Nuorena kun tuli tehtyä vääriä valintoja
Kommentit (29)
Semmosta se on. Itse haksahdin parikymppisenä epävakaaseen narskunaiseen jonka kanssa oli myös hauskaa, mutta aika pahasti siipeen sain ja hänen perseilyjen vuoksi menetin myös paljon kavereita. Lähinnä sen takia, että sen narskun kanssa ihmissuhde vei kapasiteettia kaikelta muulta ja kaverisuhteet näivettyi, kun olin itse loukussa. Taidan vieläkin olla hieman toipilas sen sirkuksen jälkeen.
Mutta mitäpä tuota katumaan. Sillä oli hyvä perc ja lantionpohjan lihakset. Enpähän keräillyt sukupuolitauteja muualta, vaikka siltä pettäjältä sainkin kondylooman. Tai typeränä siittänyt lapsia minnekkään ennen kuin olen kykenevä isäksi. Tein myös itse huonoja valintoja muissa ihmissuhteissa ja lopulta katselin vierestä kavereita kun yksi toisensa jälkeen narkahti niin paljon, että ei niistä enää kavereiksi ollut. Myrkkyä vain. Olen kyllä siinä mielessä onnekas, että sosiaaliset taidot ja positiivisuus ei karissut. Nyt olen parin vuoden aikana rakentanut taas sosiaalista elämää terveemmissä piireissä. Muutama pitkäaikainen ystävyys jäänyt myös joista olen erittäin kiitollinen.
Elettyä elämää ja hurjaa nuoruutta. Näin minä sitä koitan muistella ja pakko myöntää, että villiä seikkailua se oli, sekä syviä, vahvoja tunteita. Toki heikkoina hetkinä saattaa tuntua menetetyltä nuoruudelta, mutta se on ihan normaalia. Pitää antaa itselleen lupa ajatella asioita eri näkökulmista eri vaiheissa elämää. Ehkä joskus kirjoitan huvin vuoksi kirjan 20-30v elämästäni. Olis aika hauska.
M30
Sama täällä. Haksahdin naiseen, joka on viettänyt vuosikymmenet istumalla paksulla pyllyllään. Oma elämäni on yhtä raatamista, jotta pysyy perhe jotenkin leivän syrjässä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Haksahdin naiseen, joka on viettänyt vuosikymmenet istumalla paksulla pyllyllään. Oma elämäni on yhtä raatamista, jotta pysyy perhe jotenkin leivän syrjässä kiinni.
Ja sitten se kehtaa vielä koko ajan marmattaa ja valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Haksahdin naiseen, joka on viettänyt vuosikymmenet istumalla paksulla pyllyllään. Oma elämäni on yhtä raatamista, jotta pysyy perhe jotenkin leivän syrjässä kiinni.
Ammattivalittajan mies?
Sama. Nuorena ja kpvakuntoisena kun pärjäsin intissä niin mielellään jöin ja kertasin joka kerta ja olin ylpeä reserviläisyydestäni. Osin sen takia Ylenin työssä. Nyt sitten rupesi pelottamaan ja erosin. Siitäkin tuli aika paskaa palautetta enkä pääse takaisin. Nyt oon aika paskana tästä asiasta. Parempi kun en olis mennyt ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Nuorena ja kpvakuntoisena kun pärjäsin intissä niin mielellään jöin ja kertasin joka kerta ja olin ylpeä reserviläisyydestäni. Osin sen takia Ylenin työssä. Nyt sitten rupesi pelottamaan ja erosin. Siitäkin tuli aika paskaa palautetta enkä pääse takaisin. Nyt oon aika paskana tästä asiasta. Parempi kun en olis mennyt ollenkaan.
No tuo nyt on ihan ihme kitinää. Sota ei yhtä miestä kaipaa ja kyllä sodan aikana kaikille löytyy tekemistä. Mitäpäs jos vaikka alkaisit rakentamaan ja suunnittelemaan itsellesi vaihtoehtoa, jos kerran maanpuolustukseen valmistautuminen on noin tärkeää.
Opettele hyväksymään se mitä et pysty muuttamaan ja keskity muuttamaan sen minkä pystyt. Esim. uraa voit vaihtaa vielä myöhemmälläkin iällä ja samaten voit löytää uuden elämänkumppanin. Jos et huolehtinut terveydestäsinuorempana voit alkaa huolehtimaan siitä nyt. Jos et ollut fiksu raha.asioiden suhteen nuorempana tee muutos asiaan nyt. jne jne.
Vierailija kirjoitti:
No onneks et vissiin kuitenkaan jäänyt kiinni siitä, että olisit valehdellut poikaystävälle taksikuskin raiskanneen sinut ja jälkikäteen jäänyt kiinni, että lavastat tätä 60 vuotiasta taksikuskia syylliseksi raiskaukseen, vaikka itse olit h u o r a a m a s s a.
Jälkikäteen vielä syyttänyt poikaystävää, että oli painostanut ilmoittamaan poliisille raiskauksesta, jonka olit itse valehdellut tapahtuneen. Nyt oikeusjuttu nimineen on luettavissa ylilaudalta.
Tyypillistä naisten kieroilua ja vastuunpakoilua koko skenaario täynnä.
No ei ole tyypillistä, en tunne ketään naista joka toimii noin. Vai onko kaikki miesten tekemät rikokset tyypillistä miesten kieroilua ja vastuunpakoilua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneks et vissiin kuitenkaan jäänyt kiinni siitä, että olisit valehdellut poikaystävälle taksikuskin raiskanneen sinut ja jälkikäteen jäänyt kiinni, että lavastat tätä 60 vuotiasta taksikuskia syylliseksi raiskaukseen, vaikka itse olit h u o r a a m a s s a.
