Lue keskustelun säännöt.
Miehen haluttomuudesta - mikä auttoi?
15.07.2024 |
Mä nyt aloitan tämän ketjun tänne kun sitä joku äsken aihe vapaalle yritti useaan otteeseen. Aihe koskettaa myös minua henkilökohtaisesti. Onko jollain kokemusta siitä miten tilanne on saatu kääntymään? Että ne miehen halut tai joskus ehkä kyvyt on löytynyt uudestaan?
Ja tottakai odotan vastaukseksi sitä että naista vaihtamalla ongelma ratkesi mutta lähdetään nyt tähän ketjuun siitä ajatuksesta että naisen vaihtaminen ei ole vaihtoehto ja että ongelman ydin ei edes ole naisessa.
Kommentit (90)
Aloittaja ei kerro miehensä ikää, mutta tällaisessa tilanteessa pitäisi miehen iästä riippumatta ensi töiksi selvittää miehen testosteronitaso. Alhainen testosteronitaso aiheuttaa haluttomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin kommentin, mutta se näyttää kadonneen. Totesin siinä, että meillä on ihan sama ongelma, että mies ei halua, ei ole ollut kiinmostunut seksistä kanssani muutamaan vuoteen. Mikään keskustelu ei ole auttanut, koen asian niin, että mies ilmeisesti ei vain enää rakasta ja halua minua, eikä pidä puoleensavetävänä. Olen hänelle maksanut etelänlomankin kerran, kun ajattelin sen palauttavan romantiikan, mutta ei sekään vaikuttanut mitenkään.
N + M50+
Työstressi, perussairaudet, ylipaino, epävarmuus omasta (muuttuneesta) ulkonäöstä mahdollisia syitä. Puhumalla pitää alkaa selvittää ja varautua että aikaa voi kulua. Ei ratkea viikossa, esim yhden lomamatkan aikana.
Omalla miehelläni työpaineet, perussairaus ja huoli omasta ulkonäöstä sekä aikaisemmat torjuntani johtivat meillä vuosiksi melko olemattomaan seksielämään.
Nyt puolen vuoden houkuttelun jälkeen (aloin puhua omista tarpeistani ja haluistani, ja houkuttelin toistuvasti seksiin) mies alkoi myös tehdä aloitteita. Mikään muu este ei ole hävinnyt, kuin korkeintaan jotkut korvien välissä. Ollaan oltu yli 20 v yhdessä ja olen rohkaissut miestä kertomalla että minusta tuntuu että paljon löydettävää vielä yhdessä, edes seksuaalisuuden reuna-aluille ja niiden yli menemättä.
Mistä päättelet ettei ongelman ydin ole naisessa? Yleensä syy on nimenomaan se, ettei nainen kiinnosta tai kiihota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet ettei ongelman ydin ole naisessa? Yleensä syy on nimenomaan se, ettei nainen kiinnosta tai kiihota.
Koska tällä palstalla syy on AINA loppupeleissä miehessä. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet ettei ongelman ydin ole naisessa? Yleensä syy on nimenomaan se, ettei nainen kiinnosta tai kiihota.
Koska tällä palstalla syy on AINA loppupeleissä miehessä. Siksi.
Tällä palstalla käy varmaan enemmän naisia kuin miehiä ja se värittää suhtautumista. Miespuoleiset kommentoijat taas mielellään löytävät syyn mihin tahansa ongelmaan naisista.
Ei tietysti aina ole näin. Toisinaan sekä naisista että miehistä löytyy vähän tasapuolisemminkin asioihin suhtautuvia.
Aloittaja taisi jo hävitä linjoilta ajat sitten, kun tänne ilmaantui kaikenmaailman seinähulluja julistuksineen.
Sikäli kun nyt anonyymin ihmisen sanaan netissä haluaa luottaa, niin aloittajahan vaikuttaa poikkeuksellisen ymmärtäväiseltä naiselta, joka pitää kunnostaankin huolta, mutta jonka mies on huonosta terveydestä (ja kenties erektiovaikeuksista) kärsivä jannu. Aika turhaa tässä tilanteessa olisi naista ruveta syyttämään ja tiedä sitten onko mieskään mitenkään itse ongelmiaan aiheuttanut vai pelkästään huonon arpaonnen uhri.
