaan tässä kaupungissa ole yhtä ainuttakaan ulkomaalaista.

Valitsivat vaan sitten niin stereotyyppisen jenkkinimen joka vielä yleensä annetaan mustaihoisille, etten edes halua laittaa sitä tähän ettei lasta tunnisteta.

 

Tiedän ihmisiä, jotka ovat tehneet samantyyppisiä ratkaisuja samantyyppisistä syistä. Nämä ihmiset eivät ole mitään expateja, vaan asuvat pienillä, läpeensä kantasuomalaisilla paikkakunnilla, ja joiden elämässä kansainvälisyys tarkoittaa lähinnä ruotsinristeilyjä ja Lidlin jenkkiviikkoja. Lasta ei kuitenkaan nimetä sellaisella nimellä, joka istuisi sekä Suomeen, että muualle, kuten Maria, Elsa tai vaikka Benjamin, va

Siirrytäänpä sitten nykyaikaan. Digitalisaation myötä kansainvälisyys on muutakin kuin sitä, että ravaa ulkomailla tai ulkomaalaiset ravaavat omina vieraina. Joku saattaa viettää merkittävän osan elämästään tekemisissä ulkomaalaisten kanssa verkon välityksellä, esim. verkkopeleissä.

Nykyaikaisena ihmisenä varmasti tiedät, että verkkopeleissä kaikki käyttävät virallisia ristimänimiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja sisaruksillani on tuollaiset nimet, koska syntyessämme asuimme Britanniassa, mistä toinen vanhempamme oli kotoisin. Silloin oli myös tämän toisen vanhemman sukunimi. Toinen vanhempi kuoli kun olimme lapsia minkä jälkeen muutimme Suomeen, silloin myös toinen vanhempi vaihtoi meidän sukunimet omakseen, mikä oli ihan järkevää. Epäilemättä mistäkin ajateltiin just noin niin kuin aloittaja.

 

Eihän siinä sitten ole mitään outoa, jos olette puoliksi brittejä. 

Mutta ei meidän koulukaverien vanhemmat sitä tienneet.

Heidän näkökulmastaan olimme siis ihan tavallinen yksinhuoltajan perhe eikä lasten isästä tietoakaan.

Kai sinä nyt kuitenkin kerroit koulukavereillesi että olet osaksi britti ja siitä juontaa nimesi.

Vierailija kirjoitti:

Trevor Candice Korhola. Tulevia kouluampuja-nimiä.

Vähemmästäkin jos pojalle antaa toiseksi nimeksi tytön nimen. </s>

ap:n näkökulmasta meidän peehe varmaan samanlainen, kun sukunimi supisuomalainen, mutta lapsen nimins "kansainvälinen", että toimii lapsen molemmilla äidinkielillä (suomi ja ruotsi). Ei toki mikää clara, että vähän paremmin sopii sukunimeen, mutta ruotsinkielinen kuitenkin. Ulospäin perheen kaksikielisyys tuskin kuitenkaan näkyy, kun molemmat vanhemmat osaavat myös suomea äidinkielenomaisesti. 

Että kaikki ei vaan halua kuulostaa kansainvälisiltä, vaan voi arvostaa perinteitä niin, että naimisiin mennessä valitsee miehen sukunimen perheelle, mutta haluaa siitä huolimatta lapsen nimen molempien äidinkielten nimeämisperinteeseen sopivaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus oikeasti harmittaa, että moni fiksu ei tee lapsia. Sitten kaikki vajaampi porukka lisääntyy ihan urakalla. 

No niistä vajaampien lapsista voi tulla ihan älykkäitä ja fiksuja aikuisia. Pojasta polvi paranee, sanotaan. Kaikki lapset eivät toista vanhempiensa virheitä ja vanhemmat voivat olla myös varoittava esimerkki.

Sekin on kyllä totta. Pitää vain olla omapäinen ja vahva tahto ettei jatka vanhempiensa tiellä.

Huutista kaikille wt-vanhemmille, jotka antaa muka hienoja ja erikoisia nimiä lapsilleen. Vaikka käy kyllä lapsia vähän sääliksi.

Omat vanhempani antoivat minulle kansainvälisen nimen 70-luvulla. Suomalainen versio nimestä on pidempi, eikä isäni tykännyt siitä. Senpä vuoksi nimeni ei koskaan taipunut suomen kielen kanssa. On kyllä toiminut hyvin nykyisessä kotimaassani ja olen kiittänyt vanhempiani tästä nimestä, kun kerran tuli Suomesta lähdettyä. En usko, että kukaan nimensä vuoksi sieltä lähtee, mutta joskus se osoitautuu hyväksi valinnaksi niitten brookejen ja jamalien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan noita on ollut Väinämöisiä (Weinrich), Heikkejä (Hemrik), Niiloja (Nikolaus), sama naisilla Anna, Katja, Marja, Tiina (Khristina), Liisa (Elisabet).

Katselin tuossa oman etunimeni taustoja:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jari_(nimi)

Alku ei ole paha: muinaisskandinaavisesta kypäräpäistä sotilaasta Hjalmarista on suomeen saatu Jalmari, josta on lyhennetty Jari.