Jälkikäteen vielä syyttänyt poikaystävää, että oli painostanut ilmoittamaan poliisille raiskauksesta, jonka olit itse valehdellut tapahtuneen. Nyt oikeusjuttu nimineen on luettavissa ylilaudalta.
Tyypillistä naisten kieroilua ja vastuunpakoilua koko skenaario täynnä.
No ei ole tyypillistä, en tunne ketään naista joka toimii noin. Vai onko kaikki miesten tekemät rikokset tyypillistä miesten kieroilua ja vastuunpakoilua?
Näinpä. Vinksahtaneen mielen tunnistaa helposti yleistyksistä. Tälläkin palstalla tulee jatkuvalla syötöllä eteen miehiä ja naisia joidenka mielestä "miehet/naiset tekee aina sitä ja on aina tällaisia nönnönnöö".
Täyttä skeidaa. Itselläni tosi karuja kokemuksia naisista, enkä silti ikinä tule hairahtumaan misogynian levittämiseen.
M30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Haksahdin naiseen, joka on viettänyt vuosikymmenet istumalla paksulla pyllyllään. Oma elämäni on yhtä raatamista, jotta pysyy perhe jotenkin leivän syrjässä kiinni.
Ammattivalittajan mies?
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Haksahdin naiseen, joka on viettänyt vuosikymmenet istumalla paksulla pyllyllään. Oma elämäni on yhtä raatamista, jotta pysyy perhe jotenkin leivän syrjässä kiinni.
Kenties oli virhe oli haksahtaa tuohon naiseen, mutta vielä suurempi virhe tuntuu olevan se, että vieläkään ilmeisesti tee mitään erotaksesi tuosta naisesta.
Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan. Kaikki tekee sekä huonoja, että hyviä. Kun aikuisena huomaa olevansa esim. väärässä suhteessa. On omalla vastuulla muuttaa tilanne ja lähteä siitä. Samoin menneisyyden kanssa on omalla vastuulla lopettaa siinä vellominen, olosuhteiden ja muiden syyttely vaikka olisikin tapahtunut kaikenlaista ja keskittyä elämään tässä ja nyt. Jokainen rakentaa oman elämänsä, katkeruus vanhoista vain syö sitä.
Vierailija kirjoitti:
Opettele hyväksymään se mitä et pysty muuttamaan ja keskity muuttamaan sen minkä pystyt. Esim. uraa voit vaihtaa vielä myöhemmälläkin iällä ja samaten voit löytää uuden elämänkumppanin. Jos et huolehtinut terveydestäsinuorempana voit alkaa huolehtimaan siitä nyt. Jos et ollut fiksu raha.asioiden suhteen nuorempana tee muutos asiaan nyt. jne jne.
Tässä oivallisia neuvoja ap:lle. Varmasti hän ottaa niistä nyt vaarin.
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se on. Itse haksahdin parikymppisenä epävakaaseen narskunaiseen jonka kanssa oli myös hauskaa, mutta aika pahasti siipeen sain ja hänen perseilyjen vuoksi menetin myös paljon kavereita. Lähinnä sen takia, että sen narskun kanssa ihmissuhde vei kapasiteettia kaikelta muulta ja kaverisuhteet näivettyi, kun olin itse loukussa. Taidan vieläkin olla hieman toipilas sen sirkuksen jälkeen.
Mutta mitäpä tuota katumaan. Sillä oli hyvä perc ja lantionpohjan lihakset. Enpähän keräillyt sukupuolitauteja muualta, vaikka siltä pettäjältä sainkin kondylooman. Tai typeränä siittänyt lapsia minnekkään ennen kuin olen kykenevä isäksi. Tein myös itse huonoja valintoja muissa ihmissuhteissa ja lopulta katselin vierestä kavereita kun yksi toisensa jälkeen narkahti niin paljon, että ei niistä enää kavereiksi ollut. Myrkkyä vain. Olen kyllä siinä mielessä onnekas, että sosiaaliset taidot ja positiivisuus ei karissut. Nyt olen parin vuoden aikana
Frendi hairahti aikoinaan samaan sontaan.. Otti itse eron. Tuli kerran saunailtaan yllättäen ja pyysi kaikilta anteeksi. Seisoi siinä munasilteen kaikkien edessä ja pyysi anteeksi kaikki maailman asiat.. Naisen pään mukaan eli ja hylkäsi kaikki ystävät. Se, että sauna on sellainen tila missä kaikki on auki niinku onkin, niin se oli niin aito anteeksipyyntö, että oli helppo kaikkien antaa anteeksi, vaikka ei kai kukaan ollut oikeastaan loukkaantunut, mutta kaikki ymmärsi siinä heti frendin jutun ja tuskan. Siinä sitten halittiin ringissä ja kaikki ok.
On heitäkin joilla ura on lähtenyt nousuun yli nelikymppisenä vaikka aiemmat valinnat eivät ole olleet onnistuneimpia. Kuusi -seitsemänkymppisenä lienee haastavampaa.
Tuo on tavallaan totta, mutta vanhempana tajuaa, että ei silloin mitään valinnut itse, vaikka kuvitteli valitsevansa.
Näinpä. Se itsensä tunteminen on ihan surkeaa jollakin syrjäkylän pojalla, jolla ei sattunut olemaan mopoa, että olisi päässyt ikäistensä luo. Kun olin ollut aina yksin, olisin pärjännyt elämässä paremmin yksin. Kaikki ongelmat alkoivat perheen perustamisesta. Kun toista puoliskoa ei kiinnostanut opiskelu eikä työntekokaan, niin siinäpä sitä yksin sai selvitä 4-henkisen perheen kanssa.