Naisen vaihtaminen. Kaikki oireet katosivat sillä tavalla.
On ihanaa olla naisen kanssa, joka oikeasti haluaa miestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja täällä taas :) Kiitän keskustelusta ja varmasti moni muu on saman tilanteen edessä, varmasti tästä on muillekin jotain apua tai ainakin vertaistukea.
Olen jälleen kerran nostanut asian esille mieheni kanssa kun itsestään tilanne ei tunnu kääntyvän. Hän vakuuttaa jälleen kerran että minussa tai meidän seksissä, silloin kun sitä on, ei ole mitään "vikaa". Että hän haluaa minua kyllä mutta ei vaan aina pysty suoriutumaan. Että ei ole tuntoa, jotenkin? Ei halua kokeilla mitään lääkkeitä tähän (en itse ehdottanut vaan otti itse puheeksi) vaan toivoo että tilanne paranee vielä itsestään.
Itse ajattelen että ehkä nyt olennaisinta olisi että mies ei saa tästä mitään ylimääräistä stressiä. Sitä kun on varmaan työkuvioiden vuoksi ihan riittävästi. Sanoin jo ketjun alussa että en missään tapauksessa ole lähtemässä tästä suhteesta tai etsimään seksiäni muualta. Jatkamme siis näin.
Vierailija kirjoitti:
Työstressi, perussairaudet, ylipaino, epävarmuus omasta (muuttuneesta) ulkonäöstä mahdollisia syitä. Puhumalla pitää alkaa selvittää ja varautua että aikaa voi kulua. Ei ratkea viikossa, esim yhden lomamatkan aikana.
Omalla miehelläni työpaineet, perussairaus ja huoli omasta ulkonäöstä sekä aikaisemmat torjuntani johtivat meillä vuosiksi melko olemattomaan seksielämään.
Nyt puolen vuoden houkuttelun jälkeen (aloin puhua omista tarpeistani ja haluistani, ja houkuttelin toistuvasti seksiin) mies alkoi myös tehdä aloitteita. Mikään muu este ei ole hävinnyt, kuin korkeintaan jotkut korvien välissä. Ollaan oltu yli 20 v yhdessä ja olen rohkaissut miestä kertomalla että minusta tuntuu että paljon löydettävää vielä yhdessä, edes seksuaalisuuden reuna-aluille ja niiden yli menemättä.
Tässä on varmasti paljon samaa kuin meilä, siis miehen taustoissa. Hänelläkin on jonkinlainen huoli omasta ulkonäöstä. Kerroin itse tuolla alussa olevani enemmän fitness ja miehelle taas on tullut jonkun verran mahaa viime vuosina. Se ei minua millään lailla haittaa, mies on mulle äärettömän rakas ja haluan häntä tosi paljon, mutta hän itse kokee kai vähän paineita sen vuoksi. Ja tosiaan työstressiä on ja niitä terveysongelmiakin.
Itse olen ollut tosi passiivinen aloitteissa koska en ole halunnut aiheuttaa lisää paineita sen vuoksi mutta ehkä siinä on yksi juttu jota voisin kuitenkin kokeilla. Kiitos viestistäsi ja kiva kun teillä on alkanut mennä paremmin tällä saralla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja täällä taas :) Kiitän keskustelusta ja varmasti moni muu on saman tilanteen edessä, varmasti tästä on muillekin jotain apua tai ainakin vertaistukea.
Olen jälleen kerran nostanut asian esille mieheni kanssa kun itsestään tilanne ei tunnu kääntyvän. Hän vakuuttaa jälleen kerran että minussa tai meidän seksissä, silloin kun sitä on, ei ole mitään "vikaa". Että hän haluaa minua kyllä mutta ei vaan aina pysty suoriutumaan. Että ei ole tuntoa, jotenkin? Ei halua kokeilla mitään lääkkeitä tähän (en itse ehdottanut vaan otti itse puheeksi) vaan toivoo että tilanne paranee vielä itsestään.