Jatko on nolompi: Nimi tuli suosituksi 1950- ja 1960-luvuilla Aino Räsäsen Helena-kirjasarjaansa luoman Jari Junkkeri -hahmon myötä.

Osattiin sitä siis ennenkin. Kaimoja löytyy Jari Aarniosta Jari Litmaseen.

weeeeteeee

Eräs tuttava antoi lapselleen nimeksi Beni ja suuttui kun meille tuli vuosia myöhemmin saman niminen  koira. Kasvattaja oli siis nimennyt koiran, emme me.

Tästä saimme paljon kuulla katkeraa tekstiä häneltä. Siinä vaiheessa teki mieli sanoa, että mitäs annoit lapsellesi koiran nimen.

Mitä väliä sillä on? Oikeasti? Onneksi en asu sisäsiittoisessa perus-Suomessa joten lasten etunimet täällä Saksassa voivat olla Aya, Ana, Anna, Ayla, Amina, Aria, Arica, Arina, Anica, Annika, Aserma, ja mitä ikinä muuta! Ja tämä oli vain pieni osa a-alkuisista ja vain tyttöjen nimistä. 

Ketä kiinnostaa? Kuka idiootti vetää tästä herneet nenään? 

Vierailija kirjoitti:

Joskus oikeasti harmittaa, että moni fiksu ei tee lapsia. Sitten kaikki vajaampi porukka lisääntyy ihan urakalla. 

Juuri niin. Sitten monet nuoret vielä haluavat hyysätä ja ymmärtää loputtomiin näitä "vajaampia" "jotta kaikilla olisi kivaa" Miksi ne omat tunnustetut kyvyt on heitettävä kuin helmet sioille. Mihin katosi terve itsetunto ja selviytymisvaisto? 

Kyllä on myös musu nimiä suomalaisilla, yritetään häivyttää omat juuret täysin. Ei niistä pääse. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttava antoi lapselleen nimeksi Beni ja suuttui kun meille tuli vuosia myöhemmin saman niminen  koira. Kasvattaja oli siis nimennyt koiran, emme me.

Tästä saimme paljon kuulla katkeraa tekstiä häneltä. Siinä vaiheessa teki mieli sanoa, että mitäs annoit lapsellesi koiran nimen.

Useimmat koiranomistajat antavat koiralleen kutsamanimeksi jonkun muun kuin kasvattajan rekisteröimän kennelnimen. Etenkin tuossa tapauksessa, jos koiran lähipiirissä on samannimisiä ihmisiä.

-ohis

Kannattaisi antaa kunnon nimi, kuten Chad.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on? Oikeasti? Onneksi en asu sisäsiittoisessa perus-Suomessa joten lasten etunimet täällä Saksassa voivat olla Aya, Ana, Anna, Ayla, Amina, Aria, Arica, Arina, Anica, Annika, Aserma, ja mitä ikinä muuta! Ja tämä oli vain pieni osa a-alkuisista ja vain tyttöjen nimistä. 

Ketä kiinnostaa? Kuka idiootti vetää tästä herneet nenään? 

Äly hoi. Se Ayla tai Amina on todennäköisesti Saksassa turkkilaistaustainen ja nimi on voinut olla suvussa satoja vuosia. Ei sitä ole annettu "muodin" vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja sisaruksillani on tuollaiset nimet, koska syntyessämme asuimme Britanniassa, mistä toinen vanhempamme oli kotoisin. Silloin oli myös tämän toisen vanhemman sukunimi. Toinen vanhempi kuoli kun olimme lapsia minkä jälkeen muutimme Suomeen, silloin myös toinen vanhempi vaihtoi meidän sukunimet omakseen, mikä oli ihan järkevää. Epäilemättä mistäkin ajateltiin just noin niin kuin aloittaja.

 

Eihän siinä sitten ole mitään outoa, jos olette puoliksi brittejä. 

Mutta ei meidän koulukaverien vanhemmat sitä tienneet.

Heidän näkökulmastaan olimme siis ihan tavallinen yksinhuoltajan perhe eikä lasten isästä tietoakaan.

Kai sinä nyt kuitenkin kerroit koulukavereillesi että olet osaksi britti ja siitä juontaa nimesi.

Miksi olisin, kun ei sillä enää silloin ollut mitään merkitystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja sisaruksillani on tuollaiset nimet, koska syntyessämme asuimme Britanniassa, mistä toinen vanhempamme oli kotoisin. Silloin oli myös tämän toisen vanhemman sukunimi. Toinen vanhempi kuoli kun olimme lapsia minkä jälkeen muutimme Suomeen, silloin myös toinen vanhempi vaihtoi meidän sukunimet omakseen, mikä oli ihan järkevää. Epäilemättä mistäkin ajateltiin just noin niin kuin aloittaja.

 

Eihän siinä sitten ole mitään outoa, jos olette puoliksi brittejä. 

Mutta ei meidän koulukaverien vanhemmat sitä tienneet.

Heidän näkökulmastaan olimme siis ihan tavallinen yksinhuoltajan perhe eikä lasten isästä tietoakaan.

Mistä koulukaverin vanhemmat voivat tietää onko joku perhe yksinhuoltajan perhe. Eivät yhtään mistään. 

Saadaan vielä oma Donald pressaksi joku päivä😂

Riianna ja Beejonce.