Itse ajattelen että ehkä nyt olennaisinta olisi että mies ei saa tästä mitään ylimääräistä stressiä. Sitä kun on varmaan työkuvioiden vuoksi ihan riittävästi. Sanoin jo ketjun alussa että en missään tapauksessa ole lähtemässä tästä suhteesta tai etsimään seksiäni muualta. Jatkamme siis näin.
Sopeutuminen, seksin haku muualta tai ero. Siinä kolme vaihtoehtoa. Olet päättänyt valita näistä sopeutumisen tilanteeseen, niin kuin valtaosa ihmisistä tekee. Se on tuttu ja turvallinen vaihtoehto, siinä ainakin tietää mitä saa. Seksi tulee loppumaan teillä lähivuosina kokonaan, mutta sitä helpottaa se että sinuakaan ei silloin enää haluta. Seksin takia ei sinänsä kannata viisissäkymmenissä erota, sillä on varsin epävarmaa tuleeko sitä enää saamaan vaikka sitä olisi vapaa silloin muualta hakemaan, ja haluaako sitä seksiä enää yleensäkään. Kyse on enemmänkin siitä haluaako asua yksin vaiko jonkun kanssa yhdessä kämppäkaveri- pohjalta, kuin seksistä.
^ Niin, varmasti seksi loppuu joka tapauksessa aikanaan. Hieman vastustan ajatusta että se tarkoittaisi sitten sitä että ollaan kämppiksiä. Mä olen alusta asti korostanut sitä että meillä on ehdottomasti rakkaussuhde. Rakkautta, läheisyyttä ja kosketusta on valtavasti. Se että meillä ei ole seksiä niin paljon kuin itse sitä haluaisin ei muuta sitä tosiasiaa mitenkään että tämä on elämäni suurin rakkaus ja sen suhteen kaikkea sitä mitä parisuhteelta ikinä voisin haluta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja täällä taas :) Kiitän keskustelusta ja varmasti moni muu on saman tilanteen edessä, varmasti tästä on muillekin jotain apua tai ainakin vertaistukea.
Olen jälleen kerran nostanut asian esille mieheni kanssa kun itsestään tilanne ei tunnu kääntyvän. Hän vakuuttaa jälleen kerran että minussa tai meidän seksissä, silloin kun sitä on, ei ole mitään "vikaa". Että hän haluaa minua kyllä mutta ei vaan aina pysty suoriutumaan. Että ei ole tuntoa, jotenkin? Ei halua kokeilla mitään lääkkeitä tähän (en itse ehdottanut vaan otti itse puheeksi) vaan toivoo että tilanne paranee vielä itsestään.
Itse ajattelen että ehkä nyt olennaisinta olisi että mies ei saa tästä mitään ylimääräistä stressiä. Sitä kun on varmaan työkuvioiden vuoksi ihan riittävästi. Sanoin jo ketjun alussa että en missään tapauksessa ole lähtemässä tästä suhteesta tai etsimään seksiäni muualta. Jatkamme siis näin.
Miehellä stressiä, ei ole tuntoa...
Eihän kyse ole nyt vaan ole mielialalääkityksestä? Kertoisiko hän sinulle, jos popsii lääkkeitä ahdistukseen, masennukseen tms?
Kokemukseni mukaan SSRI-lääkitys vie paljon tuntoa pois vehkeestä. Se voi tehdä orgasmin lähes tai täysin mahdottomaksi. Jos on muutakin terveysongelmaa taustalla, niin ehkä se voisi tehdä jo erektionkin saamisen vaikeaksi.
^ Mun lainaus ei nyt toimi mutta vastaan edelliseen. Haluaisin uskoa että mieheni voi kertoa mulle mitä vaan mutta en kai minä täysin varma voi olla koskaan. En ole tietoinen mistään lääkityksistä. Ja mies kyllä aina saa kun seksiä on (kuten minäkin). Enemmän ongelma on ilmeisesti siinä erektion puolella, vaikka itse en ole siinäkään huomannut mitään eroa sitten kun seksiin asti päästään. Olen ihan miehen sanojen varassa tässä asiassa.
Näin yli 50 kymppisenä miehenä ja 25 vuotta aviossa olleena, voin omalta kohdaltani todeta että libidossa eikä biologiassani ole vikaa. Olemme kuitenkin hiljalleen luisumassa tilanteeseen jossa intiimiä kanssakäymistä ei enää ole.
Vaimo säännönmukaisesti torjuu, väistää tai jollakin tavoin vesittää aloitteet jotka voisivat johtaa pidemmälle.
Olen ollut huomaavinani että kuukaudessa on muutaman päivän jakso joka on edes lievästi otollinen millekään intiimille.
Tästä olen päätellyt että ehkä olemme tekemisissä vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten kanssa.
Olen vähitellen ottanut etäisyyttä näissä asioissa, koska en halua häntä painostaa tai häiritä. Tämä toki saattaa näyttäytyä vaimon vinkkelistä "miehen haluttomuutena/kiinnostuksen puutteena" vaikka siitä ei ole kysymys.
Vierailija kirjoitti:
^ Mun lainaus ei nyt toimi mutta vastaan edelliseen. Haluaisin uskoa että mieheni voi kertoa mulle mitä vaan mutta en kai minä täysin varma voi olla koskaan. En ole tietoinen mistään lääkityksistä. Ja mies kyllä aina saa kun seksiä on (kuten minäkin). Enemmän ongelma on ilmeisesti siinä erektion puolella, vaikka itse en ole siinäkään huomannut mitään eroa sitten kun seksiin asti päästään. Olen ihan miehen sanojen varassa tässä asiassa.
OK, no ei tuo sitten kyllä vastaa kokemustani SSRI-lääkkeistä, eli tuskin niistä on kyse.
Minulla taas ei ole kokemusta erektiovaikeuksista, niin ei osaa oikein asettua tuohon asemaan. Oma harhainen mielikuvani on ollut, että erektiovaikeuksissa usein olisi myös vaikeuksia ylläpitää sitä erektiota, vaikka vehkeen aluksi saisikin pystyyn. Ilmeisesti teillä ei tällaista vaikeutta kuitenkaan ole.
Mystinen homma.
Vierailija kirjoitti:
Näin yli 50 kymppisenä miehenä ja 25 vuotta aviossa olleena, voin omalta kohdaltani todeta että libidossa eikä biologiassani ole vikaa. Olemme kuitenkin hiljalleen luisumassa tilanteeseen jossa intiimiä kanssakäymistä ei enää ole.
Vaimo säännönmukaisesti torjuu, väistää tai jollakin tavoin vesittää aloitteet jotka voisivat johtaa pidemmälle.
Olen ollut huomaavinani että kuukaudessa on muutaman päivän jakso joka on edes lievästi otollinen millekään intiimille.
Tästä olen päätellyt että ehkä olemme tekemisissä vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten kanssa.
Olen vähitellen ottanut etäisyyttä näissä asioissa, koska en halua häntä painostaa tai häiritä. Tämä toki saattaa näyttäytyä vaimon vinkkelistä "miehen haluttomuutena/kiinnostuksen puutteena" vaikka siitä ei ole kysymys.
Erittäin tyypillinen kuvio. Vaimo viestittää sanattomasti miehelleen että "tämä osa suhdetta alkaa olla pikkihiljaa taputeltu". Ja nimenomaan vaihtarien, ja niitten aiheuttamien muutosten aikaansaamia juttuja ovat. Jos otat etäisyyttä näissä asioissa, olet haluton etkä rakasta. Jos et ota etäisyyttä, olet mulkullasi ajatteleva, tunnekylmä, vonkaava moukka. Niistäpä sitten passaa valita.
^ Varmaan on sitten tyypillinen kuvio jos näin sanotte mutta meillä tästä ei ole kyse. Olen jo monta kertaa sanonut että meillä on todella paljon kaikenlaista läheisyyttä ja ihan joka ikinen kerta kun mies viestii olevansa valmis johonkin muuhunkin, näin tapahtuu. Olen aina valmis. Meillä kyse on jostain muusta.
Sinulla on ongelma, joka on lähes jokaisella miehellä eli haluton puoliso. Ehdotin vaimolle yhteistä lomaa (koiria, ei voi lähteä), pariterapiaa (ei käy), lääkäriä (no en varmaan). Sitten keksin, viiniä ja paljon! Toimi muutaman kerran, mutta ei pitkään. Lopulta ero oli se, joka oli minun päätäntävallassa.